”Yhteiskunnan tehtävä on tasata lapsen ja nuoren lähtökohdista johtuvia eroja” – lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tunnustuksen
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos juhlisti Minna Canthin perintöä 26.3.2025 yliopiston Ruusupuistossa. Tilaisuudessa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvopalkinnon tunnustuksena ansioituneesta kotimaisesta tasa-arvotyöstä.
Tunnustus myönnetään huomionosoituksena arvokkaasta koulutuksellisen tasa-arvon eteen tehdystä työstä. Minna Canth tasa-arvotunnustus on aiemmin myönnetty muun muassa Tarja Haloselle, Nasima Razmyarille, Kaarina Hazardille ja viimeksi vuonna 2024 Timo Parvelalle.
Vuoden 2025 tunnustus myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkariselle.
”Tasa-arvo tarvitsee jatkuvaa työtä ja sen esillä pitäminen on suomalaisen koulutuksen, sekä luonnollisesti opettajankoulutuksen, ydintä”, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen toteaa.
”Lapsiasianvaltuutetun virasto perustettiin juuri Jyväskylään vuonna 2005 suurelta osin Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja alueen hyvin vahvojen lapsuudentutkimuksen verkostojen vuoksi”, tunnustuksen vastaanottanut Pekkarinen mainitsee.
Koulutuksen yhdenvertaisuus on vaarassa rapautua
Pekkarinen piti tilaisuudessa luennon, jossa hän käsitteli etenkin koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sen kiistatonta merkitystä tasa-arvolle.
”Tällä hetkellä sosioekonomiselta taustaltaan heikoimmassa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset joutuvat kouluissa alakynteen”, Pekkarinen kuvaa. Huolena on, mitä tapahtuu, jos tämä kehitys jatkuu samanlaisena kuin edellisten 20 vuoden aikana.
”Tämä tarkoittaa mahdollisuuksien tasa-arvon heikentymistä. Yhä enemmän on merkitystä sillä, millaiseen perheeseen tai taustaan lapsi sattuu syntymään”, lapsiasianvaltuutettu toteaa. ”On yhteiskuntamme tehtävä tasata lähtökohdista ja tuurista johtuvia eroja.”
Kouluissa tapahtuva eriytyminen heijastuu yhteiskuntaan laajemmin
Pekkarisen mukaan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan – sekä heikomman oppimisen tason – kohdistuminen köyhiin ja vähemmistöihin kuuluviin lapsiin viittaa heikkoon yhteiskunnalliseen etikkaan ja hauraaseen yhteisöllisyyteen. Pelkona on entistä vahvempi syrjäytymisen kierre, jossa matala koulutustaso ja huono-osaisuus siirtyvät aiempaa todennäköisemmin sukupolvelta toiselle.
”Tämä puolestaan johtaa yhteiskunnan laaja-alaiseen polarisoitumiseen, jossa myös asuinalueet eriytyvät ja sen myötä yhteiskunnan turvallisuus heikkenee”, Pekkarinen mainitsee puheessaan.
Kurssi korjataan yhteisillä päätöksillä
Koulutuksen yhdenvertaisuuden rapautumista voidaan Pekkarisen mukaan estää poliittisilla päätöksillä niin valtakunnallisella kuin kunnallisella tasolla.
”Olisi todella tärkeä torjua lapsiperheköyhyyttä, koska tiedämme tutkimusten pohjalta, mitä haittaa se aiheuttaa – ei vain lapsille ja perheille itselleen, vaan myös yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti”, Pekkarinen painottaa.
Myös koulutusympäristöjen tulisi edelleen kehittyä ja muovautua erilaisten lasten tarpeisiin.
”Ei voida luottaa siihen, että korkeatasoinen pedagogiikka, johon opettaminen tänä päivänä perustuu, riittäisi yksinään. Lapset muuttuvat, maailma muuttuu, ja sitä myötä opetuksen joustamisen tarve muuttuu.”
Lisäksi Pekkarinen toivoo muun muassa näkevänsä muutoksen asenteissa, joilla suhtaudumme muutoksen toteuttamisen haasteisiin. Yhteisellä päätöksellä eri instituutiot voivat korjata yhteiskunnan ongelmia ja ehkäistä uusia syntymästä.
Elina Pekkarinen, VTT, dosentti, on toiminut lapsiasiavaltuutettuna vuodesta 2019, nyt toisella viisivuotiskaudellaan vuodesta 2024 lähtien. Hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkönä, sosiaalityön professorina Turun yliopistossa sekä Euroopan lapsiasiavaltuutettujen luottamustehtävissä. Työssään lapsiasiavaltuutettuna Pekkarinen pitää vahvasti esillä lasten ja nuorten ääntä kaikessa päätöksen teossaan.
Yhteyshenkilöt
Sirpa Eskelä-Haapanen, johtaja, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
sirpa.eskela-haapanen@jyu.fi
puh. 040 805 4956
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme