Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Rakkaudesta ja avioliitosta puhuminen on tavalla tai toisella läsnä Maria Jotunin teoksissa. Jotuni käsittelee teksteissään rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia hahmojen elämänkulkuun: tuotannossa toistuvat erilaisista sosiaaliluokista tulevien naisten kertomukset avioliittoon menemisestä tai menemättä jättämisestä, siinä olemisesta tai siihen liittyvistä toiveista. Proosatuotannossa nämä avioliittokertomukset välittyvät erilaisten dialogimuotojen kautta.
– Kerronnan näkökulmasta Jotunin proosatuotannon keskeisenä piirteenä voi pitää sitä, että sen erilaiset vuoropuhelukerronnan muodot kannustavat monitulkintaiseen lukemiseen. Dialogikerronnan avulla voi esittää sekä yksittäisen hahmon että laajempien ryhmien näkemyksiä. Näin Jotunin proosatuotannon avioliittokertomuksia voi lukea osana kirjoitusaikana käyty naisten yhteiskunnallista asemaa koskevaa debattia, Anna Kuutsa toteaa.
Tutkimustuloksena Kuutsa osoittaa, kuinka Jotunin proosassa esitetty puhe on ennen kaikkea kertova muoto, joka kuvaa yhteiskunnallista teemaa esimerkiksi puheen vivahteiden, kuten typografisten tai persoonamuotoa koskevien vaihdosten tasolla.
Toinen analyyseissa esiinnoussut keino on avioliittoa ja rakkautta koskevien normien kielentäminen ironian, mallitarinoiden, sananlaskujen ja toisteisten hokemien esityksen avulla. Dialogikerronnan analyysin tuloksena Jotunin proosatuotannon avioliittokuvaukset näyttäytyvät kirjallisuushistorioissa aiemminkin kuvatuksi velvoittavaksi kaupankäynniksi. Toisaalta dialogikerronnan näkökulmasta tehty analyysi myös uudistaa Jotunin tuotannon tutkimusta, sillä se nostaa esiin teoksissa toistuvan kuvauksen naisten välisestä sosiaalisesta kilpailusta ja neuvottelusta.
Jotunin kerrontakeinot uudistavat dialogikerronnan tutkimusta
Tutkimuksen menetelmä on deskriptiivisen poetiikan mukainen tekstianalyysi, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa Jotunin dialogikerronnan keinojen tulkintaa että kehittää eteenpäin dialogikerronnan teoriaa. Teoriakehyksenä toimii vuoropuhelukerronnan tutkimusperinteen lisäksi kertomuksentutkimus sekä stilistinen ja sosiolingvistinen tutkimus. Tutkimusasetelma onkin kannustanut esittelemään Jotunin proosatuotantoa myös kansainvälisesti.
– Jotunin monitulkintaisuutta painottava dialogikerronta on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä yhteyksissä. Sen voikin nähdä uudistavan kaunokirjallista ilmaisua varhaismodernistiselle kirjallisuudelle tyypilliseen tapaan.
Samalla Kuutsa toteaa, kuinka Jotunin omaperäiset kerrontatavat osoittavat myös aiemman dialogikerronnan teorian aukkokohtia ja antavat mahdollisuuden niiden haastamiseen. Tutkimuksen määritelmiä ja analyysimetodeja onkin mahdollista soveltaa erilaisten fiktiivisten ja ei-fiktiivisten puheen esitysten tutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. joulukuuta
Filosofian maisteri Anna Kuutsan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Dialogikerronnan yhteiskunnallisuus Maria Jotunin proosassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2024 klo 12 salissa Pinni B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mika Hallila Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Hatavara Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Anna Kuutsa
anna.kuutsa@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.
Mediakutsu: Lääkepolitiikan symposium – Tieteellisen näytön vahvistaminen päätöksenteossa9.9.2025 13:39:34 EEST | Kutsu
Uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja terveydenhuollon rajalliset resurssit asettavat terveysjärjestelmämme kasvavan haasteen eteen. Millaista lääkehoitoa yhteiskuntamme tulee rahoittaa ja millä perusteilla?
Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.
Mediakutsu: Nyt murretaan vesihuollon myyttejä!1.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Onko vesihuollossa liian monta osapuolta? Ovatko yksityisomisteiset vesihuoltolaitokset julkisia tehokkaampia? Tampereen yliopiston tutkijat murtavat sitkeimpiä vesihuollon myyttejä tuoreessa Dispelling Myths About Water Services -teoksessaan nyt kansainvälisestä näkökulmasta.
AI Champion tuo tekoälyn rakentamisen ja datatalouden tueksi1.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto koordinoi datatalouden kasvuohjelman kolmatta pilottia, jossa edistetään rakentamisen alan dataperustaista kasvua ja elinkaarikestävyyttä. AI Champion -pilotissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset yhdistävät voimansa vauhdittaakseen alan digitalisaatiota ja kilpailukykyä tekoälyn avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme