Tutkijat laatineet suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi mangrovemetsäalueilla
Vaikka ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei voida enää estää, on kuitenkin mahdollista valita toimintatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jyväskylän yliopiston tuottamassa politiikkasuosituksessa tutkijat tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä ilmastomuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisella Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella, Sundarbansissa. Sundarbans on yksi suurimmista uhanalaisista mangrove-ekosysteemeistä, jotka varastoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja suojelevat ranta-alueita hirmumyrskyiltä.

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen ”Ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus ja kamppailu kestävistä elinkeinoista Etelä-Aasiassa” pohjalta laadituissa suosituksissa tutkijat Sirpa Tenhunen, Mohammad Jasim Uddin ja Dayabati Roy tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella.
Ilmastonmuutos lisää trooppisten syklonien voimakkuutta ja esiintymistiheyttä alueella sekä nostaa meren pintaa, mikä lisää maan suolaisuutta ja uhkaa haavoittuvimpien alueiden asutusta. Maanpinnan vaihtelut eivät kuitenkaan ole mitään uutta tällä suistoalueella, sillä Sundarbans on muodostunut ja muotoutuu yhä jokien Himalajan vuoristosta kuljettamasta lietteestä. Rantavedestä nousee jatkuvasti maakaistaleita samalla, kun niitä toisaalla painuu veden alle.
Politiikkasuosituksessa tarkastellaan seuraavia:
- Puuttuminen niihin moniin tekijöihin, jotka aiheuttavat rannikkoalueen yhteisöjen haavoittuvuutta
- Ympäristöä vahingoittamattomien elinkeinojen tukeminen
- Paikallisten asukkaiden tarpeiden ja innovatiivisten käytäntöjen tunnistaminen osallistavien toimintatapojen avulla.
- Rannikkoalueen yhteisöjen resilenssin parantaminen
Katkaravun kasvatuksen sääntelyä ja valvontaa
Tutkijat suosittelevat rannikkoyhteisöjen haavoittuvuuden moniin tekijöihin puuttumista. Esimerkiksi katkaravunkasvatuksen hallitsematon laajentuminen vaarantaa alueen herkkää ekosysteemiä ja elinkeinoja. Katkarapuviljelmät valtaavat alaa työvoimaintensiivisimmiltä elinkeinoilta, sillä niitä perustetaan maanviljelysalueille. Niiden tieltä hakataan myös mangrove-metsiä. Katkarapuviljelmille johdettu suolainen vesi tekee maasta viljelyyn sopimatonta samalla, kun viljelmillä käytetyt kemikaalit saastuttavat ympäristöä.
Tutkijat suosittelevat katkaravun kasvatuksen säännöstelyä ja valvontaa. Vaikeasti toteutettavien väestönsiirtojen sijaan suositellaan ympäristöä vahingoittamattomien elinkeinojen tukemista alueella. Alueella on mahdollista harjoittaa makean veden keräystä ja siihen pohjautuvaa kalankasvatusta ja viljelyä. Lievästi suolaantuneella maalla voidaan harjoittaa suolaa hyvin kestävien lajikkeiden viljelyä. Monet asukkaat hankkivat elantonsa keräämällä metsän tuotteita ilman, että heidän toimintansa vahingoittaa metsiä. Metsien suojelussa näitä elinkeinoja ei pitäisi estää. Myös ekoturismi ja peltometsäviljely tarjoavat kestäviä elinkeinoja. Asukkaille suunnattujen tukimuotojen pitäisi mahdollistaa liikkuvuutta, sillä monet asukkaat yhdistävät palkkatyön kaupungissa maaseudun elinkeinoihinsa.
Myrskysuojat, tulvavallit ja patoluukut turvaamaan asukkaita myrskyiltä
Asukkaiden suojelemisessa myrskyiltä keskeisessä roolissa ovat myrskysuojat, tulvavallit ja patoluukut. Näitä elintärkeitä infrastruktuureja on ylläpidettävä ja hallinnoitava yhteistyössä paikallisten kanssa. Infrastruktuurien rakentamiseen ja valtion etuisuuksiin jakamiseen liittyvä lahjontaa on rajoitettava valvonnalla ja tiedottamisella.
Politiikkasuositus on julkaistu Jyväskylän yliopiston Wisdom Letters -sarjassa.
Tutustu suositukseen täältä: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_98857
Julkistamistilaisuus
Confronting Climate Change in the Sundarbans in Coastal India and Bangladesh -julkaisun julkistamistilaisuus järjestetään Zoomissa 26.2. klo 14–16. Tilaisuudessa Sundarbansin paikalliset asiantuntija kommentoivat suosituksia.
https://jyufi.zoom.us/j/9273579699?omn=62913649620
Meeting ID: 927 357 9699
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana eurooppalaisessa julkilausumassa akateemisen vapauden puolesta23.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Palermossa kokoontuneet yhdeksän eurooppalaisen FORTHEM-kumppaniyliopiston johtajat ja rehtorit allekirjoittivat julkilausuman, jossa tuovat esiin yliopistojensa lujan sitoutumisen akateemiseen vapauteen.
Uusi Horizon Europe -hanke selvittää monimuotoisuutta tukevia metsänhoidon menetelmiä ja suojeluverkostojen merkitystä muuttuvassa ilmastossa22.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Euroopan unionin Horizon Europe -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoittama monikansallinen ”Safeguarding biodiversity and carbon-rich forest Networks in Europe (SafeNet)” -hanke pyrkii turvaamaan metsien biologista monimuotoisuutta ja lisäämään metsäekosysteemien häiriönsietokykyä muuttuvassa ilmastossa.
Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmasta lähes 2 miljoonaa Jyväskylän yliopistoon21.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt Jyväskylän yliopiston tutkijoille yhteensä lähes 2 miljoonan rahoituksen Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmasta (ACTIVE). Rahoituksen saivat Enni-Maria Hietavala ja Mikko Huhtiniemi liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Geoffrey Luck humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Pekka Mertala kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.
Väitös: Kauppakorkeakoulujen kestävyysopetusta on mahdollista vahvistaa käytännön oppimisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön kautta21.5.2025 08:37:08 EEST | Tiedote
KTM Maija Lähteenkorvan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemä väitöskirjatutkimus tarkastelee, miten kestävyysopetusta kauppakorkeakouluissa voidaan vahvistaa käytäntöön perustuvan opetuksen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön avulla. Tutkimus osoittaa, että käytännönläheinen oppiminen ja yhteistyö vaihtoehtoisten organisoitumistapojen kanssa voivat avata uusia mahdollisuuksia opetuksen uudistamiseen ja kestävyyden vahvistamiseen.
Auta pelastamaan raakut sukupuutolta - lahjoita Jyväskylän yliopiston raakkututkimukseen20.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Raakku on erittäin uhanalainen, vaativa ja herkkä laji, joka selviää vain sorapohjaisissa vesissä, joissa vesi virtaa kirkkaana ja hapekkaana. Raakkuja elää vielä monissa joissa, mutta vain harvassa niistä syntyneet poikaset jäävät eloon. Raakkujen toukat kiinnittyvät lohikalojen kiduksiin, ja seuraavana kesänä nuoret simpukat kaivautuvat jokiuomiin ruokailemaan ja kasvamaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme