Etla: Finanssikriisi vähensi rajusti aineettomia investointeja merkittävillä toimialoilla Suomessa – Ukrainan sodalla ja koronapandemialla lievempi vaikutus
Monet kotimaiset yritykset lykkäsivät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa ja tietoteknisten laitteiden valmistuksessa. Julkiset tukitoimet, kuten lainatakaukset, voisivat vähentää aineettomien investointien riskiä, mutta eivät täysin poista yleiseen talousympäristöön liittyvää epävarmuutta.

Aineeton pääoma, kuten ohjelmistoteknologia tai brändi, on modernin arvonluonnin perusta. Useimmissa kehittyneissä maissa aineettomat investoinnit ovat olleet vähintään yhtä suuria kuin aineelliset investoinnit. Lisäksi osaamisintensiivisessä taloudessa hyvinvoinnin kasvu on perustunut merkittäviltä osin aineettomiin investointeihin. Aineettomalla pääomalla ei kuitenkaan ole samanlaisia jälkimarkkinoita kuin fyysisillä tuotteilla eikä niitä voi käyttää lainan vakuutena. Tämän vuoksi aineettomat investoinnit reagoivat herkemmin talouskriiseihin.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa? (Etla Muistio 153) tarkastellaan yleisesti talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin sekä sitä, miten finanssikriisi vaikutti aineettomiin investointeihin Suomessa. Vaikka Suomessa aineettomat investoinnit ovat kansainvälisessä vertailussa yhä suhteellisen korkealla tasolla, olemme jääneet jälkeen erityisesti Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Tutkimuksen mukaan finanssikriisi vuonna 2008 oli merkittävä käännepiste sekä aineettomille investoinneille että yleisemmin tuottavuuskehitykselle Suomessa. Suomessa investointiaste nousi merkittävästi vuoteen 2009 saakka, mutta tämän jälkeen investointien kasvuvauhti on ollut hitaampaa aina 2010-luvun loppupuolelle saakka.
Aineettomien investointien kasvuvauhti hidastui erityisesti Suomelle merkittävimmillä toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa, tietoteknisten laitteiden valmistuksessa (ml. Nokia) sekä informaatio- ja viestintäpalveluissa. Samaan aikaan pienemmillä toimialoilla, kuten kaivosteollisuudessa ja muussa teollisuudessa, aineeton pääoma suhteessa arvonlisään kasvoi.
— Aineettomien investointien kasvun taittuminen ei selity pelkästään Nokian markkinaosuuden supistumisella. Vaikka aineettomat investoinnit laskivatkin merkittävästi ns. Nokia-toimialalla, koski lasku muitakin merkittäviä sektoreita, kertoo tutkimuksesta vastaava Etlan tutkija Otto Kässi.
Mikä selittää talouskriisien vaikutusta aineettomiin investointeihin? Tulokset korostavat Kässin mukaan likviditeettirajoitteiden ohella etenkin epävarmuuden aiheuttamaa ”odottamisen optioarvoa” yritysten investointipäätöksissä. Tämä tarkoittaa, että monet yritykset lykkäävät aineettomia investointejaan odottaessaan parempia talousnäkymiä.
Miten epävarmuutta ja aineettomien investointien riskiä voitaisiin vähentää?
Nyt saatavilla olevan tiedon perusteella Ukrainan sodan ja koronapandemian vaikutus aineettomiin investointeihin ei ole ollut finanssikriisin mittaluokassa.
Koronapandemia osui erityisesti palvelusektoriin ja häiritsi globaalisti tarjonta- ja kysyntäketjuja. Samaan aikaan se kiihdytti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, mikä saattoi myös tukea investointeja esimerkiksi ohjelmistoihin. Etlan Otto Kässi korostaa, että Ukrainan sodan aiheuttaman epävakauden taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea täysin arvioida. Toistaiseksi näyttäisi kuitenkin, ettei sodan vaikutus aineettomaan pääomaan ole mittaluokaltaan vastannut finanssikriisin jälkeistä pudotusta. On kuitenkin mahdollista, että pitkään jatkuva geopoliittinen jännite ja korkea inflaatio heijastuvat myöhemmin yritysten investointipäätöksiin ja yleiseen talousilmapiiriin.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa on pohdittu myös, miten epävarmuutta ja aineettoman pääoman investointien riskiä voitaisiin vähentää. Etlan Kässin mukaan esimerkiksi julkiset lainantakaukset ja t&k-tuki, jossa valtio kantaisi osan riskistä vähentäisi investointien riskiä. Myös aineettomien investointien korotetut poistot ja lisävähennykset sekä verohyvitykset erilaisista aineettomista investoinneista ovat perusteltuja.
— Konkreettinen etu kaikissa näissä kannusteissa on, että ne vaikuttavat investointien kannattavuuteen riippumatta siitä, kuinka epävakaa makrotaloudellinen tilanne on. Ne eivät kuitenkaan suoraan poista kysyntään tai talouden yleiseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta, mutta parantavat investoinnin tuotto-odotusta, Kässi toteaa.
Kässi, Otto: ”Talouskriisien vaikutus aineettomiin investointeihin – Miksi aineettomat investoinnit hiipuivat Suomessa?” (Etla Muistio nro 153)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme