Koulu-uupumusoireilu on otettava vakavasti – tukea on saatava peruskoulusta lähtien
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus seurasi opiskelijoiden psyykkistä oireilua alakoulusta aikuisuuden kynnykselle. Väitöskirjatutkimuksen perusteella on selvää, että opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin kierteen katkaisemiseksi huomio on syytä suunnata peruskouluvaiheeseen.
PsM, KM Milja Parviainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan opiskelijoiden psyykkistä oireilua ikävuosien 12 ja 20 välillä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti opiskelijoiden kokemat koulu-uupumuksen oireet eli psyykkinen pahoinvointi, joka ilmenee kouluympäristössä. Koulu-uupumuksen voi rinnastaa työuupumukseen, sillä koulunkäynti ja opiskelu ovat nuoren työtä.
Koulu-uupumusoireilu voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin
Kun koulu-uupumusoireilua seurattiin kuudennelta luokalta lähtien, havaittiin, että voimakkaampi koulu-uupumusoireilu kuudennella luokalla sekä oireiden lisääntyminen kuudennelta yhdeksännelle luokalle ennakoivat voimakkaampaa koulu-uupumusoireilua toisen asteen opintojen alussa.
”Toisen asteen opiskelijoiden, erityisesti lukiolaisten, koulu-uupumus on herättänyt syystäkin huolta. Jotta oireiden kehittymiseen voitaisiin puuttua ajoissa, huomiota olisi tärkeä kohdistaa jo peruskouluun”, Parviainen toteaa.
”Uupumus ei ole yksilön vika. Olisikin syytä kiinnittää jo alakoulusta alkaen huomiota siihen, miten kouluissa voitaisiin tukea nuorten hyvinvointia ja jaksamista.”
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin peruskouluaikaisen koulu-uupumusoireilun olevan yhteydessä masennusoireiluun toisella asteella sekä masennuslääkkeiden käyttöön myöhäisnuoruudessa.
”Nuoren koulu-uupumusoireilua ei tule kuitata pelkkänä ohimenevänä väsymyksenä, sillä se voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin”, Parviainen huomauttaa. ”Parhaimmassa tapauksessa nuori saa oikea-aikaista ja riittävää tukea, jolloin oireilun kehityspolut katkeavat.”
Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on yhteydessä koulupudokkuusriskiin
Väitöstutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden psyykkisen oireilun ilmenemismuotoja. Myönteinen havainto oli, että valtaosa opiskelijoista kuului ryhmään, jossa raportoitiin suhteellisen vähän koulu-uupumusoireita, masennusoireita sekä käyttäytymisen pulmia. Kuitenkin noin joka viides opiskelijoista koki psyykkisen pahoinvoinnin oireita. Oireilevat opiskelijat jakautuivat kolmeen ryhmään, joissa oireilu ilmeni eri tavoin: osalla opiskelijoista korostuivat masennusoireet, osalla käyttäytymisen pulmat ja osalla sekä että.
Kun ryhmien koulutuksen keskeyttämiseen liittyviä aikomuksia vertailtiin, havaittiin psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden raportoivan enemmän kyseisiä aikomuksia. Toisin sanoen psyykkistä oireilua kokevilla nuorilla on suurempi riski koulutuksen keskeyttämiseen kuin oireettomilla opiskelijoilla.
”Yksilön kannalta psyykkiseen oireiluun saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden oireiluun puuttuminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, sillä se voi olla yksi keino ehkäistä koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää nuoria yksin oireidensa kanssa”, Parviainen pohtii.
Väitöskirjan aineistona käytettiin laajaa Alkuportaat-pitkittäisaineistoa sekä sen jatkona toteutetun Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeen aineistoa. Lisäksi pitkittäistä kyselyaineistoa täydennettiin Kelan lääkerekisterillä. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa osallistujamäärä vaihteli 673 ja 2889 välillä.
Lisätietoja
PsM, KM Milja Parviaisen väitöskirja “Students’ psychological ill-being from primary school to upper secondary education: Profiles, antecedents, and outcomes” tarkastetaan perjantaina 7.2. klo 12 Päärakennuksen juhlasalissa (C1). Vastaväittäjänä toimii tohtori Frances Hoferichter (University of Greifswald) ja kustoksena apulaisprofessori Kati Vasalampi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99422
Milja Parviainen on valmistunut erityisopettajaksi ja psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana psykologian laitoksella ja Suomen Akatemian rahoittamassa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hankkeessa. Lisäksi väitöstutkimusta on tukenut Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Tällä hetkellä Parviainen työskentelee opintopsykologina LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Parviainen,
milja.m.parviainen@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme