Väitös: Silmien laserleikkauksessa potilastyytyväisyyteen vaikuttavat eniten taittovirheen korjauksen tarkkuus ja kuivasilmäoireet
Laserkirurgia on noussut suosituksi vaihtoehdoksi silmälaseille ja piilolinsseille silmien taittovirheiden korjauksessa. Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät vaikuttavat leikkauksen jälkeisen potilastyytyväisyyteen ja miten biologiset haavan paranemisprosessit heijastuvat kyynelnesteeseen modernin laser-avusteisen taittovirhekirurgian jälkeen.
Silmien laser- eli taittovirheleikkauksissa liki-, kauko-, tai hajataitteisuutta korjataan muotoilemalla sarveiskalvon etupintaa erilaisilla lasertekniikoilla. Tämän hetken käytetyimpiä menetelmiä ovat Femtolasik eli FS-LASIK ja SMILE.
Petri Mäkinen tutki ja vertaili väitöstutkimuksessaan potilaiden tyytyväisyyttä kauko- ja lähinäköön. Lisäksi hän selvitti taittovirhekirurgian yleisintä haittavaikutusta eli kuivasilmäisyyttä FS-LASIK- ja SMILE-leikatuilla potilailla.
– Leikkaustulosta on perinteisesti arvioitu objektiivisilla mittauksilla, kuten leikkauksen jälkeen mitatulla näöntarkkuudella ja taittovirheellä. Potilaat sen sijaan arvioivat leikkauksen onnistumista oman, subjektiivisen näkökokemuksen ja mahdollisten sivuvaikutusten perusteella, Mäkinen kertoo.
Tyytyväisyys kaukonäköön parani merkittävästi sekä FS-LASIK- että SMILE-leikkausten jälkeen, mutta tyytyväisyys lähinäköön parani vain FS-LASIK-leikkauksen jälkeen. Potilaiden ilmoittamat kuivasilmäoireet taas pysyivät leikkausta edeltävällä tasolla kuukausi FS-LASIK-leikkauksen jälkeen, mutta yllättäen jopa vähenivät SMILE-leikatuilla likitaitteisilla potilailla.
– Tärkeimmät määräävät tekijät potilastyytyväisyydelle olivat kauko- ja lähinäön taittovirheen ja varsinkin hajataiton korjauksen tarkkuus sekä kuivasilmäoireet, Mäkinen toteaa.
Normaalisti toimiva kyynelfilmi ylläpitää sarveiskalvon pinnan hyvinvointia ja optisia ominaisuuksia. Se on myös tärkeä tekijä haavan paranemisprosessissa taittovirhekirurgian jälkeen. Mäkisen tutkimuksen toisena tavoitteena oli tutkia sarveiskalvohaavan paranemisreaktioon liittyviä prosesseja FS-LASIK- ja SMILE-leikkausten jälkeen. Tätä selvitettiin analysoimalla proteiinitasojen muutoksia kyynelnestenäytteistä.
Tutkimuksen perusteella FS-LASIK-leikkaus aiheuttaa 1,5 tuntia toimenpiteen jälkeen merkittäviä muutoksia kyynelnesteen proteiineissa, jotka liittyvät solujen liikkumiseen ja tulehdukseen. Suurimmalla osalla proteiineista ilmenemistasot kuitenkin palautuivat lähes täydellisesti leikkausta edeltäville tasoille ensimmäisen kuukauden kuluessa. Muutokset proteiiniprofiileissa olivat hyvin samankaltaisia FS-LASIK- ja SMILE-leikkauksissa.
– Jotkut proteiinimuutokset korreloivat taittovirheen korjauksen määrään, läpän paksuuteen ja läpän halkaisijaan FS-LASIK-leikkausten jälkeen. Nämä tunnistetut proteiinit ovat potentiaalisia kohteita jatkotutkimuksille, joiden avulla voidaan parantaa leikkausten tuloksia ja ennustettavuutta sekä kehittää uusia hoitokeinoja taittovirhekirurgian paranemisvaiheeseen, Mäkinen summaa.
Petri Mäkinen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1996. Hän työskentelee silmätautien erikoislääkärinä yksityissektorilla Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 10. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Petri Mäkisen silmätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Patient Satisfaction and Early Changes in Tear Fluid Proteomics After Femtosecond Laser-Assisted Keratorefractive Surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.1.2025 klo 12 Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jukka Moilanen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Mediakutsu: Monitieteinen Tampereen yliopisto juhlii toista tohtoripromootiotaan 7. kesäkuuta3.6.2025 10:10:00 EEST | Kutsu
Promootiossa vihitään 209 tohtoria ja 13 tiedekuntien kutsumaa kunniatohtoria. Kunniatohtoreiksi vihitään muun muassa terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja näyttelijä Esko Roine. Promootiokulkue vaikuttaa Tampereen keskustan liikenteeseen lauantaina 7.6. iltapäivällä.
Väitös: Moninpelaaminen sulkee vammaiset henkilöt ulkopuolelle3.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
FM Pauliina Baltzarin väitöskirjan mukaan moninpeleistä puuttuvat usein keskeiset saavutettavuusasetukset, kuten tekstitykset, näppäinten uudelleenmäärittely ja kontrastin tai vaikeusasteen säätö, jotka tekisivät pelaamisesta yhdenvertaisempaa. Monet pelit eivät myöskään tue apuvälineitä, kuten ruudunlukijoita tai erikoisohjaimia. Ilman näitä ominaisuuksia osa vammaisista pelaajista jää kokonaan pelien ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan teknisten esteiden lisäksi myös merkittävät sosiaaliset esteet vaikeuttavat vammaisten osallistumista pelikulttuuriin.
Väitös: Patja-anturi auttaa unihäiriöiden tunnistamisessa2.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Tekniikan diplomi-insinööri Jose Maria Perez-Macias tutki väitöskirjassaan patjan alle sijoitettujen antureiden käyttöä unenaikaisten hengityshäiriöiden havaitsemisessa. Ei-kajoava menetelmä tunnistaa kuorsauksen, lisääntyneen hengitysvastuksen ja sykkeen. Innovaatio auttaa parantamaan unihäiriöiden diagnosoinnin saavutettavuutta ja mukavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme