Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste.

Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen.

–Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys.

Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion

Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ovat heikentäneet maailman metsien nieluja. – Kanadassa ja Brasilissa laajat metsät ovat toimineet viime vuosien aikana hiilidioksidin päästölähteinä metsäpalojen ja pellonraivauksen takia. 

–Samaan aikaan Euroopan metsät ovat kasvaneet sekä pinta-alallisesti että puuston tilavuudelta. Myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa ovat nielut kasvaneet, vaikka maissa on laajaa metsäteollisuutta. 

Suomen metsien puusto on Kaupin mukaan karttunut vuodesta 1990 noin 35 prosentilla. – Kehitys perustuu hyvän metsänhoidon lisäksi siihen, että hakkuut ovat joka vuosi olleet pienemmät kuin metsien kasvu ja metsätuhoja ja metsäpaloja on esiintynyt vähän. Kansainvälisessä vertailussa Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion.

Tutkimus edistää uusia metsäpohjaisia tuotteita ja innovaatioita

Helmikuussa Marjatta ja Eino Kollin Säätiön hallituksessa aloittanut Kauppi pitää Säätiötä merkittävänä toimijana rahoittaessaan metsäpohjaisten tuotteiden kehitystä sekä tieteellistä tutkimusta.

– Verrattuna suuriin yrityksiin, säätiöt voivat olla ketterämpiä ja toimia katalysaattoreina uusille hankkeille. Kollin Säätiö on saanut lyhyessä ajassa hienoja tutkimushankkeita liikkeelle. Samaa aktivisuutta ja panostuksia metsäalan tutkimukseen odottaisin myös suurten yritysten varakkailta säätiöiltä. 

Kollin Säätiön rahoittaman LUT-yliopiston toiminta sekä muut metsäalan akateemiset hankkeet ovat Kaupin mukaan keskeisiä tutkimus- ja kehitystyön edistämisessä.

– Erityisesti puupohjaisten tuotteiden innovointi sekä energiajärjestelmän kehittäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia kestävälle teollisuudelle.

Säätiön ja LUT yliopiston Metsä 360 -palkinto tukee Kaupin mielestä start-up-yrityksiä ja uusia metsäpohjaisia innovaatioita. – Tulevaisuudessa on keskeistä tunnistaa ja tukea luovia, uusia ratkaisuja kehittäviä tutkijoita, työhönsä sitoutuneita pellepelottomia. Todelliset uudet innovaatiot syntyvät usein yllätyksenä, ja tämän vuoksi tutkimuksen vapautta tulee vaalia.

Metsäalan tutkimus tukee talouden kestävää kehitystä

Metsäalan tutkimus, innovaatio ja rahoitus ovat Kaupin mukaan keskeisiä tekijöitä Suomen talouden ja kestävän kehityksen kannalta. – Kansainvälinen yhteistyö, yliopistojen ja yritysten välinen vuorovaikutus sekä uusien teknologioiden kehitys luovat mahdollisuuksia metsärahoituksen ja ekologisesti kestävän metsätalouden edistämiselle.

–Poliittisten päätösten ja tutkimusohjelmien tulee tukea metsänhoidon innovaatioita sekä taloudellista elinvoimaisuutta. Eurooppa on onnistunut kartuttamaan metsävarojaan, mutta metsäkatoa torjuvan politiikan on ulotuttava myös kehittyviin maihin, jotta globaalit hiilinielut voidaan turvata.

Kaupin mukaan tutkimus tuottaa ratkaisuja myös siihen, miten tulevaisuudessa saadaan vähemmästä raaka-aineesta enemmän jalostettuja tuotteita. Monet metsäalan työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella.   – On hyvä muistaa, että metsäala luo paljon taloudellista lisäarvoa ja työpaikkoja ilman, että se kuorimittaa ilmakehää hiilidioksidilla.

Markku Laukkanen