Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Rakkaudesta ja avioliitosta puhuminen on tavalla tai toisella läsnä Maria Jotunin teoksissa. Jotuni käsittelee teksteissään rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia hahmojen elämänkulkuun: tuotannossa toistuvat erilaisista sosiaaliluokista tulevien naisten kertomukset avioliittoon menemisestä tai menemättä jättämisestä, siinä olemisesta tai siihen liittyvistä toiveista. Proosatuotannossa nämä avioliittokertomukset välittyvät erilaisten dialogimuotojen kautta.
– Kerronnan näkökulmasta Jotunin proosatuotannon keskeisenä piirteenä voi pitää sitä, että sen erilaiset vuoropuhelukerronnan muodot kannustavat monitulkintaiseen lukemiseen. Dialogikerronnan avulla voi esittää sekä yksittäisen hahmon että laajempien ryhmien näkemyksiä. Näin Jotunin proosatuotannon avioliittokertomuksia voi lukea osana kirjoitusaikana käyty naisten yhteiskunnallista asemaa koskevaa debattia, Anna Kuutsa toteaa.
Tutkimustuloksena Kuutsa osoittaa, kuinka Jotunin proosassa esitetty puhe on ennen kaikkea kertova muoto, joka kuvaa yhteiskunnallista teemaa esimerkiksi puheen vivahteiden, kuten typografisten tai persoonamuotoa koskevien vaihdosten tasolla.
Toinen analyyseissa esiinnoussut keino on avioliittoa ja rakkautta koskevien normien kielentäminen ironian, mallitarinoiden, sananlaskujen ja toisteisten hokemien esityksen avulla. Dialogikerronnan analyysin tuloksena Jotunin proosatuotannon avioliittokuvaukset näyttäytyvät kirjallisuushistorioissa aiemminkin kuvatuksi velvoittavaksi kaupankäynniksi. Toisaalta dialogikerronnan näkökulmasta tehty analyysi myös uudistaa Jotunin tuotannon tutkimusta, sillä se nostaa esiin teoksissa toistuvan kuvauksen naisten välisestä sosiaalisesta kilpailusta ja neuvottelusta.
Jotunin kerrontakeinot uudistavat dialogikerronnan tutkimusta
Tutkimuksen menetelmä on deskriptiivisen poetiikan mukainen tekstianalyysi, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa Jotunin dialogikerronnan keinojen tulkintaa että kehittää eteenpäin dialogikerronnan teoriaa. Teoriakehyksenä toimii vuoropuhelukerronnan tutkimusperinteen lisäksi kertomuksentutkimus sekä stilistinen ja sosiolingvistinen tutkimus. Tutkimusasetelma onkin kannustanut esittelemään Jotunin proosatuotantoa myös kansainvälisesti.
– Jotunin monitulkintaisuutta painottava dialogikerronta on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä yhteyksissä. Sen voikin nähdä uudistavan kaunokirjallista ilmaisua varhaismodernistiselle kirjallisuudelle tyypilliseen tapaan.
Samalla Kuutsa toteaa, kuinka Jotunin omaperäiset kerrontatavat osoittavat myös aiemman dialogikerronnan teorian aukkokohtia ja antavat mahdollisuuden niiden haastamiseen. Tutkimuksen määritelmiä ja analyysimetodeja onkin mahdollista soveltaa erilaisten fiktiivisten ja ei-fiktiivisten puheen esitysten tutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. joulukuuta
Filosofian maisteri Anna Kuutsan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Dialogikerronnan yhteiskunnallisuus Maria Jotunin proosassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2024 klo 12 salissa Pinni B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mika Hallila Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Hatavara Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Anna Kuutsa
anna.kuutsa@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme