Uusi kestävän kehityksen laina kannustaa kuntia ilmastotyöhön
Kuntarahoituksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistiedote
Kuntarahoitus alkaa tarjota edullisempaa lainaa kunnille, jotka tekevät tavoitteellista päästövähennystyötä. Kuntarahoituksen ja Suomen ympäristökeskuksen luoman mallin mukaan koron marginaali alenee jokaisena lainavuotena, jolloin kunta saavuttaa tai alittaa päästövähennystavoitteensa.
Kunnat voivat hakea kestävän kehityksen lainaa 21. tammikuuta 2025 alkaen.
Kunta voi nostaa kestävän kehityksen lainaa, jos sillä on voimassa oleva, kuluvalla tai edellisellä valtuustokaudella laadittu ilmastosuunnitelma. Lainasta saatava etu puolestaan edellyttää päästövähennyksiä.
Päästöjen leikkaamista ohjaa vuoteen 2050 asti ulottuva päästövähennyspolku, joka määräytyy kuntakohtaisen, Suomen ympäristökeskus Syken määrittelemän tavoiteuran mukaan. Tavoiteura mittaa käytännössä kunnan Hinku-laskentasääntöjen mukaisia käyttöperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Kestävän kehityksen lainaa voi nostaa talousarviolainana, jonka käyttöä ei ole sidottu ennalta määritettyihin hankkeisiin. Lainaan sisältyy kahden korkopisteen (0,02 %) marginaalialennus niiltä lainakauden vuosilta, joilla kunnan päästövähennykset ovat kuntakohtaisella tavoiteuralla tai sen alla.
Kunta voi ylittää lainan aikana tavoiteuran tason, jolloin se ei saa marginaalialennusta kyseiseltä vuodelta. Kunta voi kuitenkin saada marginaalialennuksen lainan seuraavilta vuosilta, jos sen päästövähennykset palaavat tavoiteuran tasolle tai sen alle.
Laina poikkeaa Kuntarahoituksen vakiintuneista vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista niin, ettei sitä sidota ennalta tiettyyn hankkeeseen tai kohteeseen.
– Rahoitus on pohjimmiltaan hinnan ja riskien tasapainon arviointia. Ilmastoriskien rooli kasvaa jatkossa ja kuntien toimia arvioidaan entistä tarkemmin. Meille on luottolaitoksena etu, että Suomen kunnat satsaavat ilmastokestävyyteensä: silloin Kuntarahoituksella on hyvät edellytykset olla vähäriskinen ja ajassa elävä vastapuoli varainhankintamarkkinoilla, Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä sanoo.
Muun muassa maantieteelliset ominaisuudet, paikalliset ilmasto-olosuhteet ja elinkeinorakenne vaikuttavat siihen, mitä päästöjä kunta voi realistisesti vähentää.
– Eroavaisuuksien vuoksi tavoiteurat ovat kuntakohtaisia, jotta kunnille asetettavat tavoitteet olisivat oikeudenmukaisia, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Kannustin suunnitelmalliseen ilmastotyöhön
Pääministeri Orpon hallitus poisti vuoden 2025 alusta edellisellä hallituskaudella kunnille säädetyn velvoitteen ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Kestävän kehityksen laina palauttaa kannustimen jatkaa aloitettujen suunnitelmien kehitystä.
Karhisen mielestä uusi lainatuote konkretisoi kuntapäättäjille suunnitelmallisen ilmastotyön hyötyjä. Kunnilla on kokoaan suurempi kyky luoda kestävää tulevaisuutta.
– Kunnan suorat mahdollisuudet vaikuttaa alueellaan syntyviin päästöihin vaihtelevat 5 ja 15 prosentin välillä, mutta niillä on paljon välillistä vaikutusvaltaa. Kunnat asettavat kehyksiä kuntalaisten ja alueen yritysten toiminnalle, jakavat tietoa ja näyttävät toiminnallaan esimerkkiä. Lisäksi kunnilla on valtaa ohjata omistamiaan energiayhtiöitä. Maankäytön suunnittelulla kunnat voivat laajasti vaikuttaa siihen, miten kunnan alueella asutaan, rakennetaan ja liikutaan. Ilmastopolitiikan strategia päätetään valtakunnallisesti, mutta käytännön työ tapahtuu kunnissa, Karhinen korostaa.
Lisätietoja
Kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä, Kuntarahoitus, puh. +358 50 348 2520, rami.erkkilä@kuntarahoitus.fi
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 889, santtu.karhinen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Kuntarahoitus Oyj
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on yli 50 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide2.7.2025 08:51:03 EEST | Tiedote
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme