Helsingin kaupunki ja yritykset haluavat vahvistaa keskustan elinvoimaa ja elämyksellisyyttä yhdessä

”Viimeisimmät vuodet ovat muuttaneet keskustan elämää, kun etätyö on lisääntynyt ja verkkokaupasta ostaminen yleistynyt. Helsingin keskusta on tulevaisuudessa yhä enemmän kohtaamispaikka, jossa ihmiset viettävät aikaa tapahtumissa, käyntikohteissa ja palveluissa töiden ulkopuolella”, pormestari Juhana Vartiainen sanoo.

Kaupunki uudistaa tulevina vuosina keskustassa katuja ja rakennuksia, korjaa tapahtuma- ja muuta infraa, panostaa asumiseen ja yrittämisen edellytyksiin sekä luo kaupunkiympäristöä, joka kutsuu viihtymään ja kohtaamaan. Kaupungin ja elinkeinon edustajien yhteisinä toimenpiteinä toteutetaan elämyksiin, kulttuuriin ja tapahtumiin liittyviä hankkeita sekä suunnitellaan yhteistyössä tulevien vuosien infra- ja liikennehankkeiden mahdollisimman sujuvaa toteutusta.

”Siirtymä ei onnistu ilman kaupungin ja elinkeinoelämän tiivistä yhteistyötä sekä keskustan rakenteisiin liittyviä välttämättömiä muutos- ja korjaustöitä. Keskusta ei uudistu toivomalla, vaan tekemällä”, Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula painottaa.

Selvitysten taustalla laaja verkostotyö – kiteytyksenä viisi strategista painopistettä

Tuoreet selvitykset ”Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteinen tahtotila ydinkeskustan kehittämiseksi” ja ”Ydinkeskustan elinvoimateot” kokoavat yhteen laajan joukon eri toimijoiden näkemyksiä, joista on kiteytetty viisi strategista painopistettä: arvostetuin työpaikka-alue ja yritysten keskittymä, keskusta-asumisen kukoistus, kohtaamisia ja elämyksiä, vaivaton saapuminen ja liikkuminen sekä yhdessä kehittämisen uudet tavat.

Keskustan työpaikka-alueeseen, yrityskeskittymään ja asumiseen liittyen Helsingin kaupungin tavoitteena on saada keskusta-alueelle 10 000 uutta asukasta ja saman verran uusia työpaikkoja. Tavoitteita edistävät osaltaan muun muassa Elielinaukion uudistus, Kampin autotalon kehittäminen, Kaartin maneesin uusiokäytön suunnittelu, Hietalahdenrannan kehittäminen ja Hakaniemenrannan tuleva asuntorakentaminen.

Elinvoimainen kaupunkikulttuuri on kaikkien yhteinen tavoite

Kohtaamisiin ja elämyksiin liittyvästä tekemisestä yksi esimerkki on Helsingin Kaupunkitilat Oy:n ”keskustan kupliva kesä” -terassikokeilujen sarja. Senaatintorin laidalle nousee edelliskesien tapaan Torikortteleiden ravintoloiden yhteisterassi ja Hietalahden torilla nautiskellaan Hietalahden kauppahallin ravintoloiden kesäherkuista. Myös Havis Amanda -patsas saa edustalleen kahvilan. Täysin uusi kaupunkitilan haltuunotto on Lönnrotin puistikon avaaminen terassitoiminnalle. Myös Eteläesplanadista tulee suuri terassi muutamana kesäiltana, jolloin katu suljetaan ja lähialueen ravintolat kattavat pöytänsä ulos. Illanvietot ajoittuvat 2–4 kesäpäivään, jolloin kaupungissa on muitakin isoja tapahtumia.

Terassille pääsee myös Kasarmitorin Superterassilla, joka tulee palvelemaan kävijöitä 12.6.–14.8. Ruokakulttuurin lisäksi luvassa on monipuolista viihdeohjelmaa kuten livemusiikkia ja yhteislaulutilaisuuksia sekä sunnuntaisin ohjelmaa lapsiperheille.

Kaupunki on sitoutunut edesauttamaan vetovoimaisten keskustatapahtumien syntymistä, ja tarjontaa halutaan lisätä myös kesäsesongin ulkopuolelle syksystä alkukevääseen. Esimerkki tulevasta on WSOY:n tuottama, jännityskirjallisuuden ympärille kiertyvä kirjallisuusfestivaali, joka sijoittuu Helsingin keskustaan ja ajoittuu helmikuun viimeiselle viikolle 2026. Mukaan on lupautunut eturivin rikoskirjailijoita meiltä ja maailmalta. Festivaaliviikon aikana keskustassa nähdään runsaasti kirjallisuustapahtumia, ja päätapahtuma järjestetään Aleksanterin teatterissa 27.–28. helmikuuta. Kaupunki on mukana suunnittelemassa festivaaliviikolle kävijöitä kiinnostavia kohtaamisia ja tilaisuuksia.

Niin elinkeinon edustajat kuin kaupunki näkevät tapahtumilla suuren merkityksen keskustan vetovoiman kehittämisessä.

”Nyt on aika siirtyä suunnitelmista tekoihin ja alkaa kaupungin ja yritysten yhteistyönä toteuttaa kehittämistoimia, joilla kasvatetaan keskustan elinvoimaa. Järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia vuoden jokaisena kuukautena luodaan keskustaan lisää eloa ja vetovoimaa ympärivuotisesti. Keskustaan saapumisen ja siellä liikkumisen tulee myös olla mahdollisimman helppoa kaikilla kulkumuodoilla”, sanoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Luvassa merkittäviä liikenneinvestointeja ja yhteistyön syventämistä

Helsingissä on lähivuosina käynnistymässä merkittäviä investointeja liikenteeseen ja infrastruktuuriin. Raideliikennehankkeita ovat esimerkiksi Länsisataman ja Länsi-Helsingin pikaraitiotiet. Keskustaan vaikuttavat merkittävästi myös esimerkiksi Esplanadin alueen vesihuollon uusiminen sekä Junatien metrosillan ja Kulosaarensillan uusiminen.

”Nämä ovat välttämättömiä infrastruktuuri-investointeja, joilla varmistetaan kaupungin toimivuus pitkälle tulevaisuuteen. Työnaikaiset vaikutukset ovat kuitenkin mittavia. Kaupungin tavoitteena on löytää parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla työmaiden haittoja vähennetään”, toteaa kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.

Kaupungin ja elinkeinon yhdessä kehittämisen uusiin tapoihin liittyen on parhaillaan meneillään keskustelu yhteistyöfoorumien uudistamisesta.

”On hienoa, että meillä on yhteinen tahtotila vahvistaa Helsingin keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Tiivis yhteistyö kaupungin ja yritysten välillä luo kestävän pohjan kehitykselle, jossa yhdistyvät houkuttelevat työ- ja kaupunkiympäristöt, monipuoliset palvelut sekä elinvoimainen kaupunkikulttuuri. Helsingin keskustan kehittäminen ei ole vain paikallinen asia – sen elinvoimaisuus peilaa koko maamme hyvinvointia ja toimii tärkeänä käyntikorttina Suomelle”, Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal sanoo.

Taustatietoa kaupungin tilaamista selvityksistä

Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistä tahtotilaa koskevan selvityksen (Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteinen tahtotila ydinkeskustan kehittämiseksi, MDI ja Akordi Oy) osalta työpajoihin osallistui noin 35 elinkeinoelämän edustajaa sekä muun muassa Helsingin seudun Kauppakamarin ja Helsingin Yrittäjien edustajat. Selvityksen yhteydessä toteutettuun ydinkeskustan yrityksille suunnattuun kyselyyn vastasi 93 tahoa.

Elinvoimatekoja koskevan selvityksen (Ydinkeskustan elinvoimateot, Kaupunkitutkimus TA Oy, FLOU Oy, Realidea Oyj, Lundén Architecture Oy) yhteydessä puolestaan tehtiin asukkaille suunnattu karttakysely, johon saatiin kaikkiaan 800 vastausta ja yli 2 600 karttamerkintää. Lisäksi selvityksen valmistelijat järjestivät asukkaille kohdennettuja työpajoja ja osallistuivat tahtotilaa koskevan selvityksen työpajoihin huomioidakseen myös elinkeinon edustajien näkökulmat.

Tahtotilatyö oli yhteiskehittämisprojekti, jossa osallistujat määrittelivät yhdessä tulevaisuuden suunnan ydinkeskustalle. Elinvoimateot-selvitys puolestaan oli ulkopuolisen toimijan asiantuntijanäkemys siitä, mitä Helsingin kaupunkikonserni voi tehdä keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.

Tämä tiedote uutisoidaan hel.fi-sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi.