Metsäyhtiöiden luontoa koskeva vastuullisuusraportointi monipuolistuu

Vastuullisuusraportit ovat yritysten yksi keino kuvata työtään luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Luonnon monimuotoisuuden käsittelyä vastuullisuusraporteissa on tutkittu vain vähän. Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, miten luonnon monimuotoisuuden suojelusta raportoitiin suomalaisten metsäteollisuusyritysten vastuullisuusraporteissa vuosien 1998–2021 aikana. Tutkimuksen aineistona oli isojen suomalaisten metsäyritysten, Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsä Board:n vastuullisuusraportit.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen koetaan uhkana

Yritykset nimesivät raporteissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen yhdeksi Euroopan tai koko maailman pahimmaksi ympäristöuhaksi. Tutkijat huomasivat, että raportointikäytännöissä oli paljon positiivista ja se on vuosien aikana kehittynyt suuresti. Tutkijat havaitsivat, että alkuvaiheen raporteista puuttui kokonaan luonnon monimuotoisuutta koskevat määrälliset tavoitteet, joita alkoi näkymään raporteissa vuoden 2015 tienoilla.

- Eniten meitä kuitenkin yllätti se, että suomalaiset metsäyritykset ovat raportoineet luonnon monimuotoisuudesta ainakin jo vuodesta 1998 lähtien. Muut toimialat ovat vasta heräämässä luonnon monimuotoisuudesta raportointiin, kuvaa  apulaisprofessori Marileena Mäkelä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tutkimus osoittaa myös, että vaikka yritykset raportoivat paljon käytännön toimista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, korostuu raportoinnissa myös arvopuhe.

- Arvopuheen haasteena on, ettei se aina muodostu käytännön toiminnaksi. Kun painotetaan arvoja, on lukijan vaikeaa muodostaa selkeää kuvaa luonnon monimuotoisuustyön tasosta, jatkaa Mäkelä.

Metsätalouden kestävyyden indikaattorina metsäpinta-ala

Viimevuotisen raakkujoen tuhoa koskevan tapahtuman valossa on myös huomionarvoista, että vastuullisuusraporteista puuttui täysin metsien taloudellisen käytön vaikutukset muihin ekosysteemeihin, kuten vesistöihin. 

- Metsäyritykset vaikuttavat tunnistavansa olevansa vastuussa vain siitä alueesta, joka on suoraan metsäteollisuuden toiminnan piirissä, summaa yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. 

Tutkijat löysivät raporteista myös kehitettävää. Yleisesti yritysten raportointityyli oli hyvin positiivista, mikä on yleinen ongelma vastuullisuusraportoinnissa, josta myös kansainväliset tutkijat huomauttavat. 

- Metsäyritysten raportoinnissa korostettiin oman toiminnan positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, vaikka globaalisti nähtiinkin luonnon monimuotoisuuden ongelmat riskinä, kertoo Halme.

Kestävyyskysymykset kytkeytyvät eri tieteen aloihin

Tutkijoiden ajatus vastuullisuusraportoinnin yksityiskohtien selvitykseen lähti tutkijoiden yhteisestä kiinnostuksesta metsään ja huolesta luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Molemmat tutkijat ovat kiinnostuneita metsistä, mutta eri näkökulmista. Mäkelä on tutkinut suomalaisen metsäteollisuuden vastuullisuutta ja Halme metsäluonnon suojelua, talousmetsien luonnonhoitoa ja energiapuun korjuun ympäristövaikutuksia. 

- Pidämme tutkimuksemme vahvuutena sitä, että analyysiä on tehnyt kaksi eritaustaista tutkijaa. Vastaavaa yhteistyötä toivomme myös yrityksiin. Luonnon monimuotoisuudesta raportointiin toivomme lisättävän viestintä- ja vastuullisuusosaajien, diplomi-insinöörien ja kauppatieteilijöiden lisäksi myös biologeja. Jos taas ajatellaan koko vastuullisuusraportoinnin laajaa kenttää, niin silloin olisi suotavaa hyödyntää myös esimerkiksi ihmisoikeuslakimiesten ja antropologien osaamista, selventää Halme. 

Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on tiedekuntarajat ylittävä tutkimusyhteisö, joka edistää planetaarista hyvinvointia yhteiskunnassa. Se kokoaa yhteen kestävyysteemoista kiinnostuneet tutkijat ja tarjoaa mahdollisuuksia eri tieteentekijöille tehdä alan tutkimusta yhdessä. 

Artikkelin tiedot:

• Linkki artikkeliin: https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/23011 
• Doi-numero: https://doi.org/10.14214/ma.23011