Vuoksen vesistöalueella vedenpintojen ennakoidaan olevan kesällä matalalla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)
Talven 2024–2025 lumikertymä Vuoksen vesistöalueella jäi varsin vähäiseksi, eikä kuluvan kevään aikana ole ollut runsaita sateita. Helmi-huhtikuun aikana sadekertymä on ollut harvinaisen vähäinen koko Saimaan valuma-alueella. Ennusteiden mukaan kevättulvat jäävät vähäisiksi, eivätkä vesistöalueen keskusjärvet täyty tavanomaiseen tapaan.
Vuoksen vesistöalueen vesitilanne on jatkunut tavanomaista vähälumisempana ja -vetisenä koko talven ja kevään ajan. Sadekertymä on viimeisen kahdeksan kuukauden aikana ollut tavanomaista pienempi. Saimaan ja Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan saavuttavan huippunsa touko-kesäkuun aikana ja kääntyvän laskuun loppukesän ja syksyn ajaksi.
Vuoden 2025 tulvahuipun ennustetaan jäävän Saimaalla ja Pielisellä 80 cm edellisvuotta matalammaksi. Nykytilanteeseen nähden vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan Saimaalla noin 10–15 cm ja Pielisellä noin 20–30 cm loppukesään mennessä.
Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan laskevan lähelle vuosien 2003, 2006 ja 2011 kesien ja syksyjen vedenkorkeuksia. Kuivuus koskettaa koko Saimaata mukaan lukien Haukiveden, Puruveden ja Pyhäselän alueet. Sateinen loppukevät ja kesä voisi mahdollisesti nostaa Saimaan ja Pielisen vedenpintoja.
Saimaan vedenpinnan laskua rajoitetaan Vuoksen juoksutusta vähentämällä
Nykyisen vesitilanteen sekä loppukesän ja syksyn vedenkorkeusennusteen takia Saimaan juoksutusta on vähennetty 14.4.2025 alkaen 50 m3/s ja 5.5.2025 alkaen 100 m3/s luonnonmukaista juoksutusmäärää pienemmäksi. Vähentämällä juoksutusta pyritään ehkäisemään kuivuudesta aiheutuvia haittoja sekä Saimaan vedenkorkeuden laskemista Suomen ja Venäjän välisessä valtiosopimuksessa esitetyn vedenkorkeuden normaalivyöhykkeen alarajan alapuolelle. Näin ollen Vuoksen virtaama tulee olemaan edellisvuosia hillitympi. Mikäli loppukevät ja kesä ovat tavanomaista vähäsateisemmat, voi Saimaan vedenpinta poikkeusjuoksutuksista huolimatta laskea jopa normaalivyöhykkeen alapuolelle.
Kuivuustilanne vaikuttaa vesiliikenteeseen ja kaivoihin
Veneilijöiden on syytä ottaa huomioon keskimääräistä, eritoten viime vuotta, matalammat vedenkorkeudet. Ylemmillä vedenkorkeuksilla käytetyt kulkureitit eivät ole välttämättä enää turvallisia veneillä. Lisäksi veneluiskien ja laitureiden käyttö voi vaikeutua. Myös laiturirakenteiden asennuksessa voi olla tarpeen huomioida vesitilanne. Nykyisillä vedenkorkeuksilla veneväyliä on edelleen turvallista käyttää eikä väylien liikennöinti ole toistaiseksi vaarassa. Alueelliset ELY-keskukset seuraavat tilanteen kehittymistä ja tiedottaa tarpeen mukaan uudelleen.
Pienet pohjavesimuodostumat ovat keskisuuria ja suuria pohjavesimuodostumia herkempiä sadannan vaihteluille. Vähäsateisuus ja maaperän kuivuminen voi näyttäytyä kaivojen kuivumisena tai vedenlaadun heikentymisenä erityisesti Pohjois-Karjalan alueella. Asukkaat voivat varautua hankkimalla vettä marketeista tai varavedenjakelupisteiltä. Järvivettä voi käyttää peseytymisvetenä, mikäli vedessä ei ole sinilevää tai muita epäpuhtauksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen ELY-keskus:
Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö, rajavesistöyhteistyö, alueellinen vesitilannetieto (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso)
- Vesitalousasiantuntija Jarmo Kivi, p. 0295 029 211
- Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen, p. 0295 029 112
Etelä-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Etelä-Savo)
- Ryhmäpäällikkö Varpu Rajala, p. 0295 024 224
- Vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen, p. 0295 024 204
Pohjois-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Savo)
- Johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p. 0295 026 828
- Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, p. 0295 026 202
- Vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen, p. 0295 026 823
Pohjois-Karjalan ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Karjala):
- Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199
- Johtava asiantuntija Mauri Keränen, p. 0295 027 691
- Vesitalousasiantuntija Milla Sallinen, p. 0295 026 162
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (12.5. alkaen ma–pe klo 9–16)
ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa3.12.2025 13:02:13 EET | Tiedote
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta. Teemaa toteutettiin myös tutkimusosiolla ja erillisrahoitettujen pilottien kautta. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat julkaisseet loppuraportin, jossa arvioidaan kokonaisuuden vaikuttavuutta ja oppeja, ja kuvataan onnistumiset ja kehittämistarpeet.
Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä suppeampi kuin vuosiin28.11.2025 13:45:39 EET | Tiedote
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan joulukuun alussa. Ammattinimikkeiden määrä on edelleen vähentynyt kymmeneen ja on nyt alimmalla tasolla sitten vuoden 2018. Nimikkeitä on poistettu linjauksesta kolmena peräkkäisenä päivityskertana heikon yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi. Linjaus päivitetään puolen vuoden välein.
Olje- och naturgasuppvärmning ersätts i snabb takt – tusen ansökningar om understöd på kort tid28.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Närings-, trafik- och miljöcentralens populära understöd för att avstå från uppvärmning med fossila bränslen utlystes igen i oktober. Under mindre än två månaders tid har redan nästan tusen hushåll ansökt om stöd. Det återstående anslaget räcker för högst 2 000 sökande. Renoveringarna kan genomföras fram till den 31 augusti 2026.
Öljy- ja maakaasulämmityksen vaihtajat aktiivisena – tuhat avustushakemusta lyhyessä ajassa28.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.
Valtakunnallisesti merkittävän Noormarkun ruukin alueella määrättiin suojeltavaksi useita rakennuksia rakennusperintölain nojalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tehnyt 21.11.2025 päätöksen Porin kaupungissa sijaitsevan Noormarkun ruukin Havulinnan, Isotalon ja Pääkonttorin, niiden puutarhojen sekä Makkarakosken sahan ja Kankipajan suojelusta rakennusperinnöstä annetun lain (rakennusperintölaki, 498/2010) nojalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme