Tuuppaukset voivat hillitä maankäytön ilmastopäästöjä – maanomistajien tilanne pitää tuntea tarkkaan
Tuuppaus-ohjauskeinot voivat auttaa hillitsemään maankäytön ilmastopäästöjä, kertovat monivuotisen TUIMA-tutkimushankkeen tulokset. Yksistään ne eivät silti riitä, vaan ne pitäisi nivoa yhteen taloudellisten kannustimien ja tukien kanssa. Tuuppausten onnistuminen vaatii myös kohderyhmän tarkkaa tuntemusta. Hankkeessa selvitettiin laajasti maanomistajien näkemyksiä ilmastoasioista. Kyselyn mukaan moni viljelijä koki nykyisen ilmastokeskustelun syyllistäväksi ja epäoikeudenmukaiseksi, mutta halukkuutta ilmastotoimiin on.
”Maankäyttösektorin päästövähennystavoitteet luovat tarpeen uusille turvepeltojen ilmastotoimille. Tuuppaus on yksi mahdollinen keino kannustaa viljelijöitä päästövähennyksiin”, tiivistää hankkeen vetäjä Olli-Pekka Ruuskanen Pellervon taloustutkimus PTT:stä.
Hankkeen keskiössä olivat turvemaat, jotka aiheuttavat noin puolet Suomen maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus viljelyalasta on vain 11 %. Niille on olemassa monia ilmastotoimia, kuten vedenpinnan nosto, kosteikkoviljely tai metsitys. Tehokkaimmat toimet tarkoittavat viljelijöille kuitenkin usein tulonmenetyksiä tai lisäinvestointeja.
Tuuppaus tarkoittaa pehmeää ohjauskeinoa, jossa ihmistä ohjataan muuttamaan käytöstään haluttuun suuntaan – tässä tapauksessa lisäämään ilmastotoimia turvemailla - niin että hänellä säilyy valinnanvapaus. TUIMA-hankkeen toteuttivat PTT, Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto ja Merit economics.
Tuuppaukset ohjasivat viljelijöitä ilmastoystävällisempiin valintoihin
Hankkeessa kokeiltiin useita erilaisia turvemaiden tuuppauksia. Vastaavat tutkimukset maankäytössä ovat vielä harvinaisia kansainvälisestikin.
Hankkeessa tuupattiin 1 870:ä pohjoispohjanmaalaista maatilaa lähettämällä näille tuuppauksia sisältävät kirjeet, ja havaittiin, että tuuppauksilla oli tavoiteltu vaikutus viljelijöiden todellisiin maankäyttöpäätöksiin lyhyellä aikavälillä. Tuuppauksen saaneet esimerkiksi tekivät hieman enemmän talviaikaisten kasvien kasvatusta turvepelloillaan ja vähensivät yksivuotisten kasvien viljelyä kontrolliryhmään verrattuna.
Viljelyneuvontaan integroiduilla sitoutumistuuppauksella puolestaan näytti yhdessä tuuppauskirjeiden kanssa olevan positiivinen vaikutus viljelijöiden aikomuksiin toteuttaa ilmastotoimia, kuten lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä turvepelloilla.
Sosiaalista normia hyödyntävässä tuuppauksessa 188 viljelijää tekivät kuvitteellisia valintoja turvepeltojensa tulevaisuuden maankäytöstä. Tuuppaukset mm. lisäsivät tehokkaimpien ilmastotoimien valintaa ja vähensivät ilmastotoimien tekemättä jättämistä.
”Tulokset osoittavat, että tuuppaukset voivat olla hyödyllisiä työkaluja etenkin melko helposti toteutettavien ilmastotoimien edistämisessä. Tuuppaukset tulee kuitenkin suunnitella tarkasti kohderyhmän erityispiirteiden mukaan huomioiden taloudelliset ja alueelliset erot”, sanoo Olli-Pekka Ruuskanen.
Sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen tuuppausten suunnitteluun sekä toteutukseen onkin ratkaisevaa hyväksyttävyyden ja tehokkuuden parantamiseksi.
Viljelijät kokivat epäoikeudenmukaisuutta ja syyllistämistä
Maanomistajien asenteita ilmastotoimiin sekä turvemaiden taloudellista merkitystä selvitettiin hankkeessa mm. laajalla viljelijäkyselyllä (1). Kyselyn mukaan vajaa kolmannes viljelijöistä aikoi vähentää tilansa ilmastopäästöjä, mikäli saisi siitä korvausta. Hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja asetti ehdoksi, että myös muut toimialat sitoutuvat ilmastotyöhön. Reilu viidennes viljelijöistä aikoi vähentää oman tilan ilmastopäästöjä ehdoitta, sen sijaan vain 7 prosenttia kertoi, ettei aikonut vähentää tilansa päästöjä.
Turvepeltoja omistavat vastaajat kokivat turvepeltojen viljelyn tärkeänä. Peräti 90 % heistä totesi turvepeltojen tuovan varmuutta erityisesti kuivina kausina. Selvä enemmistö kertoi myös, että turvepeltojen viljelykäytöstä poistaminen ei ole taloudellisesti järkevää.
”Osa maanomistajista suhtautuu positiivisesti ilmastotoimiin ja näkee mahdollisena toteuttaa tehokkaitakin toimia, kuten kosteikkojen perustamista tai jatkuvapeitteistä kasvatusta suometsissä. Näiden tilojen tukeminen ilmastotyössä olisi ensisijaisen tärkeää. Osa taas suhtautuu ilmastotoimiin neutraalisti, ja heille tulisi tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja kehittää tuuppauksia”, sanoo Emmi Haltia Luonnonvarakeskuksesta.
Psykologiset tekijät, kuten koettu epäoikeudenmukaisuus vaikuttavat halukkuuteen tehdä ilmastotoimia. Tutkimushankkeessa kävi selvästi ilmi viljelijöiden kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ja syyllistämisestä Suomen maatalouden ilmastotyössä ja -keskustelussa. Viljelijät kuvasivat ilmastonmuutoskeskustelua todellisuudesta vieraantuneeksi, vastakkainasettelua aiheuttavaksi ja polarisoituneeksi maaseudun ja kaupungin välillä.
”Ilmastokeskustelun sävyä olisi tärkeää muuttaa niin, että rakentavan keskustelun käyminen on mahdollista. Tämä vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista toisia huomioivaan ja avoimeen keskustelukulttuuriin”, sanoo Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta.
Tuuppaukset pitää kytkeä osaksi ohjaustoimien kokonaisuutta
Poliittisen ohjauksen merkitys ilmastotoimien kokonaisuudessa on suuri. Nykyinen maatalouspolitiikka ohjaa voimakkaasti viljelijöiden maankäyttöä, ja esimerkiksi EU:n maataloustuet sisältävät vain heikkoja kannustimia ilmastopäästöjen vähentämiseen. Metsänomistajien taloudellinen ohjaus ei ole yhtä voimakasta, mikä voi avata enemmän ovia tuuppauksille. Suomella voisi olla rooli uusien ohjauskeinojen tuomiseksi osaksi tulevien EU-rahoituskausien yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP).
Olli-Pekka Ruuskanen kuitenkin korostaa, että tuuppaukset eivät yksistään riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, vaan ne pitää nivoa osaksi laajempaa kokonaisuutta:
”Tarvitaan taloudellisia kannustimia ja teknistä tukea, jotta viljelijöiden resurssipaineet ja kannattavuushaasteet tulevat huomioiduksi. Suomen kannattaa edistää tuuppausten kaltaisten keinojen roolia osana kansainvälistä ohjausta ja kansallisia ratkaisuja, jotka tukevat viljelijöitä kestävissä käytännöissä.”
--
1: Sähköinen lomakekysely lähetettiin vuoden 2022 maalis-huhtikuussa 37 777 viljelijälle, joiden osoitetiedot saatiin Ruokaviraston rekisteristä. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy. Kyselyyn vastasi 2 590 viljelijää.
TUIMA-hanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Hiilestä kiinni -ohjelman kautta. Hankkeen raportit on julkaistu seuraavissa osoitteissa:
Tuuppauksista toimeen - loppuraportti tuuppausten käytöstä turvemaiden ilmastopäästöjen hillinnässä
https://www.ptt.fi/julkaisut/tuuppauksista-toimeen-loppuraportti-tuuppausten-kaytosta-turvemaiden-ilmastopaastojen-hillinnassa/
Turvemaiden omistajat tuuppauksen kohteena: Taustaselvitys tuuppausohjauskeinojen kehittämiseksi
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/556085
Tuuppaukset maanviljelijöiden ilmastovalintojen ohjauksessa
https://www.ptt.fi/julkaisut/tuuppaukset-maanviljelijoiden-ilmastovalintojen-ohjauksessa/
Tuuppausten kansantaloudelliset vaikutukset
https://www.ptt.fi/julkaisut/tuuppausten-kansantaloudelliset-vaikutukset/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka Ruuskanen, PTT olli-pekka.ruuskanen@ptt.fi, 040 641 5732
Emmi Haltia, Luke, emmi.haltia@luke.fi, 0295 322 498
Jaana Sorvali, Luke, jaana.sorvali@luke.fi, 0295 324 910
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
KUTSU: PTT:n kansantalouden ennusteen julkistus 27.3. klo 10.00 – miten maailman myllerrys heijastuu Suomen talouteen?11.3.2025 09:16:51 EET | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa kevään kansantalouden ennusteensa webinaarissa torstaina 27.3. klo 10.00. Ennusteessa luodaan katsaus Suomen talouden kasvunäkymiin tämän ja ensi vuoden aikana nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa – miten maailman myllerrys heijastuu talouteen?
Kutsu webinaariin: Rahaa ja työtä metsistä – metsäsektorin tuoreimmat tiedot alueeltasi 20.3.20253.3.2025 10:44:17 EET | Kutsu
Haluatko ymmärtää metsien talouskäytön merkitystä paikallisella ja valtakunnan tasolla? Tule mukaan webinaariin 20.3. klo 10-11, jossa Tapio ja Pellervon taloustutkimus PTT esittelevät uuden Rahaa ja työtä metsistä -verkkopalvelun. Verkkopalvelu tarjoaa visuaalisen ja helppokäyttöisen tavan tarkastella metsätalouden ja -teollisuuden taloudellista merkitystä Suomessa – maakunnittain, seutukunnittain ja valtakunnallisesti.
Yksinkertaistaminen ja tavoitteiden priorisointi korostuvat EU:n maatalouspolitiikan uudistamisessa27.2.2025 10:03:17 EET | Tiedote
Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka kohtaa kasvavia muutospaineita, kun sitä aletaan uudistaa 2028 alkavalle kaudelle. Näitä ovat ennen kaikkea kestävyyden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kysymykset sekä EU:n laajentuminen. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin tutkijat esittävät ratkaisuiksi mm. tavoitteiden priorisointia, sääntelyn yksinkertaistamista ja tukipolitiikan uudelleen arviointia.
Pikakommentti: Asuntomarkkinoiden nousukäänne antaa yhä odottaa itseään27.2.2025 08:55:29 EET | Tiedote
Pitkään odotettua käännettä asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään nähty, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun asuntotilastoja.
Pikakommentti: Työmarkkinoilla kaksijakoista kehitystä – työllisyyden lasku taittui, mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvaa yhä25.2.2025 08:54:57 EET | Tiedote
Työmarkkinoilla on nähtävissä varovaisia myönteisiä merkkejä, mutta käännettä ei vielä pidä julistaa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme