Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Tragedian ”kohtalo” jäi vaivaamaan Vainiota jo vuosia sitten, kun hän näki pitkästyttävän sovituksen eräästä antiikin tragediasta.
”Minulla heräsi kysymys, onko tragedia todella ”kuollut” kuten on usein väitetty?” Vainio valottaa taustaa.
Tragedia on kiehtonut filosofeja jo Aristoteleen Runousopista alkaen. Saksassa 1700‒1800-lukujen taitteessa syntyneen traagisen filosofian myötä huomio siirtyi teatterista traagiseen elämänkokemuksen pohdintaan, minkä seurauksena tragedian merkitys teatterina sivuutettiin. Aikalaisistaan poiketen runoilija-filosofi Friedrich Hölderlin (1770–1843) yhdisti teoriassaan filosofiaa ja dramaturgiaa kiinteästi toisiinsa.
”Halusin palauttaa tragedian takaisin juurilleen teatterin pariin – juuri niin kuin Hölderlin aikoinaan teki”, Vainio kertoo Koneen Säätiön rahoittaman tutkimuksen lähtökohdista.
Hölderlinin mukaan modernin ihmisen on antiikin suoran jäljittelemisen sijaan löydettävä se, mikä on traagista meille juuri tässä ajassa.
”Tällä periaatteella olen itsekin tutkinut tragediaa, sen kreikkalaisia juuria ja pitkää historiaa unohtamatta.”
Tutkimus osoittaa, että tragedia voi olla yhä merkityksellinen taidemuoto etenkin ilmastokriisissä. Lisäksi ilmastonmuutosta itseään on mahdollista tulkita tragediaksi ei vain sanan arkikielisessä merkityksessä, vaan myös traagisen filosofian näkökulmasta: inhimillisen toiminnan vapauden ja välttämättömyyden konfliktina. Ilmastonmuutoksessa tämä konflikti näkyy esimerkiksi siinä, miten vaikeaa meidän on ymmärtää modernin teknologian kaikkia seurauksia.
”Teema on tuttu myös antiikin tragedioista: jo Aiskhyloksen Kahlehditussa Prometheuksessa teknologian kehittäminen johtaa tuhoisiin seurauksiin hyvistä aikeista huolimatta. Prometheuksen tapauksessa hyväntekijä itse saa kärsiä eniten varastettuaan tulen käsittelyn taidon jumalilta ihmisille”, Vainio havainnollistaa.
Ilmastonmuutosta on kuitenkin käytännössä vaikeaa sovittaa näyttämölle, koska meidän on vaikea hahmottaa niin valtavaa ja pitkällä aikajänteellä tapahtuvaa poikkeuksellista ilmiötä. Lisäksi se haastaa laajentamaan käsitystä traagisesta kärsimyksestä koskemaan myös muita elollisia olentoja, ei vain ihmistä.
Vainion mukaan ilmastonmuutoksen tulkinta tragediaksi ei silti ole mahdotonta edes teatterin näkökulmasta. Erityisesti Hölderlinin draamallisesta perinteestä irtautuva tragediateoria tarjoaa lupaavia filosofisia ja dramaturgisia lähtökohtia aiheen pohdintaan.
YTM Henna Vainion väitöskirjan Tragedian rooli ilmastonmuutoksen näyttämöllä: tragedian mahdollisuuden ja käsitteen pohdintaa tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 26.4.2025 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Esa Kirkkopelto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitöskieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0611-6
Lisätietoja: henna.o.vainio@student.jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme