Suomen koko liikennejärjestelmän luontojalanjälki arvioidaan
9.4.2025 07:05:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Liikennejärjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia sekä ilmastoon että luonnon monimuotoisuuteen. Jyväskylän yliopisto selvittää Suomen koko liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen vuoden 2025 aikana. Yhteistyössä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa toteutettu jalanjäljen laskennan tietotarpeet koostava raportti on nyt valmistunut.

Liikennejärjestelmä kattaa kaikki väylät, eri liikennemuodot ja -välineet sekä liikkumisen palvelut. Se on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön ja erittäin merkittävä rakenne ja toiminto. Samaan aikaan liikennejärjestelmillä on monia vaikutuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom käynnisti viime vuonna tutkimushankkeen esiselvitysosuuden yhdessä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa, ja seuraavaksi lasketaan Suomen koko liikennejärjestelmän luontojalanjälki väitöskirjatutkimuksena.
- Hanke on jo hyvässä käynnissä ja nyt on jo kartoitettu, mitä liikennejärjestelmän osa-alueisiin liittyvää tietoa on saatavilla jalanjälkien laskentaa varten. Lisäksi olemme arvioineet, millä osa-alueilla voisi olla merkittävin vaikutus luontojalanjälkeen, kertoo väitöskirjatutkija Venla Leppilampi Jyväskylän yliopistosta.
Yhdessä kohti kestävää liikennejärjestelmää
Liikennejärjestelmien aiheuttamaa luontohaittaa ei ole aiemmin kokonaisvaltaisesti arvioitu, mutta liikenteen tiedetään tuottavan merkittävän osan Suomen päästöistä. Päästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen, joka on yksi luontokadon aiheuttaja. Siksi myös päästöillä on luontohaitan arvioinnin kannalta merkitystä.
- Hanke on mahdollisesti maailman ensimmäinen, jossa arvioidaan määrällisesti valtion koko liikennejärjestelmän luontohaitta. Ensimmäinen askel haittojen pienentämiseen on tietää, mitä haittaa mistäkin liikennejärjestelmän osasta syntyy. Liikkumista ja tavarankuljetusta ei voi kokonaan lopettaa, mutta meidän tulee yhdessä löytää keinot vähentää liikkumista ja liikkua fiksummilla ratkaisuilla kuten lihasvoimalla ja joukkoliikenteellä, painottaa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin johtaja, ekologian professori, Janne Kotiaho.
Traficomin yhtenä tehtävänä on liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen rajoittaminen. Traficom osallistuu myös valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja suunnitelman ympäristövaikutusten arviointiin.
- Liikennejärjestelmän luontojalanjäljen laskenta parantaa liikennealan ymmärrystä luontovaikutuksista ja auttaa tunnistamaan liikennejärjestelmätason toimenpiteitä luontojalanjäljen pienentämiseksi. Lisäksi luontojalanjäljen laskenta mahdollistaa luontovaikutusten mittaamisen ja sen myötä tavoitteiden asettamisen luontovaikutuksille, kertoo erityisasiantuntija Hanna Strömmer Traficomilta.
Liikennejärjestelmän elinkaariset ympäristövaikutukset
Liikenteen luontovaikutuksia voidaan vähentää maankäytön ja rakentamisen suunnittelun kautta, ajoneuvoteknisillä ja polttoaineisiin liittyvillä keinoilla sekä liikkumista muuttamalla.
- On tärkeää, että maankäytöstä ja päästöistä aiheutuvien haittojen lisäksi tarkastellaan liikennejärjestelmän käytössä, ylläpidossa ja rakentamisessa kulutettavien materiaalien tuotannosta ja loppukäsittelystä aiheutuvia elinkaarisia ympäristövaikutuksia, sanoo Leppilampi.
Jalanjäljillä yritys tai organisaatio hahmottaa oman toiminnan luontovaikutukset
Hiilijalanjälkeä käytetään jo yleisesti ilmastohaittojen arviointiin ja työkaluja luontojalanjäljen eli luontohaittojen arviointiin kehitetään jatkuvasti.
- Luontokatoa ei tunnisteta kuitenkaan vielä yhtä kattavasti, mutta kansainvälinen tiedeyhteisö on painottanut, että haittojen pienentämiseen pyrkivissä ratkaisuissa se pitäisi huomioida samanaikaisesti ilmastonmuutoksen kanssa. Ilmastonmuutos on yksi keskeisiä luontokadon ajureita ja hiilijalanjäljen selvittäminen on yksi välivaihe luontojalanjäljen laskennassa, selventää Leppilampi.
Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjälki tullaan laskemaan käyttämällä Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomissa kehitettyä Biovalent-laskentamenetelmää. Laskenta toteutetaan monitieteisen Kestävyysmurros-tutkijakoulun väitöskirjatutkimuksena. Osana tutkimusta analysoidaan lisäksi keinoja liikennejärjestelmän jalanjälkien pienentämiseksi.
Panelistit pohtivat kestävän liikennejärjestelmän saavuttamista
Kaikille avoin ja ilmainen kollokvio, jossa Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen laskennan tietotarpeet –raportti julkaistaan, järjestetään Jyväskylän yliopistolla keskiviikkona 9.4.2025 klo 12:15-14:00. Tilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteydellä Yle Areenan kautta.
- Kollokviossa esitellään Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen laskennan tietotarpeet -raportin keskeisimmät sisällöt. Tämän jälkeen paneelikeskustelussa paneudutaan Suomen liikennejärjestelmän kestävyyden nykytilaan ja siihen, kuinka kestävää liikennejärjestelmää on mahdollista edistää, selventää projektitutkija Essi Järvinen Jyväskylän yliopistosta, joka toimii myös tapahtuman alustajana ja raportin esittelijänä yhdessä Leppilammen kanssa.
Panelisteina ovat liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho, liikenne- ja viestintäministeriön liikeneuvos Tuuli Ojala ja ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä.
Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen laskennan tietotarpeet –raportti on luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0591-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Venla Leppilampi, venla.a.leppilampi@jyu.fi, +358503139511
Projektitutkija Essi Järvinen, essi.k.jarvinen@jyu.fi, +358504671623
Tutkijatohtori Sami El Geneidy, sami.s.elgeneidy@jyu.fi, +358 40 532 9892
Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, +358 50 594 6881
Erityisasiantuntija Hanna Strömmer, Traficom, hanna.strommer@traficom.fi, 029 534 7053
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme