Väitös: Tilastotieteen menetelmillä entistä tarkempaa tietoa vanhoista kauppareiteistä ja tartuntatautien leviämisestä (Pasanen)
Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöskirjatyössä on kehitetty tilastotieteellisiä menetelmiä alueellisten ilmiöiden mallintamiseen. Väitöstyössä on tutkittu Suomen nälänhädän aikaisten viljamarkkinoiden toimintaa ja tarttuvien tautien leviämistä esiteollisessa Suomessa sekä vanhempainvapaiden käyttöä kuluvalla vuosituhannella. Uusien mallinnusten avulla voidaan saada entistä yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi vanhoista kauppareiteistä tai tartuntatautien leviämisestä.

Tiia-Maria Pasasen tilastotieteen alan väitöskirjatyössä on kehitetty uudenlaisia spatio-temporaalisia malleja tuottamaan uutta ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa alueellisista ilmiöistä Suomessa. Tutkittavina kohteina ovat olleet suomalaisten 1860-luvun nälänhädän aikaiset ruismarkkinat, tartuntatautien leviäminen Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla sekä suomalaisten isien käyttämä vanhempainvapaan määrä ja siihen liittyvät taustatekijät 2010-luvulla.
- Vaikka tutkimuskohteet ovat hyvin erilaisia, on näissä kaikissa ilmiöissä kyse pohjimmiltaan ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Fyysistä kohtaamista on vaadittu myyntiartikkeleiden, kuten rukiin, vaihtamiseen ja tartuntatautien leviämiseen menneinä vuosisatoina, selventää väitöskirjatutkija Tiia-Maria Pasanen Jyväskylän yliopistosta.
Tavarat, taudit ja ajatukset tulevat naapurista
Historialliset hintatiedot kykenevät kehitetyn tilastotieteellisen mallinnuksen avulla paljastamaan esimerkiksi vanhoja kauppareittejä. Kirkonkirjojen kuolinsyyaineistojen pohjalta pystytään saamaan entistä tarkempaa tietoa tautien leviämisreiteistä, jotka kuvaavat suomalaisten yleisiä yhteydenpitoväyliä sekä olennaisia Suomen ja ulkomaiden välisiä kauttakulkupaikkoja, kuten Viipuria. Fyysisten asioiden lisäksi myös ajatukset voivat riippua lähialueesta ja levitä siitä laajemmalle.
- Ajatuksia voi jakaa ilman kasvokkaistakin kohtaamista, mutta vanhempainvapaakäytänteiden omaksuminen lähekkäisillä alueilla vaikuttaa olevan nykyään samankaltaista. Oletettavaa on, että perheet ottavat käyttöön toimintamalleja arjessaan kohtaamistaan esimerkeistä, selventää Pasanen.
Entistä yksityiskohtaisempaa tietoa tutkittavista ilmiöistä
Tilastotieteellisesti väitöskirjan anti on jo olemassa olevien spatiaalisten ja temporaalisten menetelmien yhdistämisessä ja kehittämisessä niin, että vanhat tutut menetelmät taipuvat muokattuina uusiin tilanteisiin.
- Tämä tapahtuu sovellusten ehdoilla, ja on hienoa nähdä, kuinka monimutkaisesta aineistosta paljastuu selkeitä viitteitä ilmiön toiminnasta. Kartat ja aikasarjat ovat hyvin konkreettisia tuloksia kuvatessaan esimerkiksi kuoleman havaitsemisen todennäköisyyttä tietyissä paikoissa ja tiettyinä aikoina, vaikka omat epävarmuutensa näihinkin liittyvät, kertoo Pasanen.
Kuten tilastotieteessä yleensäkin, myös spatio-temporaalisten sovelluskohteiden määrä on laaja ja tallennetun aineiston jatkuvasti lisääntyessä edelleen laajeneva. Tämän vuoksi myös menetelmäkehitys on tärkeää.
Tiia-Maria Pasanen valmistui filosofian maisteriksi matematiikan ja tilastotieteen laitokselta vuonna 2020 pääaineenaan tilastotiede. Väitöskirjatyön ohjaajina toimivat akatemiatutkija Jouni Helske Turun yliopistosta, lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Tarmo Ketola Helsingin yliopistosta ja tohtoritutkijana Jyväskylän yliopistossa toiminut Miikka Voutilainen. Työtä ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä Suomen Akatemian hanke “Kohti parempaa päätöksentekoa: Lakimuutosten pitkäaikaisvaikutusten ennakointi työ- ja perhe-elämän tapahtumiin (PREDLIFE)”.
FM Tiia-Maria Pasasen väitöskirjan “Bayesian spatio-temporal modeling of areal data” tarkastustilaisuus pidetään 11.1.2025 klo 12 alkaen Mattilanniemessä Agoran Auditorio 2:ssa. Vastaväittäjänä toimii professori Katja Ickstadt (University of Dortmund, Saksa) ja kustoksena lehtori Harri Högmander (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja "Bayesian spatio-temporal modeling of areal data" on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98912
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Tiia-Maria Pasanen, tiia-maria.h.pasanen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Muuttolintujen kevät innoittaa luonnonystäviä 8.4. – mukana tapahtumassa myös Mikko ”Peltsi” Peltola2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistieteen Lähde: Muuttolintujen kevät -tapahtuma ti 8.4.2025 klo 12–19, yliopiston kirjasto Lähde
Keski-Suomen korkeakouluviikko: Tulevan opintopolun suunta voi löytyä opiskellen1.4.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Keski-Suomen toisen asteen oppilaitoksissa opiskellaan 7.–11.4.2025 korkeakouluopintoja. Korkeakouluviikko mahdollistaa tutustumisen korkeakouluopiskeluun ja kiinnostaviin aloihin osana toisen asteen opintoja. Tavoitteena on uuden oppimisen lisäksi tukea opiskelijoita oman opintopolun suunnittelua ja madaltaa kynnystä korkeakouluun hakeutumisessa.
Korona-aika auttoi toisia esikoisperheitä kukoistamaan, samalla se lannisti toiset, tutkimus kertoo1.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa esikoislapsensa koronarajoitusten aikaan saaneista perheistä löysi selviytymiskykyisyytensä ja sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, samalla kun osa perheistä kertoi jääneensä kasaantuvien stressitekijöiden alle – pahimmillaan ilman tukea.
Jyväskylän yliopiston tilinpäätös 2024: Tutkimuksessa ja koulutuksessa menestystä, taloudessa käänne parempaan31.3.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Vuosi 2024 oli tutkimuksen ja koulutuksen osalta menestyksekäs. Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä jatkoi kasvua. Myös kilpaillussa tutkimusrahoituksessa vuosi oli tuloksekas. Euroopan tutkimusneuvosto myönsi yliopistoon tieteellisiä läpimurtoja tavoittelevalle kokeneelle tutkijalle tarkoitetun ERC Advanced Grant -hankerahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme