Väitös: Johtajien eettisten haasteiden tarkastelu huolenpidonetiikan kautta haastaa vallitsevia käsityksiä johtajuudesta ja tutkijan roolista
KTM Ida Okkonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vastaanottokeskusten johtajien työssään kohtaamia eettisiä haasteita sekä haavoittuvuuden kokemuksia ja huolenpitoa niin johtamistyössä kuin tutkijan ja tutkittavan välillä organisaatiotutkimuksessa. Haavoittuvuuden kokemuksilla todettiin olevan merkitystä johtamistyön merkityksellisyyden ja johtamisroolin kestävyyden kuin myös organisaatiotutkijan moraalisen vastuun suhteen.

KTM Ida Okkonen tarkasteli johtamisen väitöskirjassaan vastaanottokeskusten johtajien työssään kokemia eettisiä haasteita huolenpidonetiikan kautta. Haasteet liittyivät pääosin turvapaikanhakijoiden inhimilliseen kohteluun byrokraattisessa ja sääntöorientoituneessa toimintaympäristössä.
Johtajat navigoivat professionaalisuuden ja mikroaktivismin välillä
Tarkastellessaan johtajien haavoittuvuuden kokemuksia ja huolenpidollisia käytäntöjä, tutkimus osoitti, että johtajat tasapainoilivat professionaalisuuden ja ajoittaisen niin sanotun mukautumattomuuden välillä. Johtajien harjoittama huolenpito sai erilaisia muotoja riippuen siitä, miten haavoittuvuus koettiin, kuinka haavoittuvuuden kokemuksia hallittiin ja millaisia vaikutuksia huolenpidolla arveltiin olevan.
”Professionaalisuuteen tukeutuminen tarkoitti oman haavoittuvuuden kokemusten ja tunteiden kontrollointia, millä pyrittiin suojautumaan emotionaaliselta kuormittumiselta, mutta myös voimaannuttamaan muita”, Okkonen selventää.
Toisaalta tilannesidonnaisesti johtajat harjoittivat mikroaktivismia eli osoittivat huolenpitoa turvapaikanhakijoita kohtaan byrokraattisen professionaalisuuden rajoissa ja joskus sen yli.
”Toisiin kohdistuva huolenpito antoi työlle merkityksellisyyttä rajoittuneessa toimintaympäristössä.”
”On ehdotettu, että oman haavoittuvuuden tunnistaminen ja hyväksyminen edesauttavat avoimuutta muita ja muiden haavoittuvuutta kohtaan. Haavoittuvuus tulisikin nähdä heikkouden sijaan vahvuutena kuten osoituksena avoimuudesta, joka mahdollistaa yhteyden muihin ja avaa toimijuuden mahdollisuuksia. Näin ollen tässä tutkimuksessa johtajien avoimuus oman haavoittuvuuden kokemuksille tulkittiin lisäävän johtajien toimijuutta byrokraattisessa kontekstissa eli tässä tapauksessa huolenpitoa ja välittämistä muita kohtaan”, Okkonen kertoo.
Tutkimus kuitenkin korostaa, että kaksijakoinen ajattelu haavoittuvuuden ja huolenpidon suhteen – haavoittuvainen/haavoittumaton tai huolta pitävä/ei-huolta pitävä – on kestämätöntä, sillä johtajien huolenpidollista työtä tulisi pitää pikemminkin prosessuaalisena ja soljuvana kuin joko–tai-valintoina. Itsestä huolta pitämistä ja suojautumista emotionaaliselta kuormittumiselta tulisi pitää yhtä tärkeänä kuin relationaalista toisiin kohdistuvaa huolenpitoa. Johtajien huolenpito oli siis tilannesidonnaista ja aaltoilevaa, jossa johtajat tasapainoilivat itsestä ja toisista huolehtimisen välillä.
Relationaalinen tutkimusote auttoi ymmärtämään johtajien eettisiä haasteita
Okkonen tarkasteli tutkimuksessaan myös tutkijan ja tutkittavan välistä suhdetta huolenpidonetiikan kautta. Huolenpidollinen tutkimus eli kun tutkija harjoittaa huolenpitoa tutkittavaa kohtaan, auttoi ymmärtämään johtajien eettisesti haastavia tilanteita ja heidän työssään harjoittamaa huolenpitoa.
”Relationaalinen tutkimusote mahdollisti tutkijan niin sanotusti herkistymään tutkittavan tarpeille ja huolille. Kun tutkija tunnisti ja tunnusti oman haavoittuvuutensa, tilaa avautui myös keskinäiselle huolenpidolle ja välittämiselle ja siten syvemmälle yhteiselle ymmärrykselle. Tämän voidaan nähdä edistävän hyvinvointia yleisesti”, Okkonen kertoo.
Perinteisesti organisaatiotutkimus ei ole juurikaan antanut painoarvoa huolenpidolle tutkijan ja tutkittavan välillä. Okkonen kuitenkin haastaa tutkimuksessaan käsitystä, jossa kriittinen etäisyys tutkittavan ja tutkijan välillä on olennaista tutkimuksen legitimiteetin ja pätevyyden kannalta osoittaen, että tutkijalla on moraalinen huolenpidollinen vastuu organisaatiotutkimusta tehdessään.
Okkosen väitöstutkimus lisää ymmärrystä johtajien kokemista eettisistä haasteista ja johtamistyöstä maahanmuuttokontekstissa ja yleisemminkin byrokraattisessa toimintaympäristössä. Tutkimus osoittaa, että haavoittuvuuden kokemukset avaavat toimijuuden sekä relationaalisen ymmärryksen mahdollisuuksia niin johtamistyössä kuin organisaatiotutkimuksessakin vastoin perinteisiä olettamuksia.
KTM Ida Okkosen johtamisen alan väitöskirjan "Ethical challenges, vulnerability and caring responsibilities in the context of immigration management in Finland" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 4.4.2025 klo 12.00 Seminaarinmäellä Seminariumin Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Anu Valtonen (Lapin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Marjo Siltaoja (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tutustu Ida Okkosen väitöskirjaan.
Lisätietoja:
Ida Okkonen
ida.a.m.okkonen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme