Etla: Finanssikriisi vähensi rajusti aineettomia investointeja merkittävillä toimialoilla Suomessa – Ukrainan sodalla ja koronapandemialla lievempi vaikutus
Monet kotimaiset yritykset lykkäsivät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa ja tietoteknisten laitteiden valmistuksessa. Julkiset tukitoimet, kuten lainatakaukset, voisivat vähentää aineettomien investointien riskiä, mutta eivät täysin poista yleiseen talousympäristöön liittyvää epävarmuutta.

Aineeton pääoma, kuten ohjelmistoteknologia tai brändi, on modernin arvonluonnin perusta. Useimmissa kehittyneissä maissa aineettomat investoinnit ovat olleet vähintään yhtä suuria kuin aineelliset investoinnit. Lisäksi osaamisintensiivisessä taloudessa hyvinvoinnin kasvu on perustunut merkittäviltä osin aineettomiin investointeihin. Aineettomalla pääomalla ei kuitenkaan ole samanlaisia jälkimarkkinoita kuin fyysisillä tuotteilla eikä niitä voi käyttää lainan vakuutena. Tämän vuoksi aineettomat investoinnit reagoivat herkemmin talouskriiseihin.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa? (Etla Muistio 153) tarkastellaan yleisesti talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin sekä sitä, miten finanssikriisi vaikutti aineettomiin investointeihin Suomessa. Vaikka Suomessa aineettomat investoinnit ovat kansainvälisessä vertailussa yhä suhteellisen korkealla tasolla, olemme jääneet jälkeen erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Tutkimuksen mukaan finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa. Suomessa investointiaste nousi merkittävästi vuoteen 2009 saakka, mutta tämän jälkeen investointien kasvuvauhti on ollut hitaampaa aina 2010-luvun loppupuolelle saakka.
Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa, tietoteknisten laitteiden valmistuksessa (ml. Nokia) sekä informaatio- ja viestintäpalveluissa. Samaan aikaan pienemmillä toimialoilla, kuten kaivosteollisuudessa ja muussa teollisuudessa, aineeton pääoma suhteessa arvonlisään kasvoi.
— Aineettomien investointien kasvun taittuminen ei selity pelkästään Nokian markkinaosuuden supistumisella. Vaikka aineettomat investoinnit laskivatkin merkittävästi ns. Nokia-toimialalla, koski lasku muitakin merkittäviä sektoreita, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkija Otto Kässi.
Mikä selittää talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin? Tulokset korostavat Kässin mukaan likviditeettirajoitteiden ohella etenkin epävarmuuden aiheuttamaa ”odottamisen optioarvoa” yritysten investointipäätöksissä. Tämä tarkoittaa, että monet yritykset lykkäävät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä.
Miten epävarmuutta ja aineettomien investointien riskiä voitaisiin vähentää?
Nyt saatavilla olevan tiedon perusteella Ukrainan sodan ja koronapandemian vaikutus aineettomiin investointeihin ei ole ollut finanssikriisin mittaluokassa.
Koronapandemia osui erityisesti palvelusektoriin ja häiritsi globaalisti tarjonta- ja kysyntäketjuja. Samaan aikaan se kiihdytti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä saattoi myös tukea investointeja esimerkiksi ohjelmistoihin. Etlan Otto Kässi korostaa, että Ukrainan sodan aiheuttaman epävakauden taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea täysin arvioida. Toistaiseksi näyttäisi kuitenkin, ettei sodan vaikutus aineettomaan pääomaan ole mittaluokaltaan vastannut finanssikriisin jälkeistä pudotusta. On kuitenkin mahdollista, että pitkään jatkuva geopoliittinen jännite ja korkea inflaatio heijastuvat myöhemmin yritysten investointipäätöksiin ja yleiseen talousilmapiiriin.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa on pohdittu myös, miten epävarmuutta ja aineettoman pääoman investointien riskiä voitaisiin vähentää. Etlan Kässin mukaan esimerkiksi julkiset lainantakaukset ja t&k-tuki, jossa valtio kantaisi osan riskistä vähentäisi investointien riskiä. Myös aineettomien investointien korotetut poistot ja lisävähennykset sekä verohyvitykset erilaisista aineettomista investoinneista ovat perusteltuja.
— Konkreettinen etu kaikissa näissä kannusteissa on, että ne vaikuttavat investointien kannattavuuteen riippumatta siitä, kuinka epävakaa makrotaloudellinen tilanne on. Ne eivät kuitenkaan suoraan poista kysyntään tai talouden yleiseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta, mutta parantavat investoinnin tuotto-odotusta, Kässi toteaa.
Kässi, Otto: ”Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa?” (Etla Muistio nro 153)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä24.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.
Muistutuskutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?23.9.2025 09:44:00 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tule mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin: https://etla.videosync.fi/24-9-2025-webinaari Ilmoittaudu paikan päälle Tilaisuuden ohjelma 09.30–09.35 T
Kutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?18.9.2025 10:28:55 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille lähetetään linkki striimiin myöhemmin. Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautumiset tilaisuuteen
Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan – ”kasvun heikoin lenkki on nyt kotitalouksien kulutus”17.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun. Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme