Yliopistoyhteisö herättää tyytymättömyyttä – työntekijöiden tulkintoja yliopistoyhteisöön kuulumisesta
Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi on useassa yliopistossa ja niiden yksiköissä nostettu keskeiseksi toimintakulttuurin osaksi. Samanaikaisesti suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli korostaa kilpailua sekä erilaisia suoriutumisen mittareita, jotka heijastuvat myös työyhteisön johtamiseen ja työn organisointiin. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa opetus- ja tutkimushenkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Yliopiston työntekijän näkökulmasta akateeminen ura onkin usein raadollista rahoituksesta ja työpaikoista kilpailua.
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yliopistonopettajat Aleksi Fornaciari ja Tiina Nikkola (dos.) kysyivät suomalaisissa yliopistoissa työskenteleviltä yliopistotyöntekijöiltä, millaisena tavoiteltu yhteisöllisyys ja yhteisöön kuuluminen näyttäytyy ja millaisia mahdollisuuksia sen rakentamiseen on.
”Aineistosta nousi esiin monella tapaa yhteisöönsä tyytymättömiä yksilöitä mutta myös niitä, joilla asiat ovat paremmin. Akateeminen asiantuntijuus ja urapotentiaali näyttivät erkaantuneen toisistaan, millä oli vaikutuksia yksilön työyhteisöön kiinnittymiseen. Voimakkaasti henkilökohtaisiin ja hankeryhmien onnistumisiin nojaava toimintaympäristö johtaa todennäköisesti siihen, ettei panostus yhteisöllisyyteen näyttäydy kannattavana – tai se ei ole ainakaan strategisesti yksilöiden kannalta hyödyllistä”, Fornaciari pohtii.
Akateemisella työuralla eteneminen vaikuttaa yhteisöllisyyden kokemukseen
Fornaciari ja Nikkola haastattelivat yliopistoissa työsuhteissa olevia tohtoreita, joilla oli uraa takanaan vähintään 5–10 työvuotta. Analyysinsa kautta tutkijat havaitsivat neljä eri tyyppiryhmää suhteessa henkilöiden työyhteisöön kiinnittymiseen.
Tyyppiryhmiä olivat turvassa olevat, optimisminsa säilyttäneet, vihaiset selviytyjät ja alakuloinen ylijäämä. Yhteisöön kiinnittymisen lisäksi tyyppiryhmät erosivat toisistaan työuran lineaarisuudessa.
Eteneminen akateemisella uralla tarkoittaa tutkimuksen erinomaisuuden lisäksi ennen kaikkea tutkimusrahoituksen saamisessa onnistumista. Rahoitushauissa ja työpaikkojen saamisessa auttavat niin verkostot kuin oman tutkimusalueen aihe.
”Vihaisilla selviytyjillä ja alakuloisella ylijäämällä uraa ja työelämää koossa pitävänä voimana olikin lopulta ’rakkaus lajiin’ ja oman tieteenalan merkityksellisiin kysymyksiin, vaikka nämä eivät olisikaan johtaneet uran kannalta hedelmällisiin lopputuloksiin”, tutkijat kuvaavat.
Yliopistouudistus kiinnittymisen vaikeuden taustalla
Kiinnittymisen tavasta huolimatta yliopistoyhteisö näyttäytyi jollain tavalla tyytymättömyyttä herättävänä valtaosalle haastatelluista.
”Analyysimme perusteella nykypäivän yliopistoyhteisössä menestyminen tai edes siedettävän yliopistouran luominen edellyttää strategisia valintoja ja niihin liittyvää osaamista, kuten hyvien suhteiden luomista ja ylläpitämistä oman uran kannalta tärkeisiin tahoihin”, Nikkola toteaa.
Analyysinsa perusteella tutkijat arvelevat yhden syyn yhteisöön kiinnittymisen haasteiden taustalla olevan vuoden 2010 yliopistouudistuksessa.
”Hallinnollisesti yliopistojen akateeminen henkilöstö kokee tulevansa nähdyksi entistä vahvemmin resurssina. Yhteisössä vallitsee myös kokemus, että jotkut työntekijät nähdään arvokkaampina kuin toiset. Tällainen hierarkia on monialaisuutta ja -näkökulmaisuutta korostavan sivistysyliopiston ihanteiden vastainen”, Fornaciari ja Nikkola summaavat.
Artikkeli on julkaistu Tiedepolitiikka -lehdessä (4/2024) ja se on vapaasti luettavissa verkkojulkaisuna.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Fornaciari, aleksi.fornaciari@jyu.fi
yliopistonopettaja
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Tiina Nikkola, tiina.nikkola@jyu.fi
yliopistonopettaja, dosentti
opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme