Komissio tarttumassa sääntelytaakkaan – EK:lta viisi ehdotusta sääntelyn sujuvoittamiseksi
Elinkeinoelämän keskusliitto toivoo uudelta EU-komissiolta kunnianhimoista otetta sääntelyn sujuvoittamiseen. EK ehdottaa julkaisussaan ”Kilpailukykyä Eurooppaan paremmalla regulaatiolla – EK:n keinoja EU:n säädöskehikon perkaamiseen ja sujuvaan sääntelyyn” komission asialistalle viittä kokonaisuutta, jossa sääntelyn sujuvoittamista voidaan tehdä lainsäädännön ydintavoitteista peruuttamatta.
EK katsoo, että EU-sääntelyä voidaan sujuvoittaa ainakin tietosuoja-asetus GDPR:n ja sähköisen viestinnän lainsäädännön, kuluttajansuojasääntelyn tiedonantovelvoitteiden, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan, kiertotalouden sekä kestävyysraportointivelvoitteiden kohdalla. Uuden komission on määrä julkistaa työohjelmansa huomenna tiistaina.
– Toivomme EU-komissiolta kunnianhimoista otetta ja vahvaa sitoutumista sääntelyn sujuvoittamiseen. Sääntelytaakka on paisunut erityisesti viime vuosina kestämättömälle tasolle. Silti myös sääntelyn sujuvoittamisessa edettävä taiten, sillä olemassa oleva sääntely on yrityksissä jo viety osaksi prosesseja. Toimintaympäristön ennakoitavuus on yrityksille ensisijaisen tärkeää, sanoo EK:n Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma.
Komission on määrä julkistaa työohjelmansa huomenna tiistaina. Komissio on jo aiemmin sitoutunut vähentämään yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia 25 prosentilla ja pk-yritysten kohdalla 35 prosentilla.
– EK:n ehdotusten yhteisenä nimittäjänä on sääntelyn sujuvoittaminen sekä yksityiskohtaisuuden ja päällekkäisten velvoitteiden karsiminen. Esimerkiksi kestävyysraportoinnin kohdalla sääntelyä voidaan merkittävästi sujuvoittaa ilman, että yritysten kestävyydestä tingitään. Raportoinnista vapautuvat resurssit voivat pikemminkin auttaa yrityksiä paikantamaan yhä uusia tapoja vastuullisuutensa vahvistamiseen, Mäki-Lohiluoma sanoo.
Komissio on jo ilmoittanut, että ensimmäinen sääntelyn sujuvoittamisehdotus annetaan 26.2. Kyse on ennakkotietojen mukaan kestävyysraportointiin keskittyvästä lainsäädäntöehdotuksesta (ns. Green Omnibus), jolla sujuvoitetaan useisiin eri säädöksiin sijoittuvia velvoitteita.
– Suuri osa hallinnollisesta taakasta syntyy alemman asteisen normiston, esimerkiksi delegoitujen säädösten tai muun komission käsissä olevan normiston kautta. Näiden perkaaminen on kriittisen tärkeä osa onnistunutta sääntelyn sujuvoittamista., EK:n johtava asiantuntija Hannu Ylänen sanoo.
Lisätietoja Juho Mäki-Lohiluoma p. 041 546 0606 Hannu Ylänen p. 040 743 7620
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia22.11.2025 20:47:28 EET | Tiedote
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta. Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti. ”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme