STTK-Opiskelijat: Tiedon puute yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon
6.2.2025 14:00:00 EET | STTK ry. | Tiedote
Suuri osa 18–35-vuotiaista suhtautuu neutraalisti ammattiliittoon liittymiseen.
STTK selvittää säännöllisesti suomalaisten työikäisten suhtautumista ammatilliseen järjestäytymiseen ja ammattiliittoihin. Tuoreimman Aula Research Oy:n toteuttaman selvityksen perusteella tiedon puute on yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon.
Tulos korostuu erityisesti nuorissa ikäluokissa. Liittoon kuulumattomista 18–35-vuotiaista 43 prosenttia vastasi “ei ole tullut mieleen liittyä” ja 22 prosenttia koki, että ei tiedä tarpeeksi ammattiliitoista liittyäkseen liittoon.
- Tulosten perusteella ammatillinen järjestäytyminen on monelle nuorelle tuntematon aihe, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo.
- Nuorten olisi kuitenkin tärkeää tietää, mitä ammattiliitot tekevät heidän hyväkseen. Pitäisi myös tiedostaa, että työelämän kehitys voi ottaa työntekijän näkökulmasta askelia myös huonompaan suuntaan, kuten kuluvalla hallituskaudella on tapahtunutkin.
18–35-vuotiaiden suhtautuminen ammattiliittoihin on neutraali verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Niistä 51–65-vuotiaista vastaajista, jotka eivät ole ammattiliiton jäseniä, yli puolet (52 %) ei missään nimessä liittyisi ammattiliittoon. 18–35-vuotiaissa vastaava prosentti on 11.
- Neutraali suhtautuminen antaa ammattiliitoille mahdollisuuden perustella omalla toiminnallaan merkityksensä nuorille ilman ennakkokäsityksiä, Kujala toteaa.
Ideologian merkitys pienentynyt
Selvityksen perusteella ammattiliittoon liitytään useimmiten opiskeluaikana (39 %), vakaassa työtilanteessa (38 %) ja vastavalmistuneena (19 %). Työttömyysturva on edelleen yleisin syy liittyä ammattiliittoon (61 %), mutta sen merkitys on vähentynyt.
- Liitot ja työttömyyskassat tunnistetaan erillisiksi toimijoiksi, joilla on eri palvelut ja tehtävät, Kujala toteaa.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kautta he tulivat liittyneeksi ammattiliiton jäseneksi, yleisin vastaus (29 %) oli “Opiskelupaikallani kerrottiin jäsenyydestä”. 18–35-vuotiaista jopa 43 prosenttia vastasi liittyneensä ammattiliittoon kuultuaan jäsenyydestä opiskelupaikallaan.
- Liittojen ei tule tuudittautua aikaisempaan tunnettuuteen, vaan kertoa ammattiliittojen työstä siellä, missä potentiaaliset jäsenet ovat. Selvityksen tulokset osoittavat, että jalkautuminen oppilaitoksiin kannattaa, Kujala rohkaisee.
Ideologian merkitys liittoon kuulumiselle on pienentynyt samalla kun saatujen hyötyjen merkitys kasvaa. Yhä useampi arvioi liiton jäsenyyden mielekkyyttä esimerkiksi vertaamalla jäsenmaksun suuruutta jäsenetuihin. Työntekijöiden neuvotteluvoiman tukeminen on silti edelleen merkittävä syy kuulua liittoon kaikissa ikäluokissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri KujalapuheenjohtajaSTTK-Opiskelijat
Puh:040 656 9959lauri.kujala@sttk.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
STTK julkaisi kärkitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin: Sopimusyhteiskunta on palautettava, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannettava2.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ
STTK: Velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta25.2.2026 09:48:07 EET | Tiedote
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on julkaissut väliraportin, jonka perusteella julkisen talouden lähivuosien sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
STTK: Vihreä siirtymä luo kasvua, mutta kansalaisten tuki siirtymälle on varmistettava4.2.2026 09:52:12 EET | Tiedote
Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme