STTK-Opiskelijat: Tiedon puute yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon
Suuri osa 18–35-vuotiaista suhtautuu neutraalisti ammattiliittoon liittymiseen.

STTK selvittää säännöllisesti suomalaisten työikäisten suhtautumista ammatilliseen järjestäytymiseen ja ammattiliittoihin. Tuoreimman Aula Research Oy:n toteuttaman selvityksen perusteella tiedon puute on yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon.
Tulos korostuu erityisesti nuorissa ikäluokissa. Liittoon kuulumattomista 18–35-vuotiaista 43 prosenttia vastasi “ei ole tullut mieleen liittyä” ja 22 prosenttia koki, että ei tiedä tarpeeksi ammattiliitoista liittyäkseen liittoon.
- Tulosten perusteella ammatillinen järjestäytyminen on monelle nuorelle tuntematon aihe, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo.
- Nuorten olisi kuitenkin tärkeää tietää, mitä ammattiliitot tekevät heidän hyväkseen. Pitäisi myös tiedostaa, että työelämän kehitys voi ottaa työntekijän näkökulmasta askelia myös huonompaan suuntaan, kuten kuluvalla hallituskaudella on tapahtunutkin.
18–35-vuotiaiden suhtautuminen ammattiliittoihin on neutraali verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Niistä 51–65-vuotiaista vastaajista, jotka eivät ole ammattiliiton jäseniä, yli puolet (52 %) ei missään nimessä liittyisi ammattiliittoon. 18–35-vuotiaissa vastaava prosentti on 11.
- Neutraali suhtautuminen antaa ammattiliitoille mahdollisuuden perustella omalla toiminnallaan merkityksensä nuorille ilman ennakkokäsityksiä, Kujala toteaa.
Ideologian merkitys pienentynyt
Selvityksen perusteella ammattiliittoon liitytään useimmiten opiskeluaikana (39 %), vakaassa työtilanteessa (38 %) ja vastavalmistuneena (19 %). Työttömyysturva on edelleen yleisin syy liittyä ammattiliittoon (61 %), mutta sen merkitys on vähentynyt.
- Liitot ja työttömyyskassat tunnistetaan erillisiksi toimijoiksi, joilla on eri palvelut ja tehtävät, Kujala toteaa.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kautta he tulivat liittyneeksi ammattiliiton jäseneksi, yleisin vastaus (29 %) oli “Opiskelupaikallani kerrottiin jäsenyydestä”. 18–35-vuotiaista jopa 43 prosenttia vastasi liittyneensä ammattiliittoon kuultuaan jäsenyydestä opiskelupaikallaan.
- Liittojen ei tule tuudittautua aikaisempaan tunnettuuteen, vaan kertoa ammattiliittojen työstä siellä, missä potentiaaliset jäsenet ovat. Selvityksen tulokset osoittavat, että jalkautuminen oppilaitoksiin kannattaa, Kujala rohkaisee.
Ideologian merkitys liittoon kuulumiselle on pienentynyt samalla kun saatujen hyötyjen merkitys kasvaa. Yhä useampi arvioi liiton jäsenyyden mielekkyyttä esimerkiksi vertaamalla jäsenmaksun suuruutta jäsenetuihin. Työntekijöiden neuvotteluvoiman tukeminen on silti edelleen merkittävä syy kuulua liittoon kaikissa ikäluokissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri KujalapuheenjohtajaSTTK-Opiskelijat
Puh:040 656 9959lauri.kujala@sttk.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK vähimmäispalkkadirektiivistä: Tuomiostuimen päätös vahvistaa työehtosopimusten tärkeän roolin11.11.2025 14:32:53 EET | Tiedote
Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan.
STTK:n hallitus: Työterveyshuollon heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään10.11.2025 13:11:21 EET | Tiedote
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Vuonna 2022 työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä yli kuusi miljoonaa. STTK:n hallitus korostaa, että lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville eikä tätä perusperiaatetta saa rikkoa. - Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ennalta ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikkojen tärkeä kumppani työolojen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jos työterveyshuoltoa alettaisiin nakertaa, samalla saataisiin heittää hyvästit työntekijöiden toimintakyvylle ja sen myötä pidemmille työurille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Työterveyshuoltoon tehtävät heikennykset merkitsisivät STTK:n hallituksen mielestä todennäköisesti siirtymistä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. - Siinä voittajia olisivat vain yksityinen terveysbisnes
STTK Naisten palkkapäivänä: Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon31.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.
Irtisanomisen helpottamiselle ei ole perusteita23.10.2025 14:17:57 EEST | Tiedote
Irtisanomisen helpottaminen heikentäisi työntekijän asemaa entisestään ja lisäisi työelämän ennakoimattomuutta.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme