Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava

Välttämätön vaihe tuloverotuksen toimittamisessa on sen selvittäminen, mitkä ovat kunkin verovelvollisen saamat tulot. Itsenäisiä verovelvollisia Suomen tuloverotuksessa ovat esimerkiksi luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja useimmat oikeushenkilöt, kuten osakeyhtiöt ja yhdistykset. Anette Ala-Lahti tarkasteli väitöstutkimuksessaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat sen, mitä verovelvollista tietystä tulosta lopulta verotetaan.

– Tulon kohdistamisratkaisulla on tosiasiallinen ja toisinaan hyvin olennainenkin merkitys tuloveroseuraamuksille. Tulosta lopulta maksettavan veron määrään vaikuttaa aina tulon saajan verotusasema, kuten se, kuinka paljon juuri kyseisellä tulon saajalla on verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja. Erilaisiin verovelvollisiin sovelletaan lisäksi monilta osin erilaisia säännöksiä, mikä vaikuttaa tulon verokohteluun, Ala-Lahti toteaa.

Esimerkkinä Ala-Lahti mainitsee työtulojen verotuksen. Yksikin henkilö voi perustaa osakeyhtiön ja myydä omaa työpanostaan osakeyhtiön nimissä. Merkittävä etu osakeyhtiömuodossa toimittaessa on se, että työtuloa voi säästää osakeyhtiöön, mikä tarjoaa verosuunnittelumahdollisuuksia. 

Jos henkilö nostaa osakeyhtiölle kertyneet työtulot itselleen osinkona, voi alle 150 000 euron osinkoihin kohdistua alimmillaan vain noin 7 prosentin tulovero. Yhteensä osakeyhtiön nimissä tehdystä työstä saadusta tulosta maksettava vero on tällöin noin 27 prosenttia, kun osakeyhtiön maksama yhteisöverokin huomioidaan. Silloin kun työtulo verotetaan työn tehneen henkilön omana ansiotulona, kohdistuu siihen korkeimmilla tulotasoilla selvästi ankarampi verotus.

– Vakiintunut periaate on ollut, että palkkatuloja ei voi kohdistaa osakeyhtiölle eikä siten hyötyä osakeyhtiömuodossa toimimisen tarjoamista verosuunnittelumahdollisuuksista. Tutkimuksessani kuitenkin havaitaan, että yhteiskunnan kehittyessä ja työn tekemisen muotojen monipuolistuessa on entistä haastavampaa johdonmukaisesti määritellä, millainen työ on ”palkkatyötä” ja millaiset työskentelymuodot jäävät tämän käsitteen ulkopuolelle, Ala-Lahti kuvaa.

Erityisesti 2000-luvulla tapahtunut kehitys on jo aiheuttanut sen, että verotuskäytännössä hyväksytään aikaisempaa helpommin työtulojen luonnehtiminen muuksi kuin palkkatuloksi. Siten myös tulon kohdistamiseen osakeyhtiölle on entistä laajemmat mahdollisuudet.

– Kun hyvätuloinen henkilö ohjaa työtulojaan osakeyhtiölle, ei kyse ole millään tavalla lainvastaisesta toiminnasta, vaan näin rationaalisesti toimivien henkilöiden voidaan olettaakin toimivan, kun sääntely suorastaan kannustaa siihen, Ala-Lahti huomauttaa.

– Jos kuitenkin halutaan säilyttää nykyisenkaltainen verojärjestelmä, jossa työtuloja verotetaan korkeammilla tulotasoilla ankarammin kuin matalammilla, ei verovelvollisen tulisi voida välttyä progressiiviselta verotukselta ohjaamalla tulon osakeyhtiölle. Tutkimukseni perusteella listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta tulisi tästä syystä kiristää.

Edellä esitetyn lisäksi Ala-Lahden väitöstutkimuksessa tarkastellaan myös monia muita tulon kohdistamiseen liittyviä ulottuvuuksia, kuten tulon kohdistamisen merkitystä Suomen verotusoikeudelle kansainvälisissä tilanteissa. Tutkimus tuottaa kaivattua tietoa yhdestä Suomen tuloverojärjestelmän ydinkysymyksestä ja palvelee siten laajasti verotuksen parissa työskenteleviä. Tutkimus muistuttaa tulon kohdistamisen ja tulon verottamisen perustavanlaatuisesta yhteydestä, jota lainsäätäjän ei tule unohtaa.

Orivedellä, Eräjärven kylässä asuva Anette Ala-Lahti työskentelee opettajana ja tutkijana Tampereen yliopistossa.

Väitöstilaisuus perjantaina 9. toukokuuta

KTM Anette Ala-Lahden vero-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja Tulon kohdistaminen verovelvolliselle: Tuloverojärjestelmän unohdettu peruskysymys tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 9.5.2025 kello 12 alkaen keskustakampuksen Pinni B -rakennuksen auditoriossa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Markku Järvenoja Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Nykänen Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.