Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta

Koistinen tutki lukiolaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä ryhmälauluopetuksen kontekstissa, sillä laulamisella on tutkitusti laaja-alaiset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin. Koistisen väitöskirjan mukaan oppimalla tuntemaan ja hallitsemaan kehoaan sekä kokemalla kokonaisvaltaisen hengityksen ja rentoutumisen merkityksen kehossaan nuoret saavat työkaluja oman hyvinvointinsa edistämiseen.

”Laulaminen tässä tutkimuksessa ymmärrettiin oman kehon ja äänen etsimiseksi ja tutkimiseksi sekä äänellä leikkimiseksi erilaisten kehollisten ja ilmaisullisten harjoitusten avulla, ei pelkästään laulamisen tavoitteelliseksi oppimiseksi. Tutkimuksen taustalla oli myös yhdessä laulamisen näkökulmien ja mahdollisuuksien esiin nostaminen osana lukion musiikinopetusta ja kouluyhteisöä sekä lauletun musiikkiperinteen jatkumon säilyttäminen."

Tutkimuksessa järjestettiin lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille seitsemän viikkoa kestävä kurssi laulun perusteista. Kurssin aikana tutustuttiin muun muassa lauluinstrumentin anatomiaan ja fysiologiaan.

Oman kehon ja hengityksen tunteminen auttaa stressiin ja sosiaaliseen ahdistukseen

Laulaminen on evolutiivisesti katsottuna ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä sekä yksi sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tunteiden ilmaisun väline. Oppijalla, joka osaa tunnistaa kehon sisältä ja ulkopuolelta tulevia viestejä, on mahdollisuus edistää omaa hyvinvointiaan ja navigoida muuttuvassa ympäristössä turvallisesti sekä palautua mahdollisten stressitekijöiden aiheuttamista kuormituksista paremmin.

Tulokset osoittivat, että oppimalla tuntemaan ja hallitsemaan kehoaan sekä kokemalla kokonaisvaltaisen hengityksen ja rentoutumisen merkityksen kehossaan nuoret saavat työkaluja oman hyvinvointinsa edistämiseen. Tulosten mukaan oppijoiden keho- ja hengitystietoisuutta lisäämällä voidaan vahvistaa heidän itsetuntoaan, lievittää stressiä sekä vähentää sosiaalista ahdistusta. Ryhmän tuella ja koolla sekä opettajan toiminnalla oppimisessa on merkitystä.

Sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvinvointia edistävät, koulupäivään integroidut käytännöt voivat tarjota toimivan ratkaisun edistää nuorten hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että lisäämällä kehollisuutta ja toiminnallista kokemuksellisuutta voidaan hyvinvointia lukiokoulutuksen sisällä edistää. Tutkimus antaa viiteitä siitä, mihin asioihin muun muassa musiikin- ja luokanopettajien koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota.

FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöskirjan ”Ryhmälauluopetus nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 17.5.2025 klo 12.00 Agorassa, Martti Ahtisaari -salissa. Vastaväittäjänä toimii FT Kaarina Marjanen Tampereen yliopistosta ja kustoksena musiikkikasvatuksen professori FT Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-koistinen-170525 

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0650-5 

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Suomen Kulttuurirahasto.

Koistinen on työskennellyt musiikin lehtorina, kuoronjohtajana ja kuoronjohdon opettajana, kehon- ja äänenkäytön opettajana sekä varhaiskasvattajien, luokan- ja musiikinopettajien kouluttajana. Hän toimii kouluttajana ja asiantuntijatehtävissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on kirjoittanut kaksi musiikkikasvatuksen oppikirjaa.

Lisätietoja: Mari Koistinen, p. 040-5822800