Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Finanssikriisi vähensi rajusti aineettomia investointeja merkittävillä toimialoilla Suomessa – Ukrainan sodalla ja koronapandemialla lievempi vaikutus

Jaa

Monet kotimaiset yritykset lykkäsivät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa ja tietoteknisten laitteiden valmistuksessa. Julkiset tukitoimet, kuten lainatakaukset, voisivat vähentää aineettomien investointien riskiä, mutta eivät täysin poista yleiseen talousympäristöön liittyvää epävarmuutta.

Finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa, kertoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Otto Kässi.
Finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa, kertoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Otto Kässi.

Aineeton pääoma, kuten ohjelmistoteknologia tai brändi, on modernin arvonluonnin perusta. Useimmissa kehittyneissä maissa aineettomat investoinnit ovat olleet vähintään yhtä suuria kuin aineelliset investoinnit. Lisäksi osaamisintensiivisessä taloudessa hyvinvoinnin kasvu on perustunut merkittäviltä osin aineettomiin investointeihin. Aineettomalla pääomalla ei kuitenkaan ole samanlaisia jälkimarkkinoita kuin fyysisillä tuotteilla eikä niitä voi käyttää lainan vakuutena. Tämän vuoksi aineettomat investoinnit reagoivat herkemmin talouskriiseihin.

Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa? (Etla Muistio 153) tarkastellaan yleisesti talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin sekä sitä, miten finanssikriisi vaikutti aineettomiin investointeihin Suomessa. Vaikka Suomessa aineettomat investoinnit ovat kansainvälisessä vertailussa yhä suhteellisen korkealla tasolla, olemme jääneet jälkeen erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Tutkimuksen mukaan finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa. Suomessa investointiaste nousi merkittävästi vuoteen 2009 saakka, mutta tämän jälkeen investointien kasvuvauhti on ollut hitaampaa aina 2010-luvun loppupuolelle saakka.

Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa, tietoteknisten laitteiden valmistuksessa (ml. Nokia) sekä informaatio- ja viestintäpalveluissa. Samaan aikaan pienemmillä toimialoilla, kuten kaivosteollisuudessa ja muussa teollisuudessa, aineeton pääoma suhteessa arvonlisään kasvoi.

— Aineettomien investointien kasvun taittuminen ei selity pelkästään Nokian markkinaosuuden supistumisella. Vaikka aineettomat investoinnit laskivatkin merkittävästi ns. Nokia-toimialalla, koski lasku muitakin merkittäviä sektoreita, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkija Otto Kässi.

Mikä selittää talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin? Tulokset korostavat Kässin mukaan likviditeettirajoitteiden ohella etenkin epävarmuuden aiheuttamaa ”odottamisen optioarvoa” yritysten investointipäätöksissä. Tämä tarkoittaa, että monet yritykset lykkäävät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä.

Miten epävarmuutta ja aineettomien investointien riskiä voitaisiin vähentää?

Nyt saatavilla olevan tiedon perusteella Ukrainan sodan ja koronapandemian vaikutus aineettomiin investointeihin ei ole ollut finanssikriisin mittaluokassa.

Koronapandemia osui erityisesti palvelusektoriin ja häiritsi globaalisti tarjonta- ja kysyntäketjuja. Samaan aikaan se kiihdytti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä saattoi myös tukea investointeja esimerkiksi ohjelmistoihin. Etlan Otto Kässi korostaa, että Ukrainan sodan aiheuttaman epävakauden taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea täysin arvioida. Toistaiseksi näyttäisi kuitenkin, ettei sodan vaikutus aineettomaan pääomaan ole mittaluokaltaan vastannut finanssikriisin jälkeistä pudotusta. On kuitenkin mahdollista, että pitkään jatkuva geopoliittinen jännite ja korkea inflaatio heijastuvat myöhemmin yritysten investointipäätöksiin ja yleiseen talousilmapiiriin.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa on pohdittu myös, miten epävarmuutta ja aineettoman pääoman investointien riskiä voitaisiin vähentää. Etlan Kässin mukaan esimerkiksi julkiset lainantakaukset ja t&k-tuki, jossa valtio kantaisi osan riskistä vähentäisi investointien riskiä. Myös aineettomien investointien korotetut poistot ja lisävähennykset sekä verohyvitykset erilaisista aineettomista investoinneista ovat perusteltuja.

— Konkreettinen etu kaikissa näissä kannusteissa on, että ne vaikuttavat investointien kannattavuuteen riippumatta siitä, kuinka epävakaa makrotaloudellinen tilanne on. Ne eivät kuitenkaan suoraan poista kysyntään tai talouden yleiseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta, mutta parantavat investoinnin tuotto-odotusta, Kässi toteaa.

Kässi, Otto: Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa?” (Etla Muistio nro 153)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkija Otto Kässi
Etlan tutkija Otto Kässi
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Muistutuskutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?7.11.2025 09:55:00 EET | Kutsu

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.

"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.

Kutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?3.11.2025 09:54:00 EET | Kutsu

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.

Etlassa uusia tutkimushankkeita: luvassa mm. geotalouden pelikirja Suomelle sekä uutta tietoa sopeutustoimien vaikutuksista ja sukupuolten palkkaeroista27.10.2025 09:15:00 EET | Tiedote

Maailman siirtyessä nykyisenkaltaisesta globalisaatiosta uuteen geotalouden aikaan ryhtyy myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos hahmottelemaan Suomelle uutta pelikirjaa. Tänä syksynä käynnistynyt Business Finlandin rahoittama tutkimushanke tarkastelee muuttunutta kansainvälistä tilannetta ja pyrkii luomaan teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaamme uusia strategioita. Kuluvan syksyn aikana Etlassa on alkanut lukuisia muitakin kiinnostavia tutkimushankkeita, joissa selvitetään muun muassa yritysten tuottavuuskehitystä, suomalaisten innovaattoreiden urapolkuja sekä julkisten menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia bkt:hen.

Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye