Ilmastopolitiikassa vauhditettava fossiilisten alasajoa ja teknisten nielujen käyttöönottoa

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta.
Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää.
Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä
Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon.
– Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi. Tarvitaan teknisten nielujen kehittämiseen ja jatkojalostukseen EU:n ja valtion innovaatioresursseja sekä poliittista ohjausta uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseen liikenteessä, muistuttaa Kolli.
Helpoin ja nopein tie ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on Melinin mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. – Pitää vähentää sähkön tuotantoa öljyllä, maakaasulla ja hiilellä. Kun yhtä sellutonnia kohti syntyy noin kaksi tonnia biogeenistä hiilidioksidia, kannattaisi sen talteenottoon ja jatkojalostuksen panostaa nopeasti, sanoo Melin.
Biogeenisellä hiilidioksidilla paljon jatkojalostusmahdollisuuksia
Melinin mukaan talteen otettavalla hiilidioksidilla on paljon erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. – Jatkojalostuksella tuotettavilla uusilla biotuotteilla on suuri myönteinen ilmastovaikutus niiden korvatessa fossiilisia. Nyt pitää panostaa teknologian kehittämiseen ja markkinoiden luomiseen.
–Biovoimalaitoksista ja metsäteollisuudesta saatavaa biogeenistä hiilidioksidia voidaan Melinin mukaan jatkojalostaa polttoaineiksi, muoviksi, lannoitteiden raaka-aineiksi tai sekoittamalla sitä betoniin. Suomessa voitaisiin kehittää talteenottoon ja jatkojalostukseen liittyvät konseptit, ja monistaa niitä maailmalla.
Biopolttoaineen tuotantoprosesseja biokaasulaitoksissa voitaisiin tehostaa Melinin mukaan syöttämällä prosesseihin vihreää vetyä.
– Sen avulla voidaan sivutuotteena syntynyt hiilidioksidi muuntaa biopolttoaineeksi ilman erillistä hiilidioksidin talteenottoa, jolloin samasta raaka-aineesta voidaan saada jopa noin kaksinkertainen määrä biopolttoainetta ja välttää hiilidioksidipäästöt, sanoo Melin.
–Biogeenistä hiilidioksidia on Suomessa ja Pohjoismaissa enemmän kuin Keski-Euroopassa. Kansantaloudenkin kannalta olisi merkityksellistä, että tuottaisimme uusiutuvalla sähköllä vetyä, uusiutuvia polttoaineita ja vähentäisimme betonin päästöjä siihen sekoitettavalla hiilidioksidilla.
Kun nyt joudutaan maksamaan fossiilisen hiilen päästöoikeuksista, Melinin mukaan biogeenisen hiilen sitomisesta esimerkiksi pitkäikäiseen puurakennukseen tulisi saada samalla periaatteella kompensaatiota.
– Kun biogeeninen hiilidioksidi tuottaa miinuspäästöjä, niitä tulisi voida käyttää päästökompensaatioina. Talteen otetun biogeenisen hiilidioksidin kaupallinen arvo syntyy vapaaehtosilla markkinoilla.
Melinin mukaan hiilidioksidin talteenoton tekniikka tunnetaan ja sen käyttöönottoa voidaan vauhdittaa. – Kun biogeenisella hiilidioksidilla voidaan korvata polttoaineiden ja kemikaalien tapaisissa lopputuotteissa fossiilista, sillä on myönteinen ilmastovaikutus.
– On realistista tavoitella vuotta 2030, jolloin meillä olisi käytössä hiilidioksidin talteenottoon perustuvia laitoksia. Samalla tulee kehittää voimakkaasti sen jatkojalostusta hyötykäyttöön, kuten polttoainetuotantoon. Ei kaikkea tarvitse sijoittaa Norjan meren öljynporausreikiin, muistuttaa Melin.
Pilottihankkeet Vantaalle ja Raumalle
Vantaan Energia on käynnistänyt hankekehityksen jätevoimaloiden hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi. – Talteenottohankkeen toteutuessa syntyisi lähes päästötön tapa käsitellä kierrätyskelvotonta kotitalouksien sekajätettä. Sen positiivinen hiilijalanjälki olisi merkittävä, sanoo kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri.
– Olemme tässä yhtenä veturina, mutta tämän tulisi olla koko Suomen projekti. Tämänkaltaisen hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen kasaaminen sekä yhteiskunnan tuki monella eri osa-alueella esimerkiksi luvituksen ja kaavoituksen osalta, Patomeri sanoo.
Vantaan Energia voisi ottaa talteen ja varastoida noin 660 000 tonnia hiilidioksidia, joista biogeenisen hiilidioksidin osuus olisi 40-50 prosenttia.
Puupohjaisesta hiilidioksidista uusiutuvaa polttoainetta
Metsä Groupin tuotantolaitoksilla syntyy vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia, jonka laajamittaista talteenottoa yhtiö on selvittänyt teknologiayhtiö ANDRITZin kanssa.
–Selvitys osoitti, että koko biotuotetehtaan hiilidioksidimäärän talteenotto on mahdollista toteuttaa, mutta se vaatii suuria investointeja, talteenottoteknologian sekä markkinan kehittymistä ennen kuin siitä voidaan luoda kannattavaa liiketoimintaa. Ensi kesänä talteenottoa pilotoidaan, minkä jälkeen vuorossa on mahdollisen koetehtaan suunnittelu, sanoo Metsä Groupin hiilidioksidihankkeen hankejohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.
Hiilidioksidin talteenotto on Pehu-Lehtosen mukaan suuri mahdollisuus Suomelle rakentaa uutta teollisuutta ja tehdä merkittävä ilmastoteko. – Puuperäisen hiilidioksidin käytöllä vähennetään vastaavasti fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, sekä edistetään EU:n ilmastotavoitteita.
–Biopohjainen hiilidioksidi on merkittävä, vielä hyödyntämätön sivuvirta. Uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilidioksidista voi valmistaa esimerkiksi biopohjaista metaania tai metanolia edelleen jalostettavaksi,
Jos hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, Pehu-Lehtosen mukaan metsäteollisuuteen syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, joka luo ympärilleen investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristian Melin
kristian.melin@lut.fi
Kaija Pehu-Lehtonen
kaija.pehu-lehtonen@metsagroup.com
Kalle Patomeri
kalle.patomeri@vantaanenergia.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme