Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Rakkaudesta ja avioliitosta puhuminen on tavalla tai toisella läsnä Maria Jotunin teoksissa. Jotuni käsittelee teksteissään rakkauden ja naimakauppojen vaikutuksia hahmojen elämänkulkuun: tuotannossa toistuvat erilaisista sosiaaliluokista tulevien naisten kertomukset avioliittoon menemisestä tai menemättä jättämisestä, siinä olemisesta tai siihen liittyvistä toiveista. Proosatuotannossa nämä avioliittokertomukset välittyvät erilaisten dialogimuotojen kautta.
– Kerronnan näkökulmasta Jotunin proosatuotannon keskeisenä piirteenä voi pitää sitä, että sen erilaiset vuoropuhelukerronnan muodot kannustavat monitulkintaiseen lukemiseen. Dialogikerronnan avulla voi esittää sekä yksittäisen hahmon että laajempien ryhmien näkemyksiä. Näin Jotunin proosatuotannon avioliittokertomuksia voi lukea osana kirjoitusaikana käyty naisten yhteiskunnallista asemaa koskevaa debattia, Anna Kuutsa toteaa.
Tutkimustuloksena Kuutsa osoittaa, kuinka Jotunin proosassa esitetty puhe on ennen kaikkea kertova muoto, joka kuvaa yhteiskunnallista teemaa esimerkiksi puheen vivahteiden, kuten typografisten tai persoonamuotoa koskevien vaihdosten tasolla.
Toinen analyyseissa esiinnoussut keino on avioliittoa ja rakkautta koskevien normien kielentäminen ironian, mallitarinoiden, sananlaskujen ja toisteisten hokemien esityksen avulla. Dialogikerronnan analyysin tuloksena Jotunin proosatuotannon avioliittokuvaukset näyttäytyvät kirjallisuushistorioissa aiemminkin kuvatuksi velvoittavaksi kaupankäynniksi. Toisaalta dialogikerronnan näkökulmasta tehty analyysi myös uudistaa Jotunin tuotannon tutkimusta, sillä se nostaa esiin teoksissa toistuvan kuvauksen naisten välisestä sosiaalisesta kilpailusta ja neuvottelusta.
Jotunin kerrontakeinot uudistavat dialogikerronnan tutkimusta
Tutkimuksen menetelmä on deskriptiivisen poetiikan mukainen tekstianalyysi, jonka tarkoituksena on sekä tuottaa Jotunin dialogikerronnan keinojen tulkintaa että kehittää eteenpäin dialogikerronnan teoriaa. Teoriakehyksenä toimii vuoropuhelukerronnan tutkimusperinteen lisäksi kertomuksentutkimus sekä stilistinen ja sosiolingvistinen tutkimus. Tutkimusasetelma onkin kannustanut esittelemään Jotunin proosatuotantoa myös kansainvälisesti.
– Jotunin monitulkintaisuutta painottava dialogikerronta on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä yhteyksissä. Sen voikin nähdä uudistavan kaunokirjallista ilmaisua varhaismodernistiselle kirjallisuudelle tyypilliseen tapaan.
Samalla Kuutsa toteaa, kuinka Jotunin omaperäiset kerrontatavat osoittavat myös aiemman dialogikerronnan teorian aukkokohtia ja antavat mahdollisuuden niiden haastamiseen. Tutkimuksen määritelmiä ja analyysimetodeja onkin mahdollista soveltaa erilaisten fiktiivisten ja ei-fiktiivisten puheen esitysten tutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. joulukuuta
Filosofian maisteri Anna Kuutsan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Dialogikerronnan yhteiskunnallisuus Maria Jotunin proosassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.12.2024 klo 12 salissa Pinni B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mika Hallila Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Hatavara Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Anna Kuutsa
anna.kuutsa@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme