Koulu-uupumusoireilu on otettava vakavasti – tukea on saatava peruskoulusta lähtien
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus seurasi opiskelijoiden psyykkistä oireilua alakoulusta aikuisuuden kynnykselle. Väitöskirjatutkimuksen perusteella on selvää, että opiskelijoiden psyykkisen pahoinvoinnin kierteen katkaisemiseksi huomio on syytä suunnata peruskouluvaiheeseen.
PsM, KM Milja Parviainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan opiskelijoiden psyykkistä oireilua ikävuosien 12 ja 20 välillä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti opiskelijoiden kokemat koulu-uupumuksen oireet eli psyykkinen pahoinvointi, joka ilmenee kouluympäristössä. Koulu-uupumuksen voi rinnastaa työuupumukseen, sillä koulunkäynti ja opiskelu ovat nuoren työtä.
Koulu-uupumusoireilu voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin
Kun koulu-uupumusoireilua seurattiin kuudennelta luokalta lähtien, havaittiin, että voimakkaampi koulu-uupumusoireilu kuudennella luokalla sekä oireiden lisääntyminen kuudennelta yhdeksännelle luokalle ennakoivat voimakkaampaa koulu-uupumusoireilua toisen asteen opintojen alussa.
”Toisen asteen opiskelijoiden, erityisesti lukiolaisten, koulu-uupumus on herättänyt syystäkin huolta. Jotta oireiden kehittymiseen voitaisiin puuttua ajoissa, huomiota olisi tärkeä kohdistaa jo peruskouluun”, Parviainen toteaa.
”Uupumus ei ole yksilön vika. Olisikin syytä kiinnittää jo alakoulusta alkaen huomiota siihen, miten kouluissa voitaisiin tukea nuorten hyvinvointia ja jaksamista.”
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin peruskouluaikaisen koulu-uupumusoireilun olevan yhteydessä masennusoireiluun toisella asteella sekä masennuslääkkeiden käyttöön myöhäisnuoruudessa.
”Nuoren koulu-uupumusoireilua ei tule kuitata pelkkänä ohimenevänä väsymyksenä, sillä se voi johtaa vakavampiin mielenterveyden ongelmiin”, Parviainen huomauttaa. ”Parhaimmassa tapauksessa nuori saa oikea-aikaista ja riittävää tukea, jolloin oireilun kehityspolut katkeavat.”
Opiskelijoiden psyykkinen oireilu on yhteydessä koulupudokkuusriskiin
Väitöstutkimuksessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden psyykkisen oireilun ilmenemismuotoja. Myönteinen havainto oli, että valtaosa opiskelijoista kuului ryhmään, jossa raportoitiin suhteellisen vähän koulu-uupumusoireita, masennusoireita sekä käyttäytymisen pulmia. Kuitenkin noin joka viides opiskelijoista koki psyykkisen pahoinvoinnin oireita. Oireilevat opiskelijat jakautuivat kolmeen ryhmään, joissa oireilu ilmeni eri tavoin: osalla opiskelijoista korostuivat masennusoireet, osalla käyttäytymisen pulmat ja osalla sekä että.
Kun ryhmien koulutuksen keskeyttämiseen liittyviä aikomuksia vertailtiin, havaittiin psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden raportoivan enemmän kyseisiä aikomuksia. Toisin sanoen psyykkistä oireilua kokevilla nuorilla on suurempi riski koulutuksen keskeyttämiseen kuin oireettomilla opiskelijoilla.
”Yksilön kannalta psyykkiseen oireiluun saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijoiden oireiluun puuttuminen on yhteiskunnallisestikin merkittävää, sillä se voi olla yksi keino ehkäistä koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Yhteiskunnallamme ei ole varaa jättää nuoria yksin oireidensa kanssa”, Parviainen pohtii.
Väitöskirjan aineistona käytettiin laajaa Alkuportaat-pitkittäisaineistoa sekä sen jatkona toteutetun Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeen aineistoa. Lisäksi pitkittäistä kyselyaineistoa täydennettiin Kelan lääkerekisterillä. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa osallistujamäärä vaihteli 673 ja 2889 välillä.
Lisätietoja
PsM, KM Milja Parviaisen väitöskirja “Students’ psychological ill-being from primary school to upper secondary education: Profiles, antecedents, and outcomes” tarkastetaan perjantaina 7.2. klo 12 Päärakennuksen juhlasalissa (C1). Vastaväittäjänä toimii tohtori Frances Hoferichter (University of Greifswald) ja kustoksena apulaisprofessori Kati Vasalampi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99422
Milja Parviainen on valmistunut erityisopettajaksi ja psykologiksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana psykologian laitoksella ja Suomen Akatemian rahoittamassa Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hankkeessa. Lisäksi väitöstutkimusta on tukenut Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Tällä hetkellä Parviainen työskentelee opintopsykologina LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Parviainen,
milja.m.parviainen@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kyberyhteistyön puute altistaa yritykset uhkille – Jyväskylän yliopistossa kehitetty materiaalipaketti tuo apua haasteisiin15.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tiivis yhteistyö voi altistaa organisaatioita kyberuhkille. Pahimmillaan yhden organisaation tietoturvahaavoittuvuuksia voidaan hyödyntää hyökkäyksissä muita yrityksiä kohtaan. Jyväskylän yliopistossa informaatioteknologian tiedekunnassa tuotettu materiaalipaketti auttaa yrityksiä kyberturvallisuusyhteistyön aloittamisessa ja tiivistämisessä toisten organisaatioiden kanssa. Materiaalipaketista hyötyvät etenkin toimijat, joilla itsellään on rajalliset kyberturvallisuuteen liittyvät resurssit.
Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote
KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme