Liikunta ja terve syömiskäyttäytyminen antavat yhdessä parhaan suojan sydän- ja verisuonisairauksilta
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että naisilla, joilla on häiriintyneitä syömiskäyttäytymisen piirteitä ja jotka liikkuvat vähän, on enemmän keskivartalorasvaa ja suurempi riski metaboliseen eli matala-asteiseen tulehdukseen. Tämä lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka yleistyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen. Liikunnan ja terveen syömiskäyttäytymisen yhteisvaikutus suojaa tehokkaimmin tulehdukselta ja voi vähentää sitä myös vaihdevuosien jälkeen.
Kehon rasvan jakautuminen muuttuu vaihdevuosien edetessä ja estrogeenitason laskiessa, jolloin lantioon ja reisiin keskittyvä rasvakudos siirtyy vähitellen keskivartaloon haitalliseksi sisäelinrasvaksi. Tämä altistaa naiset matala-asteiselle tulehdukselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille, jotka lisääntyvät merkittävästi vaihdevuosien jälkeen.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin terveyskäyttäytymisen yhteyttä matala-asteiseen tulehdukseen. Terveyskäyttäytymisellä viitataan uni-, syömis- ja liikuntakäyttäytymiseen ja niissä esiintyviin häiriöihin. Esimerkiksi häiriintynyt syömiskäyttäytyminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö saattaa rajoittaa syömistään säädelläkseen painoaan tai kehonmuotoaan. Hänellä voi myös olla rajoittunut käsitys siitä, mitä saa syödä tai miltä vartalon kuuluisi näyttää.
”Kuten aiemmissakin tutkimuksissa, suurempi sisäelinrasvan määrä oli odotetusti yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Keskivartaloon kertynyt sisäelinrasva erittää tulehdusta lisääviä sytokiineja, ja tämä voi lisätä metabolisten sairauksien riskiä”, kertoo liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Hannamari Lankila.
Tuloksien perusteella niillä henkilöillä, joilla oli enemmän piirteitä häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä, sekä henkilöillä, jotka liikkuivat vähemmän, oli enemmän keskivartalorasvaa, ja näin ollen myös riski matala-asteiseen tulehdukseen oli vahvempi.
Kun syömis- ja liikuntakäyttäytymistä tarkasteltiin yhdessä, oli korkeampi fyysinen aktiivisuus yhteydessä alhaisempaan sisäelinrasvan määrään erityisesti niillä naisilla, joilla ei ollut piirteitä häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä.
”Yhteys oli heikompi eli suurenkin liikuntamäärän suojavaikutus jäi vähäisemmäksi, jos henkilöllä oli syömiseen liittyviä vaikeuksia. Yllätykseksemme uni ei tässä yhtälössä ollut merkittävä tekijä”, Lankila jatkaa.
Aiemman tutkimustiedon valossa tiedetään, että liikunta sekä erilaiset ruokavaliot ja ruoka-aineet ovat joiltain osin yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen, mutta terveyskäyttäytymisen osatekijöiden yhdysvaikutuksia vaihdevuosi-iässä ei ole aiemmin tutkittu. Vaihdevuosien ajanjakso on kuitenkin merkittävä, sillä naiset elävät vaihdevuosien jälkeistä aikaa keskimäärin yli kolmanneksen elämästään. Tänä aikana metabolisten sekä sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa huomattavasti.
Tutkimuksessa yhteys sisäelinrasvan ja tulehduksen välillä korostui erityisesti vähän liikkuvilla naisilla. Sekä fyysinen aktiivisuus että joustava syömiskäyttäytyminen voivat auttaa keskivartalorasvan vähentämisessä, mutta vaikutus on todennäköisesti tehokkaampi, kun nämä kaksi yhdistetään.
”On hyvä muistaa, että vielä vaihdevuosien jälkeenkin on mahdollista vähentää haitallisen sisäelinrasvan kertymistä ja näin ennaltaehkäistä myös siitä mahdollisesti seuraavia aineenvaihdunnallisia sekä sydän- ja verisuonisairauksia”, Lankila summaa.
Tutkimuksessa unen pituutta ja koettua unen laatua sekä fyysistä aktiivisuutta selvitettiin itsearviointilomakkeilla. Syömiskäyttäytymistä arvoitiin 28 kysymyksestä koostuvalla syömishäiriöoirekyselyllä (EDE-Q). Kyseisellä oirekyselyllä voidaan kartoittaa sitä, rajoittaako henkilö syömistään ja onko hänellä erityisiä huolia syömisensä, painonsa tai kehonsa suhteen. Lisäksi huomioitiin osallistujien ikä, tulotaso sekä vaihdevuosien hormonihoidon käyttö.
Tutkimus on osa laajempaa EsmiRs-tutkimusta (Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski), joka on toteutettu vuosina 2018—2022 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkittavat olivat 51—59-vuotiaita Keski-Suomessa asuvia naisia. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Juho Vainion Säätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Lankila, H., Kekäläinen, T., Hietavala, E-M. & Laakkonen, E. K. 2025. A mediating role of visceral adipose tissue on the association of health behaviours and metabolic inflammation in menopause: a population-based cross-sectional study. Scientific Reports, 1(15), 1999. https://doi.org/10.1038/s41598-025-85134-8.
Lisätietoja:
Hannamari Lankila, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus
Jyväskylän yliopisto
hannamari.i.lankila@jyu.fi
+358 45 137 9383
Lisätietoa EsmiRs-tutkimuksesta: https://r.jyu.fi/Eyq
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme