Musta haamu, perhekuva ja ninjaliikkeitä: esikoululaiset nykyvalokuvataiteen tulkitsijoina
FM, TaM Mari-Jatta Rissasen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 6-vuotiaita esikoululaisia nykytaiteen valokuvien yleisönä ja valokuvaajina. Tutkimuksessa hahmottuu aikaisempaa monimuotoisempi kuva esikoululaisista visuaalisen kulttuurin tuottajina ja tulkitsijoina.
Kuvataidekasvatus nähdään usein paikkana lasten omaehtoisille valinnoille, ideoilla leikkimiselle ja nähdyksi tulemiselle. Kuitenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaisten päiväkotien kuvataidekasvatus on pääosin aikuisjohtoista ja tekniikkalähtöistä.
”Toisaalta on myös havaittu, että alle viisivuotiaiden kuvallista ilmaisua ei toteuteta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Lapsia ei päiväkodeissa myöskään ohjata riittävästi keskustelemaan ympäröivästä visuaalisesta kulttuurista”, Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatuksen kuvataiteen yliopistonopettajana toimiva Mari-Jatta Rissanen toteaa varhaiskasvatuksen käytännöistä.
Varhaiskasvatuksen kuvataidekasvatuksessa onkin tunnistettavissa jännite lapsilähtöisen luovan itseilmaisun, aikuisjohtoisen ja tekniikkalähtöisen toiminnan sekä monilukutaidon harjoittamisen välillä.
Yksityisen sijaan jaettu ja suhteissa toteutuva toimijuus
Kasvatustieteen tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa väittelevän Rissasen tutkimuksessa yksittäisen lapsen kuvailmaisun sijaan huomio kiinnittyi siihen, miten lapset tulkitsivat nykytaidetta. Lasten toimijuus määritellään väitöskirjassa jaetuksi, sosiaalisesteettiseksi tapahtumaksi.
”Tällainen toimijuuden käsitteellistäminen ottaa etäisyyttä yksilökeskeisestä toimijuudesta, joka on elänyt vahvana länsimaisessa kuvataidekasvatuksessa”, Rissanen avaa.
Toimijuus ymmärretään Rissasen tutkimuksessa havaittavissa olevana ja suhteissa toteutuvana tapahtumana, jossa esteettiset ja vuorovaikutukselliset tekijät yhdistyivät ja jossa niin lapset kuin aikuiset pystyvät olemaan aloitteellisia ja vaikuttamaan. Lasten toimijuutta luonnehtii leikillisyys ja performatiivisuus, monikanavaiset resurssit sekä kiinnittyminen materiaaliseen ympäristöön.
Kuvataidekasvatus suuntautuu ympäröivään maailmaan
Rissanen määrittelee lasten kulttuurisen osallisuuden olevan kuulumista tulkinnalliseen yhteisöön sekä osallistumista itselleen merkittävään toimintaan nykytaiteen yleisönä.
”Kulttuurinen osallisuus näyttäytyy aktiivisen kansalaisuuden muotona, jossa lapsi suuntautuu kohti maailmaa nykytaiteen avulla. On tärkeää, että kasvattajat systemaattisesti rakentavat yhteyksiä lasten kuvataiteellisen toiminnan ja laajemman visuaalisen kulttuurin välille. Näin pystytään luomaan tila, jossa viihtyvät niin musta haamu, erilaiset perheet kuin ninjaliikkeetkin”, Rissanen toteaa viitaten tutkimukseen osallistuneiden lasten ottamiin valokuviin.
Väitöskirja perustuu päiväkodissa järjestettyyn valokuvatyöpajaan, jossa esikoululaiset ensin keskustelivat 13 nykytaiteen valokuvasta ja sen jälkeen ottivat valokuvia nykytaiteen innoittamina. Valokuvahaastattelujen avulla Rissanen pyrki tunnistamaan ja käsitteellistämään lasten toimijuutta ja lasten kulttuurista osallisuutta varhaiskasvatuksen kuvataidekasvatuksessa.
FM, TaM Mari-Jatta Rissasen varhaiskasvatustieteen väitöskirjan ’Engaging with photographs: Conceptualizing socio-aesthetic agency and the cultural participation of young children in visual arts education’ tarkastustilaisuus pidetään 14.3.2025 klo 12.00 Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Maarit Alasuutari (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0558-4
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari-Jatta Rissanen
mari-jatta.rissanen@jyu.fi
p. 040 805 4656
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme