Tulevaisuutta luodaan tai heikennetään yhdessä

Yli 80 % pohjoissavolaisista lapsista ja nuorista kokee voivansa vaikuttaa siihen, millaiseksi oma tulevaisuus muodostuu. Tämä selviää kyselystä, johon vastasi 890 pohjoissavolaista lasta ja nuorta.  Kyselyn tulokset julkaistiin Pohjois-Savon lasten ja nuorten tulevaisuusfoorumissa, joka kokosi 170 osallistujaa Kuopion Finnkino Scalaan torstaina 10.4.2025. Tilaisuudessa lapset ja nuoret pääsivät keskustelemaan päättäjien kanssa tulevaisuudesta ja vaikuttamisesta. 
 
Pohjois-Savon ELY-keskus laati keväällä 2025 tulevaisuuskyselyn 12–15-vuotiaille pohjoissavolaisille. Kysely mukaili Sitran tulevaisuusbarometrin kysymyksiä. Kyselyn perusteella 73 % pohjoissavolaisista nuorista on kiinnostunut tulevaisuudesta. Yli neljännes nuorista ei kuitenkaan tunnista keinoja, kuinka tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Kyselyssä kysyttiin myös, kuinka lapset ja nuoret kokevat ilmastonmuutoksen vaikuttavan omaan elämään. Vastaajista 43 % koki, että ilmastonmuutos ei vielä vaikuta omassa elämässä, mutta tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan hieman.

Ilmastotyöhön nuorten näkökulmaa

Valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin ja toivottavaan tulevaisuuteen tulee jakaa aiempaa laajemmin. Ilmastotyössä on erityisen tärkeää huomioida lasten ja nuorten näkökulma, koska nyt tehtävät tai tekemättä jätetyt päätökset vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa oleellisesti. 

"Kyselyn ja tilaisuuden myötä haluamme edistää tavoitetta, jossa yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi edellytyksiä osallistua tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, kuvitella tulevaisuuksia ja vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Tapahtumassa käyty keskustelu oli hyvä osoitus lasten ja nuorten tulevaisuustyön tärkeydestä", kuvailee Pohjois-Savon ELY-keskuksen projektipäällikkö Saara Karkulahti. 

Tilaisuuden suojelija, kansanedustaja Markku Siponen toi tilaisuuteen tervehdyksen Eduskuntatalolta. Siponen muistutti tervehdyksessään, että pystymme vaikuttamaan niihin asioihin, jotka ovat edessä ja vähemmän niihin, jotka ovat takana. Samalla Siponen kutsui lapset ja nuoret mukaan vaikuttamaan. 

"Meille päättäjille on todella tärkeää, että jätämme tuleville sukupolville maan vähintään yhtä hyvänä kuin sen saimme. Kannustan teitä lähtemään mukaan vaikuttamaan ja tekemään Suomesta entistä parempi maa myös lapsille ja nuorille", kansanedustaja Siponen rohkaisi. 

Karppinen kokosi visiot Pohjois-Savosta tulevaisuuskuvaan 

Tulevaisuusfoorumissa julkaistiin valokuvaaja ja tekoälytaiteilija Antti Karppisen luoma tulevaisuuskuva. Kuvan pohjana on käytetty yli sadan pohjoissavolaisen 6.–9.-luokkalaisen visioimia kuvituksia, videoita ja tekstejä Pohjois-Savosta vuonna 2050. Nämä materiaalit toimivat maakunnalle laadittavan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman pohjana. Tulevaisuuskuvissa näkyvät erityisesti lasten ja nuorten ajatukset tulevaisuuden liikkumisesta, asumisesta, energiantuotannosta ja lähiympäristöstä. 

"Kuvan tekeminen tuntui samaan aikaan todella mielenkiintoiselta ja vastuulliselta. Ehkä eniten yllätti se, miten tarkkoja ja oivaltavia huomioita lapset tekevät tulevaisuudesta – usein hauskasti, mutta myös syvällisemmin ja oivaltavasti", kertoo Karppinen.

"Lasten ajatukset jakautuivat kahteen ääripäähän ja erilaiseen tulevaisuuskuvaan, vaikka positiivisen tulevaisuuden puolesta olikin merkittävästi enemmän näkemyksiä. Oli inspiroivaa saada visuaalisesti kiteytettyä se, mikä yleensä jää sanojen varaan – kuvana, videona ja musiikkikappaleena. Koska itse mielelläni kuvitan myös epäkohtia ja tarinoita, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, tämä projekti oli itselleni todella mieleenpainuva."

Tulevaisuusvaltaa laajentamassa

Lasten ja nuorten tulevaisuusfoorumi kuului Horisontin maalaajat -kokeiluun, joka toteutettiin osana Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on laajentaa tulevaisuusvaltaa Suomessa. Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Kokeilussa Pohjois-Savon ELY-keskus vieraili yhteistyökumppaniensa Kuopion Muotoiluakatemian, Pohjois-Savon liiton ja Ilmatieteen laitoksen kanssa seitsemässä koulussa ja yhdeksässä luokassa. Kokeilussa on luotu Horisontin maalaajat -konsepti, joka yhdistää ilmastotiedon jakamista ja tulevaisuustyöskentelyä.