Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa
12.12.2024 14:46:01 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Rakkaudesta ja avioliitosta puhuminen on tavalla tai toisella läsnä Maria Jotunin teoksissa. Jotuni käsittelee teksteissään rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia hahmojen elämänkulkuun: tuotannossa toistuvat erilaisista sosiaaliluokista tulevien naisten kertomukset avioliittoon menemisestä tai menemättä jättämisestä, siinä olemisesta tai siihen liittyvistä toiveista. Proosatuotannossa nämä avioliittokertomukset välittyvät erilaisten dialogimuotojen kautta.
– Kerronnan näkökulmasta Jotunin proosatuotannon keskeisenä piirteenä voi pitää sitä, että sen erilaiset vuoropuhelukerronnan muodot kannustavat monitulkintaiseen lukemiseen. Dialogikerronnan avulla voi esittää sekä yksittäisen hahmon että laajempien ryhmien näkemyksiä. Näin Jotunin proosatuotannon avioliittokertomuksia voi lukea osana kirjoitusaikana käyty naisten yhteiskunnallista asemaa koskevaa debattia, Anna Kuutsa toteaa.
Tutkimustuloksena Kuutsa osoittaa, kuinka Jotunin proosassa esitetty puhe on ennen kaikkea kertova muoto, joka kuvaa yhteiskunnallista teemaa esimerkiksi puheen vivahteiden, kuten typografisten tai persoonamuotoa koskevien vaihdosten tasolla.
Toinen analyyseissa esiinnoussut keino on avioliittoa ja rakkautta koskevien normien kielentäminen ironian, mallitarinoiden, sananlaskujen ja toisteisten hokemien esityksen avulla. Dialogikerronnan analyysin tuloksena Jotunin proosatuotannon avioliittokuvaukset näyttäytyvät kirjallisuushistorioissa aiemminkin kuvatuksi velvoittavaksi kaupankäynniksi. Toisaalta dialogikerronnan näkökulmasta tehty analyysi myös uudistaa Jotunin tuotannon tutkimusta, sillä se nostaa esiin teoksissa toistuvan kuvauksen naisten välisestä sosiaalisesta kilpailusta ja neuvottelusta.
Jotunin kerrontakeinot uudistavat dialogikerronnan tutkimusta
Tutkimuksen menetelmä on deskriptiivisen poetiikan mukainen tekstianalyysi, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa Jotunin dialogikerronnan keinojen tulkintaa että kehittää eteenpäin dialogikerronnan teoriaa. Teoriakehyksenä toimii vuoropuhelukerronnan tutkimusperinteen lisäksi kertomuksentutkimus sekä stilistinen ja sosiolingvistinen tutkimus. Tutkimusasetelma onkin kannustanut esittelemään Jotunin proosatuotantoa myös kansainvälisesti.
– Jotunin monitulkintaisuutta painottava dialogikerronta on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä yhteyksissä. Sen voikin nähdä uudistavan kaunokirjallista ilmaisua varhaismodernistiselle kirjallisuudelle tyypilliseen tapaan.
Samalla Kuutsa toteaa, kuinka Jotunin omaperäiset kerrontatavat osoittavat myös aiemman dialogikerronnan teorian aukkokohtia ja antavat mahdollisuuden niiden haastamiseen. Tutkimuksen määritelmiä ja analyysimetodeja onkin mahdollista soveltaa erilaisten fiktiivisten ja ei-fiktiivisten puheen esitysten tutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. joulukuuta
Filosofian maisteri Anna Kuutsan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Dialogikerronnan yhteiskunnallisuus Maria Jotunin proosassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2024 klo 12 salissa Pinni B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mika Hallila Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Hatavara Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Anna Kuutsa
anna.kuutsa@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Työkoneen kuljettajasta valvojaksi – MIXER-hanke kehittää ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta1.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät yhdessä tutkimus- ja yrityskumppaneiden kanssa, miten liikkuvat työkoneet ja niiden kuljettajat työskentelevät yhdessä lähitulevaisuudessa. Työkoneiden nopea automaatiokehitys edellyttää uudenlaisia ratkaisuja ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen.
Uutuusteos syventää ymmärrystä huono-osaisuudesta ja hyvinvoinnin edellytyksistä Suomessa31.8.2026 13:25:48 EEST | Tiedote
Tuore kokoomateos Huono-osaisin Suomi osoittaa, että vaikka Suomi on edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja yhteiskunta mahdollisti huono-osaisille koronapandemian aikana suhteellisen hyvän selviytymisen, erot koko väestöön suhteutettuina ovat säilyneet ja osin kasvaneetkin viime vuosina.
Uusi lääkeyhdistelmä tehosti keuhkosyövän hoitoa prekliinisissä tutkimusmalleissa24.8.2026 10:15:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoitti, että HER3-DXd-lääkeaineen yhdistäminen olaparibiin tehostaa merkittävästi keuhkosyövän hoitovastetta. Yhdistelmä aiheuttaa korjaamattomia DNA-vaurioita syöpäsoluissa ja aktivoi samalla elimistön omaa immuunipuolustusta.
Kutsu medialle: Tampereen yliopiston lukuvuoden avajaiset 2. syyskuuta 202624.8.2026 09:00:00 EEST | Kutsu
Tampereen yliopiston lukuvuoden 2026–2027 avajaisia juhlistetaan keskiviikkona 2.9.2026 keskustakampuksen Päätalon juhlasalissa. Tervetuloa seuraamaan avajaisjuhlaa!
Henkilövaaka ja mittanauha riittävät: tutut riskitekijät ennustavat sairastumista paremmin kuin kalliit biologisen iän mittarit18.8.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Helposti ja halvalla mitattavat perinteiset sairauksien riskitekijät, kuten painoindeksi, vyötärönympärys, tupakointi ja alkoholinkäyttö, ennustavat sairastuvuutta paremmin kuin epigenetiikkaan perustuvat biologisen iän mittarit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme