Väitöstutkimus ehdottaa uusia menetelmiä ihmisen aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana
Tutkijatohtori Alessandra Giangrande ehdottaa väitöskirjassaan uusia teknologisia ratkaisuja aivoaktiivisuuden mittaamiseen ja tulkintaan, etenkin liikunnan aikana. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi suorittaa liikkumisen aikana ja myös laboratorioympäristön ulkopuolella. Tutkimus raivaa tietä innovatiivisille tutkimuslinjoille aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa: urheilussa, kuntoutuksessa, diagnostiikassa, jne.
"Väitöstutkimustani voidaan pitää uraauurtavana niin teknologisen kehityksen, liikkumisen aikana tapahtuvan aivoaktiivisuuden mittaamisen ja tähän liittyvien kokeellisten tutkimuksien laajentamisen kannalta”, sanoo väitöskirjatutkija Alessandra Giangrande Jyväskylän yliopistosta ja Politecnico di Torinosta (Italia).
Aivojen ja kehon vuorovaikutuksen tutkiminen kaikessa ihmisen toiminnoissa on kiinnostanut tutkijoita vuosikymmenien ajan. Teknologisten haasteiden vuoksi aivosignaalien mittaaminen on ollut kuitenkin hyvin rajoittunutta luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.
Langattomat, pienikokoiset ja kannettavat laitteet voivat mahdollistaa häiriövapaan neurofysiologisten signaalien tallentamisen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin ihmisen aivokuoren toimintaa uudella, liikkumista vain vähän rajoittavalla menetelmällä.
-Suunnittelimme ja validoimme innovatiivisen järjestelmän aivosignaalien (EEG) langattomaan tallentamiseen. Järjestelmä mahdollistaa ihmisen aivoaktiivisuuden mittaamisen luonnollisissa olosuhteissa, Giangrande kertoo.
-Lisäksi ehdotimme uutta elektrodijärjestelmää aivosignaaleja häiritsevien liikehäiriöiden syntymekanismien selkiyttämiseksi ja minimoimiseksi ihmisen liikkumisen aikana.
Tutkimus paljasti lupaavia tuloksia ihmisen tunto- ja liikejärjestelmän aivoperustasta ja aivotutkimuksen laajentamiseksi uusille alueille.
Väitöstilaisuus:
Alessandra Giangranden (MSc, lääketieteellisen tekniikan insinööri) väitöskirja ”Advanced methods and instrumentation to examine sensorimotor integration and corticomuscular coupling” tarkastetaan 16.1.2025 klo 12:00 Jyväskylän yliopistossa Seminariumin vanhassa juhlasalissa S212. Kustoksena toimii professori Harri Piitulainen (Jyväskylän yliopisto). Vastaväittäjänä toimii professori Klaus Gramann (Berliinin teknillinen yliopisto).
Väitöskirja on saatavilla JYX digitaalisesta arkistosta
Lisätietoa:
Alessandra Giangrande
alessandra.x.giangrande@jyu.fi | alessandra.giangrande@polito.it
University of Jyväskylä | Politecnico di Torino
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme