EK:n Kuntaranking 2025: Seinäjoki, Rauma ja Tampere ovat Suomen parhaat alueet yritystoiminnalle
12.2.2025 10:00:00 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle ja Rauman seutu uusi hopeasijansa. Tampereen seutu nousi ensi kertaa pronssille. Tulosparantajia olivat myös Lahti (sija 5), Vaasa (sija 8) ja Lappeenranta (sija 16). Paikalliset yrityspalvelut keräävät kiitosta, mutta kuntayhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa nähdään isoja epäkohtia. Kaikkien vertailussa mukana olevien 25 seutukunnan tulokset ja niiden kuntaluettelot löytyvät tiedotteen lopusta.
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden (seutukuntien) vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.
Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
- kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä)
- oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat)
- hankintojen toteutustapa (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).
Kunnille mittaushistorian korkeimmat arvosanat – kehittämiskohteena kuntien hankinnat
Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2025 yhteensä 2 515 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.
- Jokaiselta 25 alueelta löytyy sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Absoluuttiset erot yksittäisten seutujen saamissa arvioissa voivat olla pieniä.
- Tämän vuoden tulokset jatkavat jo edellisessä Kuntarankingissa havaittua positiivista kehityssuuntaa, jossa yritykset arvioivat kuntien toimintaa aiempaa myönteisemmin. Erityisesti on lisääntynyt tyytyväisyys yrityspalveluihin, joita kunnat ja niiden kehitysyhtiöt tarjoavat.
- Vaikka suunta on oikea, on kuntien yrityksiltä saama kokonaisarvosana edelleen vain kohtuullinen tai tyydyttävä. Kritiikki kohdistuu eritoten kahteen asiaan: julkisten hankintojen kilpailutuksiin ja kuntayhtiöiden aiheuttamiin markkinahäiriöihin. Pk-yritysten on vaikea pärjätä kuntien isoissa kilpailutuskokonaisuuksissa varsinkin kun hinta usein painottuu laadun kustannuksella. Pk-yrityksiä vie ahtaalle myös se, että kunnat välttelevät kilpailutuksia mm. inhouse-yhtiöiden kautta.
- Valtaosa arvioi maantieteellisen sijaintipaikan vastaavan hyvin yritystoiminnan tarpeisiin. Sijainnin arvostus on kuitenkin hieman heikentynyt eritoten itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa.
Elinkeinopolitiikan, yritysten kohtelun ja myös asenteiden kuntakohtaiset erot tuntuvat monin tavoin yritysten liiketoiminnassa ja arjessa, arvioi EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:
”Esimerkiksi lupamenettelyitä, kaavoitusta tai kilpailutusta koskevien pelisääntöjen pitäisi olla kaikkialla samat, mutta päätöksenteko ja asioiden hoituminen vaihtelee nyt kohtuuttoman paljon kunnasta ja toisinaan myös viranhaltijasta riippuen. Tämä epäjohdonmukaisuus ja henkilöriippuvuus ilmenee valitettavasti usein juuri sellaisissa tilanteissa, joissa yritys haluaisi kehittää toimintaansa paikkakunnalla tai laajentaa sitä toiseen kuntaan.”
Monessa kunnassa isoksi kysymykseksi on noussut tasapainon hakeminen elinkaaren eri vaiheissa olevien yritysten välillä:
”Suurinvestointien houkuttelu on tärkeää, mutta myös pitkän linjan pk-yritysten tarpeista ja arjen sujuvuudesta on huolehdittava. Ne muodostavat kuitenkin kuntatalouden ja työllisyyden kivijalan monella alueella.”
|
|
|||||
|
Koko maan vastaajat Vastaajina 2 515 yritystä, joissa oli noin 129 300 työntekijää |
Heikko (%) |
Kohtalainen (%) |
Hyvä (%)
|
Saldoluku 2025 *) |
Saldoluku 2023 |
|
1. Elinkeinopolitiikan arvosana |
25 |
32 |
43 |
18 |
14 |
|
2. Sijainti vastaa toiminnan vaatimuksia |
12 |
22 |
66 |
54 |
69 |
|
3. Yritysten kohtelu kunnassa |
|
||||
|
3.1. Paikallinen yritysilmapiiri |
27 |
28 |
45 |
18 |
17 |
|
3.2. Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys |
31 |
33 |
36 |
5 |
8 |
|
3.3. Julkiset yrityspalvelut |
23 |
40 |
37 |
14 |
-1 |
|
3.4. Hankintayhteistyö |
30 |
43 |
27 |
-3 |
-8 |
*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus
EK:n Kuntaranking-tulokset 2025
Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja tilastotietoa. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla. Seutukunnat perustuvat vuoden 2025 kuntajakoon.
|
Sijoitus 2025 |
Seutukunta |
Kokonaispisteet |
Sijoitus 2023 |
|
1 |
Seinäjoen seutukunta Ilmajoki Isokyrö Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki |
74 |
1 |
|
2 |
Rauman seutukunta Eura Eurajoki Rauma Säkylä |
73 |
2 |
|
3 |
Tampereen seutukunta Hämeenkyrö Kangasala Kuhmoinen Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Vesilahti Ylöjärvi |
70 |
4 |
|
4 |
Salon seutukunta Salo Somero |
69 |
3 |
|
5 |
Lahden seutukunta Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä |
67 |
8 |
|
6 |
Turun seutukunta |
65 |
5 |
|
7 |
Porvoon seutukunta Askola Myrskylä Porvoo Pukkila |
62 |
6 |
|
8 |
Vaasan seutukunta Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri |
61 |
13 |
|
9 |
Jyväskylän seutukunta Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen |
59 |
10 |
|
10 |
Helsingin seutukunta Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti |
59 |
7 |
|
11 |
Joensuun seutukunta Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi |
59 |
11 |
|
12 |
Kokkolan seutukunta Kannus Kokkola |
54 |
12 |
|
13 |
Hämeenlinnan seutukunta Hattula Hämeenlinna Janakkala |
52 |
15 |
|
14 |
Kajaanin seutukunta Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo |
52 |
14 |
|
15 |
Kuopion seutukunta Kuopio Siilinjärvi |
48 |
17 |
|
16 |
Lappeenrannan seutukunta Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari |
47 |
21 |
|
17 |
Ylä-Savon seutukunta |
47 |
9 |
|
18 |
Porin seutukunta Harjavalta Huittinen Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila |
47 |
16 |
|
19 |
Rovaniemen seutukunta |
41 |
18 |
|
20 |
Savonlinnan seutukunta |
37 |
22 |
|
21 |
Oulun seutukunta Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä |
36 |
19 |
|
22 |
Mikkelin seutukunta Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Puumala |
36 |
23 |
|
23 |
Kouvolan seutukunta Kouvola |
31 |
25 |
|
24 |
Kemi-Tornion seutukunta Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio |
30 |
20 |
|
25 |
Kotkan-Haminan seutukunta Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti |
26 |
24 |
Katso tarkemmat aluekohtaiset tulokset:
https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/02/Kuntaranking2025_Tulokset_FINAL_12.2.25.pdf
Lisätiedot:
EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, jari.huovinen@ek.fi, valokuvat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU ajaa etusijaa eurooppalaiselle tuotannolle – EK panostaisi sisämarkkinoihin3.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä komissio on oikealla asialla, kun se hakee keinoja vahvistaa eurooppalaisten yritysten pärjäämistä globaalissa markkinassa ja vauhdittaa puhtaiden ratkaisujen kysyntää. Paikallisen tuotannon suosiminen julkisissa hankinnoissa ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Paljon suuremmat hyödyt saataisiin, jos Eurooppa ottaisi kaikki tehot irti sisämarkkinoistaan. Jäsenmaille tarvitaan lisää painetta sisämarkkinaesteiden poistamiseksi. Eurooppa hakee keinoja pitää paremmin puoliaan, kun kauppasuhteiden epävarmuudet kasvavat ja protektionismi maailmalla etenee. Komission odotetaan julkistavan Industrial Accelerator Act -esityksen maaliskuussa, mahdollisesti jo 4.3. Talouden kannalta tärkeä seurattava kysymys koskee sitä, millaista etusijaisuutta komissio tulee esittämään eurooppalaisille tuotteille ja ratkaisuille (European Preference, Buy European). Komission harkinnassa on lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi julkisiin hankintoihin voitaisiin liittää euroopp
EK:n visio: Vuonna 2035 Suomi on kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaa3.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut visionsa Suomelle vuoteen 2035. Vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti positiivista, kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa.
EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta kasvuala Suomen viennille2.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla
Kutsu: EK:n visio Suomelle 2035 -julkistamiswebinaari tiistaina 3. maaliskuuta klo 8.30–1027.2.2026 12:06:32 EET | Kutsu
Millainen Suomi on vuonna 2035, jos emme tyydy vain hallitsemaan niukkuutta vaan päätämme itse rakentaa kasvumme?
MEDIAKUTSU 2.3.: Huoltovarmuudesta Suomen vientikärki - EK käynnistää Resilience Center Finlandin27.2.2026 08:40:35 EET | Kutsu
ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme