Jyväskylän yliopisto

Väitös: Tilastotieteen menetelmillä entistä tarkempaa tietoa vanhoista kauppareiteistä ja tartuntatautien leviämisestä (Pasanen)

Jaa

Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöskirjatyössä on kehitetty tilastotieteellisiä menetelmiä alueellisten ilmiöiden mallintamiseen. Väitöstyössä on tutkittu Suomen nälänhädän aikaisten viljamarkkinoiden toimintaa ja tarttuvien tautien leviämistä esiteollisessa Suomessa sekä vanhempainvapaiden käyttöä kuluvalla vuosituhannella. Uusien mallinnusten avulla voidaan saada entistä yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi vanhoista kauppareiteistä tai tartuntatautien leviämisestä.

Tiia-Maria Pasasen väitöskirjan “Bayesian spatio-temporal modeling of areal data” tarkastustilaisuus pidetään 11.1.2025 klo 12:00.
Tiia-Maria Pasasen väitöskirjan “Bayesian spatio-temporal modeling of areal data” tarkastustilaisuus pidetään 11.1.2025 klo 12:00.

Tiia-Maria Pasasen tilastotieteen alan väitöskirjatyössä on kehitetty uudenlaisia spatio-temporaalisia malleja tuottamaan uutta ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa alueellisista ilmiöistä Suomessa. Tutkittavina kohteina ovat olleet suomalaisten 1860-luvun nälänhädän aikaiset ruismarkkinat, tartuntatautien leviäminen Suomessa 1700- ja 1800-luvuilla sekä suomalaisten isien käyttämä vanhempainvapaan määrä ja siihen liittyvät taustatekijät 2010-luvulla.  

- Vaikka tutkimuskohteet ovat hyvin erilaisia, on näissä kaikissa ilmiöissä kyse pohjimmiltaan ihmisten välisestä kommunikaatiosta. Fyysistä kohtaamista on vaadittu myyntiartikkeleiden, kuten rukiin, vaihtamiseen ja tartuntatautien leviämiseen menneinä vuosisatoina, selventää väitöskirjatutkija Tiia-Maria Pasanen Jyväskylän yliopistosta.   

Tavarat, taudit ja ajatukset tulevat naapurista 

Historialliset hintatiedot kykenevät kehitetyn tilastotieteellisen mallinnuksen avulla paljastamaan esimerkiksi vanhoja kauppareittejä. Kirkonkirjojen kuolinsyyaineistojen pohjalta pystytään saamaan entistä tarkempaa tietoa tautien leviämisreiteistä, jotka kuvaavat suomalaisten yleisiä yhteydenpitoväyliä sekä olennaisia Suomen ja ulkomaiden välisiä kauttakulkupaikkoja, kuten Viipuria. Fyysisten asioiden lisäksi myös ajatukset voivat riippua lähialueesta ja levitä siitä laajemmalle. 

- Ajatuksia voi jakaa ilman kasvokkaistakin kohtaamista, mutta vanhempainvapaakäytänteiden omaksuminen lähekkäisillä alueilla vaikuttaa olevan nykyään samankaltaista. Oletettavaa on, että perheet ottavat käyttöön toimintamalleja arjessaan kohtaamistaan esimerkeistä, selventää Pasanen.  

Entistä yksityiskohtaisempaa tietoa tutkittavista ilmiöistä  

Tilastotieteellisesti väitöskirjan anti on jo olemassa olevien spatiaalisten ja temporaalisten menetelmien yhdistämisessä ja kehittämisessä niin, että vanhat tutut menetelmät taipuvat muokattuina uusiin tilanteisiin.  

- Tämä tapahtuu sovellusten ehdoilla, ja on hienoa nähdä, kuinka monimutkaisesta aineistosta paljastuu selkeitä viitteitä ilmiön toiminnasta. Kartat ja aikasarjat ovat hyvin konkreettisia tuloksia kuvatessaan esimerkiksi kuoleman havaitsemisen todennäköisyyttä tietyissä paikoissa ja tiettyinä aikoina, vaikka omat epävarmuutensa näihinkin liittyvät, kertoo Pasanen.  

Kuten tilastotieteessä yleensäkin, myös spatio-temporaalisten sovelluskohteiden määrä on laaja ja tallennetun aineiston jatkuvasti lisääntyessä edelleen laajeneva. Tämän vuoksi myös menetelmäkehitys on tärkeää. 

Tiia-Maria Pasanen valmistui filosofian maisteriksi matematiikan ja tilastotieteen laitokselta vuonna 2020 pääaineenaan tilastotiede. Väitöskirjatyön ohjaajina toimivat akatemiatutkija Jouni Helske Turun yliopistosta, lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Tarmo Ketola Helsingin yliopistosta ja tohtoritutkijana Jyväskylän yliopistossa toiminut Miikka Voutilainen. Työtä ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä Suomen Akatemian hanke “Kohti parempaa päätöksentekoa: Lakimuutosten pitkäaikaisvaikutusten ennakointi työ- ja perhe-elämän tapahtumiin (PREDLIFE)”. 

FM Tiia-Maria Pasasen väitöskirjan “Bayesian spatio-temporal modeling of areal data” tarkastustilaisuus pidetään 11.1.2025 klo 12 alkaen Mattilanniemessä Agoran Auditorio 2:ssa. Vastaväittäjänä toimii professori Katja Ickstadt (University of Dortmund, Saksa) ja kustoksena lehtori Harri Högmander (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Väitöskirja "Bayesian spatio-temporal modeling of areal data" on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98912  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Tiia-Maria Pasanen, tiia-maria.h.pasanen@jyu.fi

Kuvat

Tiia-Maria Pasasen väitöskirjan “Bayesian spatio-temporal modeling of areal data” tarkastustilaisuus pidetään 11.1.2025 klo 12:00.
Tiia-Maria Pasasen väitöskirjan “Bayesian spatio-temporal modeling of areal data” tarkastustilaisuus pidetään 11.1.2025 klo 12:00.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote

Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye