Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Finanssikriisi vähensi rajusti aineettomia investointeja merkittävillä toimialoilla Suomessa – Ukrainan sodalla ja koronapandemialla lievempi vaikutus

10.3.2025 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Monet kotimaiset yritykset lykkäsivät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa ja tietoteknisten laitteiden valmistuksessa. Julkiset tukitoimet, kuten lainatakaukset, voisivat vähentää aineettomien investointien riskiä, mutta eivät täysin poista yleiseen talousympäristöön liittyvää epävarmuutta.

Finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa, kertoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Otto Kässi.
Finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa, kertoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Otto Kässi.

Aineeton pääoma, kuten ohjelmistoteknologia tai brändi, on modernin arvonluonnin perusta. Useimmissa kehittyneissä maissa aineettomat investoinnit ovat olleet vähintään yhtä suuria kuin aineelliset investoinnit. Lisäksi osaamisintensiivisessä taloudessa hyvinvoinnin kasvu on perustunut merkittäviltä osin aineettomiin investointeihin. Aineettomalla pääomalla ei kuitenkaan ole samanlaisia jälkimarkkinoita kuin fyysisillä tuotteilla eikä niitä voi käyttää lainan vakuutena. Tämän vuoksi aineettomat investoinnit reagoivat herkemmin talouskriiseihin.

Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa? (Etla Muistio 153) tarkastellaan yleisesti talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin sekä sitä, miten finanssikriisi vaikutti aineettomiin investointeihin Suomessa. Vaikka Suomessa aineettomat investoinnit ovat kansainvälisessä vertailussa yhä suhteellisen korkealla tasolla, olemme jääneet jälkeen erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Tutkimuksen mukaan finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa. Suomessa investointiaste nousi merkittävästi vuoteen 2009 saakka, mutta tämän jälkeen investointien kasvuvauhti on ollut hitaampaa aina 2010-luvun loppupuolelle saakka.

Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa, tietoteknisten laitteiden valmistuksessa (ml. Nokia) sekä informaatio- ja viestintäpalveluissa. Samaan aikaan pienemmillä toimialoilla, kuten kaivosteollisuudessa ja muussa teollisuudessa, aineeton pääoma suhteessa arvonlisään kasvoi.

— Aineettomien investointien kasvun taittuminen ei selity pelkästään Nokian markkinaosuuden supistumisella. Vaikka aineettomat investoinnit laskivatkin merkittävästi ns. Nokia-toimialalla, koski lasku muitakin merkittäviä sektoreita, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkija Otto Kässi.

Mikä selittää talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin? Tulokset korostavat Kässin mukaan likviditeettirajoitteiden ohella etenkin epävarmuuden aiheuttamaa ”odottamisen optioarvoa” yritysten investointipäätöksissä. Tämä tarkoittaa, että monet yritykset lykkäävät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä.

Miten epävarmuutta ja aineettomien investointien riskiä voitaisiin vähentää?

Nyt saatavilla olevan tiedon perusteella Ukrainan sodan ja koronapandemian vaikutus aineettomiin investointeihin ei ole ollut finanssikriisin mittaluokassa.

Koronapandemia osui erityisesti palvelusektoriin ja häiritsi globaalisti tarjonta- ja kysyntäketjuja. Samaan aikaan se kiihdytti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä saattoi myös tukea investointeja esimerkiksi ohjelmistoihin. Etlan Otto Kässi korostaa, että Ukrainan sodan aiheuttaman epävakauden taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea täysin arvioida. Toistaiseksi näyttäisi kuitenkin, ettei sodan vaikutus aineettomaan pääomaan ole mittaluokaltaan vastannut finanssikriisin jälkeistä pudotusta. On kuitenkin mahdollista, että pitkään jatkuva geopoliittinen jännite ja korkea inflaatio heijastuvat myöhemmin yritysten investointipäätöksiin ja yleiseen talousilmapiiriin.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa on pohdittu myös, miten epävarmuutta ja aineettoman pääoman investointien riskiä voitaisiin vähentää. Etlan Kässin mukaan esimerkiksi julkiset lainantakaukset ja t&k-tuki, jossa valtio kantaisi osan riskistä vähentäisi investointien riskiä. Myös aineettomien investointien korotetut poistot ja lisävähennykset sekä verohyvitykset erilaisista aineettomista investoinneista ovat perusteltuja.

— Konkreettinen etu kaikissa näissä kannusteissa on, että ne vaikuttavat investointien kannattavuuteen riippumatta siitä, kuinka epävakaa makrotaloudellinen tilanne on. Ne eivät kuitenkaan suoraan poista kysyntään tai talouden yleiseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta, mutta parantavat investoinnin tuotto-odotusta, Kässi toteaa.

Kässi, Otto: Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa?” (Etla Muistio nro 153)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkija Otto Kässi
Etlan tutkija Otto Kässi
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye