Väitös: Silmien laserleikkauksessa potilastyytyväisyyteen vaikuttavat eniten taittovirheen korjauksen tarkkuus ja kuivasilmäoireet
Laserkirurgia on noussut suosituksi vaihtoehdoksi silmälaseille ja piilolinsseille silmien taittovirheiden korjauksessa. Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät vaikuttavat leikkauksen jälkeisen potilastyytyväisyyteen ja miten biologiset haavan paranemisprosessit heijastuvat kyynelnesteeseen modernin laser-avusteisen taittovirhekirurgian jälkeen.
Silmien laser- eli taittovirheleikkauksissa liki-, kauko-, tai hajataitteisuutta korjataan muotoilemalla sarveiskalvon etupintaa erilaisilla lasertekniikoilla. Tämän hetken käytetyimpiä menetelmiä ovat Femtolasik eli FS-LASIK ja SMILE.
Petri Mäkinen tutki ja vertaili väitöstutkimuksessaan potilaiden tyytyväisyyttä kauko- ja lähinäköön. Lisäksi hän selvitti taittovirhekirurgian yleisintä haittavaikutusta eli kuivasilmäisyyttä FS-LASIK- ja SMILE-leikatuilla potilailla.
– Leikkaustulosta on perinteisesti arvioitu objektiivisilla mittauksilla, kuten leikkauksen jälkeen mitatulla näöntarkkuudella ja taittovirheellä. Potilaat sen sijaan arvioivat leikkauksen onnistumista oman, subjektiivisen näkökokemuksen ja mahdollisten sivuvaikutusten perusteella, Mäkinen kertoo.
Tyytyväisyys kaukonäköön parani merkittävästi sekä FS-LASIK- että SMILE-leikkausten jälkeen, mutta tyytyväisyys lähinäköön parani vain FS-LASIK-leikkauksen jälkeen. Potilaiden ilmoittamat kuivasilmäoireet taas pysyivät leikkausta edeltävällä tasolla kuukausi FS-LASIK-leikkauksen jälkeen, mutta yllättäen jopa vähenivät SMILE-leikatuilla likitaitteisilla potilailla.
– Tärkeimmät määräävät tekijät potilastyytyväisyydelle olivat kauko- ja lähinäön taittovirheen ja varsinkin hajataiton korjauksen tarkkuus sekä kuivasilmäoireet, Mäkinen toteaa.
Normaalisti toimiva kyynelfilmi ylläpitää sarveiskalvon pinnan hyvinvointia ja optisia ominaisuuksia. Se on myös tärkeä tekijä haavan paranemisprosessissa taittovirhekirurgian jälkeen. Mäkisen tutkimuksen toisena tavoitteena oli tutkia sarveiskalvohaavan paranemisreaktioon liittyviä prosesseja FS-LASIK- ja SMILE-leikkausten jälkeen. Tätä selvitettiin analysoimalla proteiinitasojen muutoksia kyynelnestenäytteistä.
Tutkimuksen perusteella FS-LASIK-leikkaus aiheuttaa 1,5 tuntia toimenpiteen jälkeen merkittäviä muutoksia kyynelnesteen proteiineissa, jotka liittyvät solujen liikkumiseen ja tulehdukseen. Suurimmalla osalla proteiineista ilmenemistasot kuitenkin palautuivat lähes täydellisesti leikkausta edeltäville tasoille ensimmäisen kuukauden kuluessa. Muutokset proteiiniprofiileissa olivat hyvin samankaltaisia FS-LASIK- ja SMILE-leikkauksissa.
– Jotkut proteiinimuutokset korreloivat taittovirheen korjauksen määrään, läpän paksuuteen ja läpän halkaisijaan FS-LASIK-leikkausten jälkeen. Nämä tunnistetut proteiinit ovat potentiaalisia kohteita jatkotutkimuksille, joiden avulla voidaan parantaa leikkausten tuloksia ja ennustettavuutta sekä kehittää uusia hoitokeinoja taittovirhekirurgian paranemisvaiheeseen, Mäkinen summaa.
Petri Mäkinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1996. Hän työskentelee silmätautien erikoislääkärinä yksityissektorilla Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 10. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkisen silmätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Patient Satisfaction and Early Changes in Tear Fluid Proteomics After Femtosecond Laser-Assisted Keratorefractive Surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.1.2025 klo 12 Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Moilanen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uudet biomusteet ja monimateriaalitulostus vievät 3D-biotulosteet kohti potilashoitoa10.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Ihmiskehon uusiutumiskyky on ihmeellinen – mutta myös rajallinen. 3D-biotulostus voi mullistaa lääketieteen tarjoamalla uusia keinoja kudosten ja elinten biovalmistukseen silloin, kun luovuttajilta saatuja kudoksia ei ole riittävästi saatavilla. Diplomi-insinööri Paula Puistola kehitti väitöstutkimuksessaan uudenlaisia biomusteita ja biotulostusstrategioita, jotka auttavat ratkaisemaan alan nykyisiä teknologisia haasteita ja viemään biotulostusta lähemmäs kliinistä käyttöönottoa.
Mediakutsu: Lääkepolitiikan symposium – Tieteellisen näytön vahvistaminen päätöksenteossa9.9.2025 13:39:34 EEST | Kutsu
Uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja terveydenhuollon rajalliset resurssit asettavat terveysjärjestelmämme kasvavan haasteen eteen. Millaista lääkehoitoa yhteiskuntamme tulee rahoittaa ja millä perusteilla?
Väitös: Uudet verkottuneet menetelmät mahdollistavat paikannuksen, jos satelliittisignaali puuttuu9.9.2025 09:17:00 EEST | Tiedote
Satelliittipaikannus ei ole enää itsestäänselvyys – miten pelastajat paikannetaan, kun signaalit katoavat? DI Maija Mäkelän väitöstyö esittelee uudenlaisia verkottuneita paikannusmenetelmiä, jotka yhdistävät sensoritiedon ja etäisyysmittaukset. Tuloksena on satelliittivapaa paikannusratkaisu, joka mahdollistaa jalankulkijaryhmien seurannan myös haastavissa olosuhteissa.
Mediakutsu: Nyt murretaan vesihuollon myyttejä!1.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Onko vesihuollossa liian monta osapuolta? Ovatko yksityisomisteiset vesihuoltolaitokset julkisia tehokkaampia? Tampereen yliopiston tutkijat murtavat sitkeimpiä vesihuollon myyttejä tuoreessa Dispelling Myths About Water Services -teoksessaan nyt kansainvälisestä näkökulmasta.
AI Champion tuo tekoälyn rakentamisen ja datatalouden tueksi1.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto koordinoi datatalouden kasvuohjelman kolmatta pilottia, jossa edistetään rakentamisen alan dataperustaista kasvua ja elinkaarikestävyyttä. AI Champion -pilotissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset yhdistävät voimansa vauhdittaakseen alan digitalisaatiota ja kilpailukykyä tekoälyn avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme