Etätyö ei ole ilmainen lounas
16.1.2025 13:00:08 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Blogi
Koronapandemia toi etätyön pysyväksi osaksi suomalaista työelämää, tarjoten joustavuutta ja säästöjä työntekijöille. Samalla etäisyys työpaikasta herättää kysymyksiä yhteisöllisyyden, kulttuurin ja tuottavuuden säilymisestä muuttuvassa työarjessa.
Koronapandemia ja sitä seuranneet rajoitukset johtivat etätyön yleistymiseen globaalisti. Ilmiö on ollut erityisen pysyvä Suomessa, sillä täällä tehtiin vielä vuonna 2023 eniten etätyötä koko Euroopassa (Eurostat, 2024). Etätyöllä tarkoitetaan yleensä kotona tehtävää työtä, jonka voisi tehdä myös toimistolla. Etätyön lisääntyminen on tuonut osalle työntekijöistä lisää joustavuutta työelämään, kun ei tarvitse enää matkustaa työpaikalle yhtä usein kuin aiemmin. Työmatkoihin ennen kuluneen ajan ja rahan voi nyt käyttää esimerkiksi perheen kanssa ajan viettämiseen. Kuka voisi vastustaa tätä?
Etätyöjärjestelyjä on toisaalta myös kritisoitu erityisesti työnantajien osalta (Apu, 1.11.2024). Työnantajat saattavat esimerkiksi epäillä, että työntekijät eivät käytä aikaansa oikeisiin asioihin. Toisaalta onko sillä väliä, jos työasiat tulevat kuitenkin tehdyiksi? Uusien ideoiden kehittäminen sekä hiljaisen tiedon välittäminen voi kuitenkin olla vaikeampaa, jos kohtaamiset tapahtuvat Teamsissä kahvihuoneen sijaan. Menetämmekö etätöissä jotain syvällisempää?
Työmatkojen taloustiede
Miksi ihmiset ylipäänsä matkustavat töihin? Eräs tulkinta on se, että työmatkojen avulla voidaan siirtää ihmisiä matalan tuottavuuden paikoista korkeamman tuottavuuden paikoille. Korkeamman tuottavuuden paikoilla eli toimistolla tai muulla työpaikalla on tuottavaan työhön tarvittavaa infrastruktuuria, asiakkaita sekä työkavereita. Etätyötä tekevä työntekijä siis hankkii kotitoimistoonsa laitteistoa, joka mahdollistaa työmatkojen välttämisen. Suomessa näitä hankintoja jopa tuetaan verovähennyksin (Verohallinto, 31.12.2024).
Erään kaupunkitaloustieteen keskeisen mallin mukaan työntekijät valitsevat asuinpaikkansa tasapainotellen asumisen hintatason ja työmatkakustannusten välillä. Työmatkakustannusten pienetessä esimerkiksi etätyön takia työntekijät siis asuvat kauempana työpaikasta. Tästä on näyttöä esimerkiksi Saksasta, jossa toimistotyöntekijöiden etäisyys työ- ja asuinpaikan välillä on lisääntynyt merkittävästi etätyön yleistyttyä (Coskun ym., 2024). Toisin sanoen työmatkat ovat keskimäärin pidentyneet, ja niitä tehdään vähemmän.
Etäisyyden monet ulottuvuudet
Etätyössä katoaa kuitenkin muutakin kuin vain työmatka. Etätyöntekijä etääntyy työpaikasta ja -yhteisöstä paitsi maantieteellisesti, myös kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Siteet työyhteisön muodostaman verkoston sisällä heikkenevät päivä päivältä, kun työkavereita ei kohdata enää säännöllisesti. Tämä pätee erityisesti niissä tilanteissa, joissa vain osa työpaikan työntekijöistä voi tehdä etätyötä. Lisäksi uusien työntekijöiden integroiminen työyhteisöön ja sen kulttuuriin muuttuu vaikeaksi, jos työyhteisöä hädin tuskin on olemassa.
Työmarkkinoiden digitalisaation näkökulmasta koronapandemia osui varsin erikoiseen kohtaan. Etätyön mahdollistava teknologia oli pitkälti jo olemassa, mutta ei kuitenkaan ollut kovin laajassa käytössä. Kenties hyppy tuntemattomaan oli liian raju, ja oli vain omiaan luomaan vastareaktion etätyötä vastaan? Tai ehkäpä ilman pandemiaa etätyöntekijä olisi yhä kummajainen jopa suomalaisessa työelämässä? Etätyötä tekevien osuus on joka tapauksessa laskenut selvästi korona-ajan huipusta (Tilastokeskus, 7.5.2024). Vain aika voi kertoa, millaiseen tasapainotilaan lopulta päädymme.
Linkki Labore-blogin sivuille.
Viitteet:
- Eurostat (31.12.2024). “Employed persons working from home as a percentage of the total employment, by sex, age and professional status”. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/lfsa_ehomp__custom_12158505/default/table?lang=en
- Apu (1.11.2024). “Johtajat vaativat työntekijöitä toimistoon – Mutta toimiiko etätyö oikeasti huonommin kuin lähityö?”. https://www.apu.fi/artikkelit/johtaja-patistaa-toimistolle-onko-lahityo-vai-etatyo-parempi
- Verohallinto (31.12.2024). https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/vahennykset/tulonhankkimismenot/tyohuonevahennys/
- IZA Discussion Paper No. 16855 (2024). Sena Coskun, Wolfgang Dauth, Hermann Gartner, Michael Stops ja Enzo Weber. “Working from Home Increases Work-Home Distances.” https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4761332
- Tilastokeskus (7.5.2024). “Etätyötä tekevien osuus vuonna 2023 laskenut korona-ajasta, mutta korkeampi kuin pandemiaa edeltävinä vuosina”. https://stat.fi/julkaisu/cln0hlj6d8jlh0avttwdum2g2
Marko Ikävalko toimi tutkijaharjoittelijana kesällä 2024. Hän työskentelee tällä hetkellä Laboren työmarkkinat-tutkimuslohkolla projektitutkijana ja tutkijaharjoittelijana Laboren Tutkijapolulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko IkävalkoprojektitutkijaTyömarkkinat
marko.ikavalko@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kutsu: Pinnan alta uuteen nousuun? Yritysrahoitus ja muut kasvuloikan edellytykset29.1.2026 10:00:00 EET | Kutsu
Miksi Suomen talouskasvu on ollut niin olematonta finanssikriisin jälkeen ja millä edellytyksillä voimme päästä uuteen nousuun ja kestävään kasvuun?
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot muokkaavat globaalia taloutta – uusi aineisto avaa rahastojen vaikutuksia28.1.2026 06:50:00 EET | Tiedote
Valtio-omisteiset sijoitusrahastot ovat nousseet keskeisiksi toimijoiksi globaalissa taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikea tutkia hajanaisen datan vuoksi. Uusi SWIFT-aineisto kokoaa ensimmäistä kertaa kattavat tiedot 145 rahastosta 79 maassa lähes sadan vuoden ajalta. Aineisto mahdollistaa aiempaa systemaattisemman tutkimuksen rahastojen roolista niin globaalissa talousjärjestelmässä kuin isäntämaidensa pitkän aikavälin kehityksessä. Tulokset auttavat arvioimaan, millaisissa oloissa sijoitusrahastot tukevat talouden vakautta ja milloin ne voivat lisätä riskejä.
Yrittäjäperheiden lapsista ei useimmiten tule muita parempia yrittäjiä15.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.
Suomen yritysdynamiikka on kiihtynyt – kasvuyritysten työllisyysosuus noussut Yhdysvaltojen ohi13.1.2026 07:12:00 EET | Tiedote
Suomessa yritysrakenteiden uudistuminen on ollut 2010-luvulla vilkkaampaa kuin Yhdysvalloissa, selviää Laboren tuoreesta analyysistä. Työpaikkoja on syntynyt ja tuhoutunut Suomessa nopeammin, ja erityisen nopeasti on kasvanut orgaanisesti kasvaneiden yritysten työllisyysosuus. Yhdysvalloissa vastaava osuus on samaan aikaan pienentynyt. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisessa yrityskentässä on edelleen kasvupotentiaalia, joka tukee myönteistä talouskehitystä myös 2020-luvulla.
Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana myös vuonna 20267.1.2026 16:48:21 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysityöryhmän WPIA:n hallituksen puheenjohtajana myös vuonna 2026. Tehtävässä hän on keskeisessä roolissa tuottamassa kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa teollisuuspolitiikasta, yritysdynamiikasta ja talouden resilienssistä – tietoa, jolla on suora merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme