STTK-Opiskelijat: Tiedon puute yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon
Suuri osa 18–35-vuotiaista suhtautuu neutraalisti ammattiliittoon liittymiseen.
STTK selvittää säännöllisesti suomalaisten työikäisten suhtautumista ammatilliseen järjestäytymiseen ja ammattiliittoihin. Tuoreimman Aula Research Oy:n toteuttaman selvityksen perusteella tiedon puute on yhä useammin syy olla liittymättä ammattiliittoon.
Tulos korostuu erityisesti nuorissa ikäluokissa. Liittoon kuulumattomista 18–35-vuotiaista 43 prosenttia vastasi “ei ole tullut mieleen liittyä” ja 22 prosenttia koki, että ei tiedä tarpeeksi ammattiliitoista liittyäkseen liittoon.
- Tulosten perusteella ammatillinen järjestäytyminen on monelle nuorelle tuntematon aihe, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo.
- Nuorten olisi kuitenkin tärkeää tietää, mitä ammattiliitot tekevät heidän hyväkseen. Pitäisi myös tiedostaa, että työelämän kehitys voi ottaa työntekijän näkökulmasta askelia myös huonompaan suuntaan, kuten kuluvalla hallituskaudella on tapahtunutkin.
18–35-vuotiaiden suhtautuminen ammattiliittoihin on neutraali verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Niistä 51–65-vuotiaista vastaajista, jotka eivät ole ammattiliiton jäseniä, yli puolet (52 %) ei missään nimessä liittyisi ammattiliittoon. 18–35-vuotiaissa vastaava prosentti on 11.
- Neutraali suhtautuminen antaa ammattiliitoille mahdollisuuden perustella omalla toiminnallaan merkityksensä nuorille ilman ennakkokäsityksiä, Kujala toteaa.
Ideologian merkitys pienentynyt
Selvityksen perusteella ammattiliittoon liitytään useimmiten opiskeluaikana (39 %), vakaassa työtilanteessa (38 %) ja vastavalmistuneena (19 %). Työttömyysturva on edelleen yleisin syy liittyä ammattiliittoon (61 %), mutta sen merkitys on vähentynyt.
- Liitot ja työttömyyskassat tunnistetaan erillisiksi toimijoiksi, joilla on eri palvelut ja tehtävät, Kujala toteaa.
Kun vastaajilta kysyttiin, mitä kautta he tulivat liittyneeksi ammattiliiton jäseneksi, yleisin vastaus (29 %) oli “Opiskelupaikallani kerrottiin jäsenyydestä”. 18–35-vuotiaista jopa 43 prosenttia vastasi liittyneensä ammattiliittoon kuultuaan jäsenyydestä opiskelupaikallaan.
- Liittojen ei tule tuudittautua aikaisempaan tunnettuuteen, vaan kertoa ammattiliittojen työstä siellä, missä potentiaaliset jäsenet ovat. Selvityksen tulokset osoittavat, että jalkautuminen oppilaitoksiin kannattaa, Kujala rohkaisee.
Ideologian merkitys liittoon kuulumiselle on pienentynyt samalla kun saatujen hyötyjen merkitys kasvaa. Yhä useampi arvioi liiton jäsenyyden mielekkyyttä esimerkiksi vertaamalla jäsenmaksun suuruutta jäsenetuihin. Työntekijöiden neuvotteluvoiman tukeminen on silti edelleen merkittävä syy kuulua liittoon kaikissa ikäluokissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri KujalapuheenjohtajaSTTK-Opiskelijat
Puh:040 656 9959lauri.kujala@sttk.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
STTK:n hallitus: Kustannusten hillintä hyvinvointialueilla ohittanut kansalaisten palveluiden tarpeet14.10.2025 09:07:35 EEST | Tiedote
Sote-uudistuksen perimmäinen tarkoitus oli luoda laadukkaat ja tasa-arvoiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut koko maahan, kaventaa kansalaisten välisiä terveyseroja, vahvistaa palveluiden saatavuutta erityisesti väestön ikääntymisen ja kuntien haasteiden keskellä ja hillitä kustannusten kasvua.
Turkulainen Merja Forsman on STTK:n Vuoden luottamusmies7.10.2025 14:30:00 EEST | Tiedote
STTK:n Vuoden luottamusmieheksi on valittu Merja Forsman. Hän työskentelee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja on Kirkon alojen jäsen.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomalainen metsänhoito voi olla yhtä aikaa tehokasta ja kestävää3.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet metsästä koko historiansa ajan. Metsä on tarjonnut työtä ja hyvinvointia koko kansakunnalle. - Virheiltäkään ei silti ole vältytty. Esimerkiksi vastuullisuuskysymyksiin tai metsien kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen on herätty vasta aivan viime vuosina ja viimeistään, kun paperitehtaita on suljettu yksi toisensa jälkeen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola puhui jäsenliitto METO – Metsäalan Asiantuntijoiden sopimusalojen kokouksessa. Jatkossa vihreän kullan suhteen on Palolan mielestä toimittava fiksummin. - Tutkimustoiminta monipuolisempaan puunkäyttöön liittyen on tuonut mukanaan uusia innovaatiota, kuten puusta syntyviä uusiutuvia materiaaleja. Esimerkiksi polyesteria korvataan puusta saatavalla tekstiilikuidulla ja puu voisi pakkauksissa syrjäyttää muovin. Ja kun nykyisin metsästä puhutaan usein hiilinielujen kautta, puurakentaminen olisi ilmastoteko parhaimmillaan, hän listaa. Metsänhoito voi olla yhtä aikaa sekä tehokasta että laadukas
FinUnions 30 vuotta: Eurooppalaista ay-yhteistyötä tarvitaan selättämään unionin ja työelämän suuria haasteita23.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhteinen EU-edustusto FinUnions järjestää tänään 30-vuotisjuhlaseminaarin Brysselissä. FinUnions on Suomen EU-jäsenyyden ajan tehnyt vaikuttamistyötä tavoitteenaan työntekijöiden aseman vahvistaminen ja suomalaisen sekä eurooppalaisen työelämän kehittäminen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa, että vaikka suomalaisten ammattiliittojen työ Brysselissä ei aina ole näkyvää, se on olennaista ja tärkeää. - EU:n byrokratia ja sisämarkkinoiden toiminta on monimutkaista ja työlästäkin. On tärkeää huomata, että vaikuttamista on myös hiljainen neuvottelu, politiikkapaperit, yhteistyö ja sitkeys silloinkin, kun asiat tuntuvat etenevän hitaasti ja ovat hankalia. Palola painottaa, että EU-vaikuttamisessa kukaan tai mikään taho ei saa asioita aikaiseksi yksin. - Yhteistyö on EU-vaikuttamisen ydintä. Suomalaisen ammattiyhdistysväen ja FinUnionsin tärkeitä kumppaneita ovat suomalaiset, pohjoismaiset ja eurooppalaiset verkostot, jotka p
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme