Komissio tarttumassa sääntelytaakkaan – EK:lta viisi ehdotusta sääntelyn sujuvoittamiseksi
10.2.2025 15:22:02 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto toivoo uudelta EU-komissiolta kunnianhimoista otetta sääntelyn sujuvoittamiseen. EK ehdottaa julkaisussaan ”Kilpailukykyä Eurooppaan paremmalla regulaatiolla – EK:n keinoja EU:n säädöskehikon perkaamiseen ja sujuvaan sääntelyyn” komission asialistalle viittä kokonaisuutta, jossa sääntelyn sujuvoittamista voidaan tehdä lainsäädännön ydintavoitteista peruuttamatta.
EK katsoo, että EU-sääntelyä voidaan sujuvoittaa ainakin tietosuoja-asetus GDPR:n ja sähköisen viestinnän lainsäädännön, kuluttajansuojasääntelyn tiedonantovelvoitteiden, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan, kiertotalouden sekä kestävyysraportointivelvoitteiden kohdalla. Uuden komission on määrä julkistaa työohjelmansa huomenna tiistaina.
– Toivomme EU-komissiolta kunnianhimoista otetta ja vahvaa sitoutumista sääntelyn sujuvoittamiseen. Sääntelytaakka on paisunut erityisesti viime vuosina kestämättömälle tasolle. Silti myös sääntelyn sujuvoittamisessa edettävä taiten, sillä olemassa oleva sääntely on yrityksissä jo viety osaksi prosesseja. Toimintaympäristön ennakoitavuus on yrityksille ensisijaisen tärkeää, sanoo EK:n Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma.
Komission on määrä julkistaa työohjelmansa huomenna tiistaina. Komissio on jo aiemmin sitoutunut vähentämään yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia 25 prosentilla ja pk-yritysten kohdalla 35 prosentilla.
– EK:n ehdotusten yhteisenä nimittäjänä on sääntelyn sujuvoittaminen sekä yksityiskohtaisuuden ja päällekkäisten velvoitteiden karsiminen. Esimerkiksi kestävyysraportoinnin kohdalla sääntelyä voidaan merkittävästi sujuvoittaa ilman, että yritysten kestävyydestä tingitään. Raportoinnista vapautuvat resurssit voivat pikemminkin auttaa yrityksiä paikantamaan yhä uusia tapoja vastuullisuutensa vahvistamiseen, Mäki-Lohiluoma sanoo.
Komissio on jo ilmoittanut, että ensimmäinen sääntelyn sujuvoittamisehdotus annetaan 26.2. Kyse on ennakkotietojen mukaan kestävyysraportointiin keskittyvästä lainsäädäntöehdotuksesta (ns. Green Omnibus), jolla sujuvoitetaan useisiin eri säädöksiin sijoittuvia velvoitteita.
– Suuri osa hallinnollisesta taakasta syntyy alemman asteisen normiston, esimerkiksi delegoitujen säädösten tai muun komission käsissä olevan normiston kautta. Näiden perkaaminen on kriittisen tärkeä osa onnistunutta sääntelyn sujuvoittamista., EK:n johtava asiantuntija Hannu Ylänen sanoo.
Lisätietoja Juho Mäki-Lohiluoma p. 041 546 0606 Hannu Ylänen p. 040 743 7620
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
KUTSU to 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista10.2.2026 14:31:21 EET | Kutsu
MEDIAKUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon mod
EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen10.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa. Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa. Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa ko
EK kannattaa luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamista – lisäkannusteet tarpeen9.2.2026 11:14:10 EET | Tiedote
EK:n mielestä luonnonarvomarkkinoiden nykyjärjestelmää kannattaisi kehittää joustavampaan suuntaan, jotta yrityksillä olisi paremmat edellytykset tarttua ekologisen kompensaation ja muiden luontotekojen mahdollisuuksiin. Hallituksen luonnonsuojelulain muutosesitys on kannatettava askel luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Luonnonarvomarkkinoilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi maanomistajat voivat toteuttaa positiivisia luontotoimia – kuten soiden ennallistamista – ja myydä näin syntyviä luontohyötyjä yrityksille tai muille toimijoille. Tämä ekologinen kompensaatio avaa yrityksille uuden keinon kantaa ympäristövastuuta ja osallistua luontotekoihin. Laajempana tavoitteena on kanavoida yksityisiä rahavirtoja luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus valmistelee paraikaa luonnonsuojelulain muutoksia, joilla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Hallitus ehdottaa, että viranomaisen varmentamia luonnonarvoyksiköitä olisi mahdollista käyttää n
KUTSU 12.2. - EK:n dataikkunan tulosinfo vihreistä investoinneista3.2.2026 14:53:05 EET | Tiedote
KUTSU Vihreissä investoinneissa takana ennätysvuosi - kantaako sama tahti vuonna 2026? to 12.2. klo 10–10.45 (Teams) Hyvä toimittaja / toimitus Tervetuloa kuulemaan EK:n dataikkunan vuoden 2025 toteumatietoja sekä arvioita vihreiden investointien jatkonäkymistä. Vuodesta 2025 tuli ennätyksellinen valmistuneiden investointien osalta. Samoin varhaisen vaiheen aihiot kasvoivat hyvin. Sen sijaan puhdasta sähköä käyttävien teollisuushankkeiden osalta katseet uusista investointipäätöksistä siirtyvät vuodelle 2026. Suhdannekuvan parantumisen ja hallituksen tarjoamien investointikannustimien odotetaan edesauttavan sitä, että ison mittakaavan teollisuushankkeista päästäisiin tänä vuonna tekemään sitovampia investointipäätöksiä. Dataikkunan investointilukujen lisäksi julkistamme päivitetyn arvion hankkeiden vaikutuksesta kansantalouden tuotokseen, verotuloihin sekä työllisyyteen. Mediainfossa on äänessä EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo ja vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen. Infon moderoi
Uudistetaan EU:n päästökauppa kohti vuotta 2040 – päästöt alas kilpailukyky turvaten3.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Päästökauppa (ETS1) on avain vuoden 2040 ilmastotavoitteen toteutumiseen, sillä sen piirissä on lähes 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Uudistetaan päästökauppaa niin, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joustomahdollisuudet hyödynnetään viisaasti. Euroopan unioni pääsi viime syksynä sopuun vuoteen 2040 tähtäävästä 90 prosentin päästövähennystavoitteesta. Nyt valmistellaan sen konkreettisempaa toimeenpanoa päästökauppasektorilla vuosina 2031–2040. Päästökaupan (ETS1) pelisääntöjen merkitys on iso, sillä sen piirissä on Euroopan raskas teollisuus, energiantuotanto sekä meri- ja lentoliikenne, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki: ”Suomalainen elinkeinoelämä seisoo EU:n päästökaupan takana. Se on esimerkki markkinaehtoisesti toimivasta ohjauskeinosta, jonka avulla päästöt saadaan jo nykyisellä kaudella vähenemään hallitusti kohti 62 prosentin tavoitetta vuonna 2030. Järjestelmän uudistaminen on tehtävä harkiten, koska se vaikuttaa ilmas
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme