Etätyö ei ole ilmainen lounas
Koronapandemia toi etätyön pysyväksi osaksi suomalaista työelämää, tarjoten joustavuutta ja säästöjä työntekijöille. Samalla etäisyys työpaikasta herättää kysymyksiä yhteisöllisyyden, kulttuurin ja tuottavuuden säilymisestä muuttuvassa työarjessa.
Koronapandemia ja sitä seuranneet rajoitukset johtivat etätyön yleistymiseen globaalisti. Ilmiö on ollut erityisen pysyvä Suomessa, sillä täällä tehtiin vielä vuonna 2023 eniten etätyötä koko Euroopassa (Eurostat, 2024). Etätyöllä tarkoitetaan yleensä kotona tehtävää työtä, jonka voisi tehdä myös toimistolla. Etätyön lisääntyminen on tuonut osalle työntekijöistä lisää joustavuutta työelämään, kun ei tarvitse enää matkustaa työpaikalle yhtä usein kuin aiemmin. Työmatkoihin ennen kuluneen ajan ja rahan voi nyt käyttää esimerkiksi perheen kanssa ajan viettämiseen. Kuka voisi vastustaa tätä?
Etätyöjärjestelyjä on toisaalta myös kritisoitu erityisesti työnantajien osalta (Apu, 1.11.2024). Työnantajat saattavat esimerkiksi epäillä, että työntekijät eivät käytä aikaansa oikeisiin asioihin. Toisaalta onko sillä väliä, jos työasiat tulevat kuitenkin tehdyiksi? Uusien ideoiden kehittäminen sekä hiljaisen tiedon välittäminen voi kuitenkin olla vaikeampaa, jos kohtaamiset tapahtuvat Teamsissä kahvihuoneen sijaan. Menetämmekö etätöissä jotain syvällisempää?
Työmatkojen taloustiede
Miksi ihmiset ylipäänsä matkustavat töihin? Eräs tulkinta on se, että työmatkojen avulla voidaan siirtää ihmisiä matalan tuottavuuden paikoista korkeamman tuottavuuden paikoille. Korkeamman tuottavuuden paikoilla eli toimistolla tai muulla työpaikalla on tuottavaan työhön tarvittavaa infrastruktuuria, asiakkaita sekä työkavereita. Etätyötä tekevä työntekijä siis hankkii kotitoimistoonsa laitteistoa, joka mahdollistaa työmatkojen välttämisen. Suomessa näitä hankintoja jopa tuetaan verovähennyksin (Verohallinto, 31.12.2024).
Erään kaupunkitaloustieteen keskeisen mallin mukaan työntekijät valitsevat asuinpaikkansa tasapainotellen asumisen hintatason ja työmatkakustannusten välillä. Työmatkakustannusten pienetessä esimerkiksi etätyön takia työntekijät siis asuvat kauempana työpaikasta. Tästä on näyttöä esimerkiksi Saksasta, jossa toimistotyöntekijöiden etäisyys työ- ja asuinpaikan välillä on lisääntynyt merkittävästi etätyön yleistyttyä (Coskun ym., 2024). Toisin sanoen työmatkat ovat keskimäärin pidentyneet, ja niitä tehdään vähemmän.
Etäisyyden monet ulottuvuudet
Etätyössä katoaa kuitenkin muutakin kuin vain työmatka. Etätyöntekijä etääntyy työpaikasta ja -yhteisöstä paitsi maantieteellisesti, myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Siteet työyhteisön muodostaman verkoston sisällä heikkenevät päivä päivältä, kun työkavereita ei kohdata enää säännöllisesti. Tämä pätee erityisesti niissä tilanteissa, joissa vain osa työpaikan työntekijöistä voi tehdä etätyötä. Lisäksi uusien työntekijöiden integroiminen työyhteisöön ja sen kulttuuriin muuttuu vaikeaksi, jos työyhteisöä hädin tuskin on olemassa.
Työmarkkinoiden digitalisaation näkökulmasta koronapandemia osui varsin erikoiseen kohtaan. Etätyön mahdollistava teknologia oli pitkälti jo olemassa, mutta ei kuitenkaan ollut kovin laajassa käytössä. Kenties hyppy tuntemattomaan oli liian raju, ja oli vain omiaan luomaan vastareaktion etätyötä vastaan? Tai ehkäpä ilman pandemiaa etätyöntekijä olisi yhä kummajainen jopa suomalaisessa työelämässä? Etätyötä tekevien osuus on joka tapauksessa laskenut selvästi korona-ajan huipusta (Tilastokeskus, 7.5.2024). Vain aika voi kertoa, millaiseen tasapainotilaan lopulta päädymme.
Linkki Labore-blogin sivuille.
Viitteet:
- Eurostat (31.12.2024). “Employed persons working from home as a percentage of the total employment, by sex, age and professional status”. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/lfsa_ehomp__custom_12158505/default/table?lang=en
- Apu (1.11.2024). “Johtajat vaativat työntekijöitä toimistoon – Mutta toimiiko etätyö oikeasti huonommin kuin lähityö?”. https://www.apu.fi/artikkelit/johtaja-patistaa-toimistolle-onko-lahityo-vai-etatyo-parempi
- Verohallinto (31.12.2024). https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/tulonhankkimismenot/tyohuonevahennys/
- IZA Discussion Paper No. 16855 (2024). Sena Coskun, Wolfgang Dauth, Hermann Gartner, Michael Stops ja Enzo Weber. “Working from Home Increases Work-Home Distances.” https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4761332
- Tilastokeskus (7.5.2024). “Etätyötä tekevien osuus vuonna 2023 laskenut korona-ajasta, mutta korkeampi kuin pandemiaa edeltävinä vuosina”. https://stat.fi/julkaisu/cln0hlj6d8jlh0avttwdum2g2
Marko Ikävalko toimi tutkijaharjoittelijana kesällä 2024. Hän työskentelee tällä hetkellä Laboren työmarkkinat-tutkimuslohkolla projektitutkijana ja tutkijaharjoittelijana Laboren Tutkijapolulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko IkävalkoprojektitutkijaTyömarkkinat
marko.ikavalko@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Talous & Yhteiskunta 3/2025 | Yhdysvallat8.10.2025 10:10:24 EEST | Tiedote
Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme