Yliopistoyhteisö herättää tyytymättömyyttä – työntekijöiden tulkintoja yliopistoyhteisöön kuulumisesta
12.2.2025 07:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi toimintakulttuurin osaksi. Samanaikaisesti suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli korostaa kilpailua sekä erilaisia suoriutumisen mittareita, jotka heijastuvat myös työyhteisön johtamiseen ja työn organisointiin. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Yliopiston työntekijän näkökulmasta akateeminen ura onkin usein raadollista rahoituksesta ja työpaikoista kilpailua.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettajat Aleksi Fornaciari ja Tiina Nikkola (dos.) kysyivät suomalaisissa yliopistoissa työskenteleviltä yliopistotyöntekijöiltä, millaisena tavoiteltu yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen näyttäytyy ja millaisia mahdollisuuksia sen rakentamiseen on.
”Aineistosta nousi esiin monella tapaa yhteisöönsä tyytymättömiä yksilöitä mutta myös niitä, joilla asiat ovat paremmin. Akateeminen asiantuntijuus ja urapotentiaali näyttivät erkaantuneen toisistaan, millä oli vaikutuksia yksilön työyhteisöön kiinnittymiseen. Voimakkaasti henkilökohtaisiin ja hankeryhmien onnistumisiin nojaava toimintaympäristö johtaa todennäköisesti siihen, ettei panostus yhteisöllisyyteen näyttäydy kannattavana – tai se ei ole ainakaan strategisesti yksilöiden kannalta hyödyllistä”, Fornaciari pohtii.
Akateemisella työuralla eteneminen vaikuttaa yhteisöllisyyden kokemukseen
Fornaciari ja Nikkola haastattelivat yliopistoissa työsuhteissa olevia tohtoreita, joilla oli uraa takanaan vähintään 5–10 työvuotta. Analyysinsa kautta tutkijat havaitsivat neljä eri tyyppiryhmää suhteessa henkilöiden työyhteisöön kiinnittymiseen.
Tyyppiryhmiä olivat turvassa olevat, optimisminsa säilyttäneet, vihaiset selviytyjät ja alakuloinen ylijäämä. Yhteisöön kiinnittymisen lisäksi tyyppiryhmät erosivat toisistaan työuran lineaarisuudessa.
Eteneminen akateemisella uralla tarkoittaa tutkimuksen erinomaisuuden lisäksi ennen kaikkea tutkimusrahoituksen saamisessa onnistumista. Rahoitushauissa ja työpaikkojen saamisessa auttavat niin verkostot kuin oman tutkimusalueen aihe.
”Vihaisilla selviytyjillä ja alakuloisella ylijäämällä uraa ja työelämää koossa pitävänä voimana olikin lopulta ’rakkaus lajiin’ ja oman tieteenalan merkityksellisiin kysymyksiin, vaikka nämä eivät olisikaan johtaneet uran kannalta hedelmällisiin lopputuloksiin”, tutkijat kuvaavat.
Yliopistouudistus kiinnittymisen vaikeuden taustalla
Kiinnittymisen tavasta huolimatta yliopistoyhteisö näyttäytyi jollain tavalla tyytymättömyyttä herättävänä valtaosalle haastatelluista.
”Analyysimme perusteella nykypäivän yliopistoyhteisössä menestyminen tai edes siedettävän yliopistouran luominen edellyttää strategisia valintoja ja niihin liittyvää osaamista, kuten hyvien suhteiden luomista ja ylläpitämistä oman uran kannalta tärkeisiin tahoihin”, Nikkola toteaa.
Analyysinsa perusteella tutkijat arvelevat yhden syyn yhteisöön kiinnittymisen haasteiden taustalla olevan vuoden 2010 yliopistouudistuksessa.
”Hallinnollisesti yliopistojen akateeminen henkilöstö kokee tulevansa nähdyksi entistä vahvemmin resurssina. Yhteisössä vallitsee myös kokemus, että jotkut työntekijät nähdään arvokkaampina kuin toiset. Tällainen hierarkia on monialaisuutta ja -näkökulmaisuutta korostavan sivistysyliopiston ihanteiden vastainen”, Fornaciari ja Nikkola summaavat.
Artikkeli on julkaistu Tiedepolitiikka -lehdessä (4/2024) ja se on vapaasti luettavissa verkkojulkaisuna.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Fornaciari, aleksi.fornaciari@jyu.fi
yliopistonopettaja
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tiina Nikkola, tiina.nikkola@jyu.fi
yliopistonopettaja, dosentti
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme