Väitöstutkimus ehdottaa uusia menetelmiä ihmisen aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana
Tutkijatohtori Alessandra Giangrande ehdottaa väitöskirjassaan uusia teknologisia ratkaisuja aivoaktiivisuuden mittaamiseen ja tulkintaan, etenkin liikunnan aikana. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi suorittaa liikkumisen aikana ja myös laboratorioympäristön ulkopuolella. Tutkimus raivaa tietä innovatiivisille tutkimuslinjoille aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa: urheilussa, kuntoutuksessa, diagnostiikassa, jne.
"Väitöstutkimustani voidaan pitää uraauurtavana niin teknologisen kehityksen, liikkumisen aikana tapahtuvan aivoaktiivisuuden mittaamisen ja tähän liittyvien kokeellisten tutkimuksien laajentamisen kannalta”, sanoo väitöskirjatutkija Alessandra Giangrande Jyväskylän yliopistosta ja Politecnico di Torinosta (Italia).
Aivojen ja kehon vuorovaikutuksen tutkiminen kaikessa ihmisen toiminnoissa on kiinnostanut tutkijoita vuosikymmenien ajan. Teknologisten haasteiden vuoksi aivosignaalien mittaaminen on ollut kuitenkin hyvin rajoittunutta luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.
Langattomat, pienikokoiset ja kannettavat laitteet voivat mahdollistaa häiriövapaan neurofysiologisten signaalien tallentamisen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin ihmisen aivokuoren toimintaa uudella, liikkumista vain vähän rajoittavalla menetelmällä.
-Suunnittelimme ja validoimme innovatiivisen järjestelmän aivosignaalien (EEG) langattomaan tallentamiseen. Järjestelmä mahdollistaa ihmisen aivoaktiivisuuden mittaamisen luonnollisissa olosuhteissa, Giangrande kertoo.
-Lisäksi ehdotimme uutta elektrodijärjestelmää aivosignaaleja häiritsevien liikehäiriöiden syntymekanismien selkiyttämiseksi ja minimoimiseksi ihmisen liikkumisen aikana.
Tutkimus paljasti lupaavia tuloksia ihmisen tunto- ja liikejärjestelmän aivoperustasta ja aivotutkimuksen laajentamiseksi uusille alueille.
Väitöstilaisuus:
Alessandra Giangranden (MSc, lääketieteellisen tekniikan insinööri) väitöskirja ”Advanced methods and instrumentation to examine sensorimotor integration and corticomuscular coupling” tarkastetaan 16.1.2025 klo 12:00 Jyväskylän yliopistossa Seminariumin vanhassa juhlasalissa S212. Kustoksena toimii professori Harri Piitulainen (Jyväskylän yliopisto). Vastaväittäjänä toimii professori Klaus Gramann (Berliinin teknillinen yliopisto).
Väitöskirja on saatavilla JYX digitaalisesta arkistosta
Lisätietoa:
Alessandra Giangrande
alessandra.x.giangrande@jyu.fi | alessandra.giangrande@polito.it
University of Jyväskylä | Politecnico di Torino
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote
FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme