STTK-Opiskelijat: Tiedon puute yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon
6.2.2025 14:00:00 EET | STTK ry. | Tiedote
Suuri osa 18–35-vuotiaista suhtautuu neutraalisti ammattiliittoon liittymiseen.
STTK selvittää säännöllisesti suomalaisten työikäisten suhtautumista ammatilliseen järjestäytymiseen ja ammattiliittoihin. Tuoreimman Aula Research Oy:n toteuttaman selvityksen perusteella tiedon puute on yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon.
Tulos korostuu erityisesti nuorissa ikäluokissa. Liittoon kuulumattomista 18–35-vuotiaista 43 prosenttia vastasi “ei ole tullut mieleen liittyä” ja 22 prosenttia koki, että ei tiedä tarpeeksi ammattiliitoista liittyäkseen liittoon.
- Tulosten perusteella ammatillinen järjestäytyminen on monelle nuorelle tuntematon aihe, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo.
- Nuorten olisi kuitenkin tärkeää tietää, mitä ammattiliitot tekevät heidän hyväkseen. Pitäisi myös tiedostaa, että työelämän kehitys voi ottaa työntekijän näkökulmasta askelia myös huonompaan suuntaan, kuten kuluvalla hallituskaudella on tapahtunutkin.
18–35-vuotiaiden suhtautuminen ammattiliittoihin on neutraali verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Niistä 51–65-vuotiaista vastaajista, jotka eivät ole ammattiliiton jäseniä, yli puolet (52 %) ei missään nimessä liittyisi ammattiliittoon. 18–35-vuotiaissa vastaava prosentti on 11.
- Neutraali suhtautuminen antaa ammattiliitoille mahdollisuuden perustella omalla toiminnallaan merkityksensä nuorille ilman ennakkokäsityksiä, Kujala toteaa.
Ideologian merkitys pienentynyt
Selvityksen perusteella ammattiliittoon liitytään useimmiten opiskeluaikana (39 %), vakaassa työtilanteessa (38 %) ja vastavalmistuneena (19 %). Työttömyysturva on edelleen yleisin syy liittyä ammattiliittoon (61 %), mutta sen merkitys on vähentynyt.
- Liitot ja työttömyyskassat tunnistetaan erillisiksi toimijoiksi, joilla on eri palvelut ja tehtävät, Kujala toteaa.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kautta he tulivat liittyneeksi ammattiliiton jäseneksi, yleisin vastaus (29 %) oli “Opiskelupaikallani kerrottiin jäsenyydestä”. 18–35-vuotiaista jopa 43 prosenttia vastasi liittyneensä ammattiliittoon kuultuaan jäsenyydestä opiskelupaikallaan.
- Liittojen ei tule tuudittautua aikaisempaan tunnettuuteen, vaan kertoa ammattiliittojen työstä siellä, missä potentiaaliset jäsenet ovat. Selvityksen tulokset osoittavat, että jalkautuminen oppilaitoksiin kannattaa, Kujala rohkaisee.
Ideologian merkitys liittoon kuulumiselle on pienentynyt samalla kun saatujen hyötyjen merkitys kasvaa. Yhä useampi arvioi liiton jäsenyyden mielekkyyttä esimerkiksi vertaamalla jäsenmaksun suuruutta jäsenetuihin. Työntekijöiden neuvotteluvoiman tukeminen on silti edelleen merkittävä syy kuulua liittoon kaikissa ikäluokissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri KujalapuheenjohtajaSTTK-Opiskelijat
Puh:040 656 9959lauri.kujala@sttk.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme