Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä
12.2.2025 06:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa.
Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen mediatiedote 12.2.2025
Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marras–joulukuussa 2024. Kyselyn teemana oli generatiivinen tekoäly työpaikoilla. Generatiivinen tekoäly on tekoälyn muoto, joka keskittyy erityisesti datan ja sisällön luomiseen.
– Tulosten perusteella generatiivinen tekoäly työsuojelukysymyksenä tai ratkaisukeinona työturvallisuuden seuraamiseen on tällä hetkellä vähäistä. Työsuojelunäkökulma on ehkä ollut vahvemmin mukana muiden tekoälyä hyödyntävien teknologioiden käyttöönotossa, esimerkiksi roboteissa, summaa erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.
Vain harvassa organisaatiossa on tekoälystrategia
Työsuojelupaneelin vastaajista vain viisi prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan edelläkävijätyöpaikka, jossa hyödynnetään jo laajasti generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Vajaan kolmanneksen (29 %) työpaikalla seurattiin aktiivisesti kehitystä ja hyödynnettiin erilaisia sovelluksia jonkin verran.
– Ero yksityisen ja muiden sektoreiden välillä oli varsin suuri: yksityisen sektorin vastaajista yli kolmannes (36 %) arvioi oman työpaikkansa edelläkävijäksi tai seuraavan aktiivisesti kehitystä ja hyödyntävänsä tekoälyä jonkin verran. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli 23 prosenttia, toteaa Hanna Uusitalo.
– Yksityisen sektorin vastaajista 17 prosenttia myös ilmoitti, että omalla työpaikalla on tekoälystrategia. Muilla sektoreilla vastaava prosentti oli kaksi, jatkaa Hanna Uusitalo.
Hyötyä etenkin tiedonhakuun ja -käsittelyyn
Yksittäiset työntekijät käyttävät generatiiviseen tekoälyyn pohjaavia sovelluksia tavallisimmin oman työnsä tukena (62 %).
Useimmin tekoälyn käyttöönoton motiivina olivat:
- halu pysyä teknologisen kehityksen mukana (47 %)
- halu kehittyä ja kokeilla uusia toimintatapoja (46 %)
- työn sujuvoittaminen (44 %)
- rutiinitehtävien karsiminen (43 %).
Useimmiten tekoälyn hyödyllisen käytön arvioitiin liittyvän seuraaviin:
- tiedonhaku (34 %)
- tiedonkäsittely (esim. luonnostelu ja tiivistäminen) (31 %)
- asiakaspalvelu (esim. chat-botti) (14 %)
- tuote- ja palvelukehitys (13 %) ja
- liiketoimintaprosessien tukeminen (11 %).
Tekoälyn käyttö oli huomioitu joidenkin vastaajien (8 %) riskinarvioinnissa. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvinä työsuojeluriskeinä tunnistettiin useimmin tiedon luotettavuus ja virheellinen tieto, joista esimerkkeinä ovat tekoälyn laatimat työohjeet ja tekoälyn luoman virheellisen tiedon hyödyntäminen ja jakaminen tarkistamattomana eteenpäin. Lisäksi riskinä mainittiin osaamattomuus tekoälyn käytössä ja hyödyntämisessä.
Henkilöstöä osallistettu vähän käyttöönotossa
Noin viidennes vastaajista ilmoitti, että henkilöstön käyttöön on tarjottu turvallisia tekoälysovelluksia (21 %), mutta vain harvoilla työpaikoilla henkilöstö on ollut mukana pohtimassa tekoälyn käyttöönottoa (13 %). Muutenkin työsuojelupaneelin tulokset kertovat, että työpaikoilla on tehty varsin vähän henkilöstön osallisuutta ja osaamista vahvistavia generatiiviseen tekoälyyn liittyviä toimenpiteitä.
– Näyttää siltä, että valitettavan harvoilla työpaikoilla on koulutettu ja ohjeistettu henkilöstöä, varattu aikaa tekoälysovellusten käytön harjoitteluun ja seurattu tekoälysovellusten käyttöönoton vaikutuksia työhön ja toimintaan. Samaan aikaan vajaa neljännes (23 %) vastaajista kuitenkin arvioi, että generatiivisen tekoälyn kehitys on lisännyt henkilöstön osaamisen kehittämisen tarvetta, toteaa viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mikko Kuivalainen Työturvallisuuskeskuksesta.
Tekoälyn vaikutuksia arvioitaessa reilu kymmenes vastaajista katsoi tekoälyn vaikuttaneen myönteisesti toimintaan työpaikalla: tekoäly oli tehostanut työtä (14 %) ja parantanut työn laatua (11 %). Toisaalta yhtä moni arvioi, että tekoäly on luonut tarvetta uusille osaajille (11 %) ja herättänyt pelkoja henkilöstön keskuudessa (11 %). Kaikkiaan tekoälyn vaikutusten arvioitiin kuitenkin olleen pääsääntöisesti vielä hyvin vähäiset omalla työpaikalla.
Tekoälyn käytön kehittämisestä työpaikoilla vastasi tavallisimmin työpaikan ICT/IT-ryhmä tai -henkilöt sekä johto/johtoryhmä. Varsin moni vastaajista kuitenkin myös katsoi, ettei kehityksestä vastaa kukaan tai mitään tahoa ei ole nimetty tehtävään.
Tutustu Työsuojelupaneeliin
- Työsuojelupaneelin tekoälyyn liittyvien kysymysten aineisto löytyy Työelämätieto-palvelusta: Työsuojelu ja tekoäly
- Työsuojelupaneelin toistuvan kyselyn aineisto 2019–2024 löytyy Työelämätieto-palvelusta: Työsuojelupaneeli tarjoaa ajankohtaista tilannetietoa
- Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle.
- Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön.
- Tuorein kysely tehtiin marras–joulukuussa 2024. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille, joista kyselyyn vastasi 255 henkilöä.
Lisätiedot
- Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, p. 043 824 0034, hanna.uusitalo@ttl.fi
- Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mikko Kuivalainen, Työturvallisuuskeskus, p. 044 5024080, mikko.kuivalainen@ttk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme