Kaksivuotisen esiopetuskokeilun opettajat kokivat esiopetuksen aiempaa tavoitteellisemmaksi
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä siitä, erosiko viisivuotiaiden lasten esiopetus tavallisesta viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta. Suuri osa kokeilun opettajista koki viisivuotiaiden esiopetuksen tavoitteellisempana ja systemaattisempana toimintana verrattuna aiempaan. Vaikka osa opettajista koki kuormitusta kokeilun aikana, niin valtaosan mielestä kaksivuotinen esiopetus oli mahdollista toteuttaa työhyvinvoinnin kärsimättä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti valtakunnallisen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun 148 kunnassa vuosina 2021–2024. Siihen osallistui vuosina 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia, joista noin 15 000 lasta aloitti esiopetuksen jo viisivuotiaina kokeiluryhmissä ja noin 20 000 lasta osallistui tavalliseen tapaan varhaiskasvatukseen verrokkiryhmissä.
Kahdessa tuoreessa tutkimusartikkelissa (Muhonen ym. 2024, 2024) tarkastellaan kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia viisivuotiaiden esiopetuksen järjestämisestä sekä opettajien työssä jaksamisesta kokeilun aikana.
Kokeilua varten laadittiin erillinen valtakunnallinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu kuusivuotiaiden lasten esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Suomessa opettajilla on kuitenkin huomattava autonomia pedagogisessa käytännön toteutuksessa.
- Opettajat ovat avainasemassa erilaisten koulutusta koskevien uudistusten onnistumisessa. Siksi on tärkeää selvittää opettajien näkemyksiä kaksivuotisen esiopetuksen toteuttamisesta ja miten kokeilu vaikutti opettajien omaan työhyvinvointiin, sanoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.
Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus muutosten keskiössä
Kokeiluun osallistuneista ryhmistä vastasi kyselyyn 376 opettajaa. Suurin osa heistä, lähes 60 prosenttia, näki viisivuotiaiden lasten esiopetuksen eroavan perinteisestä viisivuotiaiden varhaiskasvatuksesta.
- Huomionarvoista on, että opettajat näkivät viisivuotiaiden lasten esiopetuksen tavoitteellisempana ja suunnitelmallisempana toimintana kuin viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen. Lisäksi opettajat arvioivat, että viisivuotiaiden esiopetuksessa painotettiin enemmän matemaattisten ja kielellisten taitojen harjoittelua, sanoo tutkijatohtori Heli Muhonen Jyväskylän yliopistosta.
Monien opettajien vastauksissa mainittiin myös esiopetuksen rajaaminen muusta toiminnasta: viisivuotiaiden esiopetusta järjestettiin usein erillisinä opetustuokioinaan omassa tilassaan.
Lisäksi opettajat korostivat kolmiportaisen tuen merkitystä. Kokeilun opettajat kokivat varhemmin aloitetun esiopetuksen ja siihen kuuluvan kolmiportaisen tuen järjestelmän mahdollistaneen lasten yksilöllisten tuen tarpeiden varhaisemman havaitsemisen. Näin ollen mahdolliset tukitoimet päästiin aloittamaan jo aiempaa aikaisemmassa vaiheessa. Syksystä 2022 lähtien kolmiportaisen tuen järjestelmä on ollut voimassa myös varhaiskasvatuksessa.
Toisaalta suuri osa vastanneista opettajista, noin 40%, arvioi, että viisivuotiaiden lasten esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ei ollut juurikaan eroa. Vaikka viisivuotiaiden esiopetusta ja varhaiskasvatusta ohjaavat eri opetussuunnitelmien perusteet, on asiakirjoissa paljon samankaltaisuutta.
- Yksi mahdollinen selitys sille, ettei merkittävä osa opettajista nähnyt eroa, voi olla se, että toiminta on jo aiemmin ollut suunnitelmallista ja tavoitteellista, eikä kokeiluopetussuunnitelma siten muuttanut merkittävästi työtä. Rajanveto varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käytännön toteutuksessa ei ole yksiselitteinen, sillä suomalainen varhaiskasvatus itsessään on jo korkealaatuista ja tavoitteellista pedagogista toimintaa, pohtii professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta.
Opettajien työhyvinvoinnissa eroja
Varhaiskasvatuksen opettajat arvioivat myös työssä jaksamistaan kaksivuotisen esiopetuskokeilun aikana. Tulosten mukaan suurin osa opettajista koki jonkinasteista työmäärän ja stressin kasvua kokeilun aikana, mutta samat opettajat kokivat myös selvää työn imun kasvua.
- Vaikuttaa siltä, että suurin osa kokeiluryhmän opettajista koki tasapainoa työn kuormittavuuden ja työn imun välillä, mikä on hyvin tyypillistä opettajan vaativassa mutta samalla antoisassa työssä, summaa Muhonen.
Huomattava osa, noin kolmasosa, koki kuitenkin kuormittuneensa kokeilun aikana merkittävästi. Kuormittuneet opettajat jakoivat vähiten vastuuta työstä työtiimin kesken.
Pieni osa opettajista raportoi myös voimaantuneensa kokeilun aikana. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että voimaantuneet opettajat toteuttivat viikkotasolla eniten ohjattuja opetustuokioita, ja heidän esiopetusryhmänsä koostuivat pääosin vain viisivuotiaista lapsista.
Kaksivuotisen esiopetuksen jalkauttaminen näyttää onnistuneen
Vaikka opettajien kokemukset viisivuotiaiden lasten esiopetuksen järjestämisestä ja omasta työssä jaksamisesta kokeilun aikana vaihtelivat suuresti, tulokset ovat tutkijoiden mukaan rohkaisevia. Kyseessä on ainutlaatuinen ja laaja kansallinen kokeilu, joka toteutettiin nopealla aikataululla. Se on vaatinut laajaa panostusta sekä valtiolta, kunnilta että yksittäisiltä opettajilta.
- Tulokset antavat viitteitä siitä, että päiväkodeissa on onnistuttu luomaan käytäntöjä, joiden avulla varhaiskasvatuksen ja kuusivuotiaiden lasten esiopetuksen väliin on saatu sovitettua viisivuotiaiden esiopetus mielekkäällä tavalla henkilökuntaa liikaa kuormittamatta, sanoo Lerkkanen.
Lisätietoja
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitamaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua seurataan ja arvioidaan monitieteisellä seurantatutkimuksella, jonka toteuttavat Aalto yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Kokeilun loppuraportti julkaistaan loppuvuodesta 2025. Tutkimus on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään tutkimusperustaisesti.
Artikkeli Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opettajien käsityksiä viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen eroista on julkaistu Journal of Early Childhood Education Research -julkaisussa ja artikkeli Empowered, Strained, or Stabel: Teachers’ Experiences of Occupational Well-Being During the Two-Year Pre-Primary Education Trial in Finland on julkaistu Early Education and Development -julkaisussa.
Yhteyshenkilöt
Heli Muhonen
Kasvatustieteen tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
heli.j.muhonen@jyu.fi
Marja-Kristiina Lerkkanen
Kasvatustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, puh. 040 805 3347
Maarit Alasuutari
Varhaiskasvatustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
maarit.alasuutari@jyu.fi, puh. 040 805 3513
Iira Hartikainen
viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntija
iira.j.hartikainen@jyu.fi, puh. 050 520 4652
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme