Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto mukana rakentamassa Euroopan Unionin sirutuotannon suunnittelualustaa

Jaa

KORJAUS klo 17.1.2025: Rahoituksen kokonaismäärä on 25 milj. euroa, aiempi tieto 24 milj. €

Tampereen yliopisto on saanut yhdessä 11 muun toimijan kanssa 25 miljoonan euron EU-rahoituksen puolijohdeteollisuuden suunnittelualustan rakentamiseksi.

Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Kahdestatoista eurooppalaisesta tutkimuslaitoksesta ja yliopistosta koostuvan konsortion tehtävä on luoda palvelualusta, Design Platform, joka kokoaa yhteen erilaisia työkaluja ja palveluita sirukehittämisen tueksi. Alusta on osa EU:n Siruja Euroopalle -aloitetta, jolla tuetaan eurooppalaisen puolijohdealan innovaatioita ja teknologisten valmiuksien kehittämistä.

Uusi suunnittelualusta tukee startupeja ja pk-yrityksiä

Siruja Euroopalle -aloite haluaa tukea erityisesti eurooppalaisia startupeja ja pk-yrityksiä, joilla ei välttämättä ole kyvykkyyttä itse suunnitella ja valmistaa siruja. Aiemmin ohjelmassa on hyväksytty viisi laajaa pilottilinjaa sirujen valmistukseen liittyen ja näissä Suomesta ovat mukana Tampereen yliopisto ja VTT. Design Platform puolestaan rakentaa suunnittelupalvelua tukemaan näitä sirutuotannon pilottilinjoja.

Konsortio määrittelee ja rakentaa pilvipalvelun, joka tuo sirusuunnittelun työkalut yhteen. Palvelu mahdollistaa työkalujen käytön kokeilua ja pilotointia erityisesti niille, jotka eivät kustannusten takia pysty itse niitä hankkimaan. Konsortion tehtävänä on koordinoida ja määritellä alustan kehitystä sekä luoda valintakriteereitä Siruja Euroopasta -aloitteen suunnittelutyötä tukeviin rahoitushakuihin.

– Tämä on erittäin merkittävä avaus sekä yliopistoille että yrityksille.  Suunnittelualusta madaltaa huomattavasti kynnystä käynnistää omien sirujen suunnittelu tietotekniikka- ja elektroniikka-alan yrityksissä, kertoo tietokonetekniikan professori, Tampereen yliopiston osalta hankkeen vastuullinen johtaja Timo Hämäläinen.

Design Platform edistää EU:n omavaraisuutta sirujen tuotannon suhteen

Design Platformin tärkein tavoite on vankistaa sirusuunnittelun ekosysteemiä Euroopan Unionin alueella. Unioni on hyväksynyt vuonna 2023 sirusäädöksen, jonka vahvistaa Euroopan sisäistä puolijohde-ekosysteemiä.

Tavoitteena on kehittää puolijohdeteollisuutta, houkutella investointeja, edistää tutkimusta ja innovointia sekä lisätä sirutuotannon omavaraisuutta Euroopan Unionissa. Tarkoitus on kaksinkertaistaa EU:n maailmanlaajuinen markkinaosuus puolijohteiden tuotannossa vuoteen 2030 mennessä.

Tampereen yliopisto ainoana mukana Pohjoismaista

Tampereen yliopisto on ainoa pohjoismaalainen toimija 12 partnerin muodostamassa konsortiossa. Tampereen yliopiston rooli on merkittävä, sillä vastuuna on kasvattaa tietoisuutta Design Platformista ja sen tuomista mahdollisuuksista EU:n laajuisesti.

– Tampereen yliopisto on mukana Siruja Euroopalle -aloitteen ytimessä. Olemalla mukana näin merkittävässä eurooppalaisessa yhteistyössä pääsemme viemään osaamistamme maailmalle ja toisaalta tuomaan tietoa Suomeen. Olemme ainoa suomalainen osapuoli projektissa ja meillä on myös vastuu pitää huoli siitä, että suomalainen siruteollisuus on mukana, kun EU:n omavaraisuutta sirujen suhteen viedään eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston vararehtori Jarmo Takala.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote

Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye