Tampereen yliopisto

Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen

Jaa

Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle. Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.

Henkilö hymyilee ja seisoo vaalean vihertävän seinän edessä.
Filosofian maisteri Annika Länsivaara selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko jätevesiseurantaa käyttää virusepidemioiden seuraamiseen Suomessa kansallisella tasolla. Kuva: Antti Koivisto

Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat epidemioita vuosittain. Näitä epidemioita on seurattu Suomessa kliinisellä seurannalla, jossa laboratoriossa vahvistetut tautitapaukset raportoidaan kansalliseen tartuntatautirekisteriin.

Annika Länsivaara tarkasteli väitöstutkimuksessaan, voiko jätevesiseurantaa käyttää täydentämään influenssa A- ja RS-virusten kliinistä seurantaa Suomessa. Lisäksi hän vertaili erilaisia molekyylidiagnostiikan menetelmiä virusten havaitsemiseen jätevedestä sekä virusten esiintymistä puhdistamattomassa ja puhdistetussa jätevedessä.

Länsivaara analysoi influenssa A- ja RS-viruksia jätevesinäytteistä, jotka oli kerätty kymmeneltä jätevesilaitokselta kuukausittain yli vuoden ajan. Jätevesilaitokset kattoivat 40 % Suomen väkiluvusta. Tutkimuksen perusteella jätevesiseurannan avulla havaitaan herkästi virusten esiintyminen populaatiossa. Virusten määrä jätevedessä korreloi myös tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tautitapausten kanssa.

– Viruksen havaitsemiseen jätevedestä riittää, että tartunnan saaneet yksilöt erittävät virusta. Virus voidaan siis havaita jätevedestä, vaikka tartunnan saaneet olisivat oireettomia tai lieväoireisia, ja huolimatta siitä, haluavatko tai pääsevätkö he lääkäriin. Siksi jätevesiseuranta on oiva täydennystyökalu kliiniselle seurannalle, Länsivaara toteaa.

Tutkimuksen perusteella muitakin viruksia ja patogeenejä, kuten antibioottiresistenttejä bakteereita, voitaisiin todennäköisesti seurata Suomessa jätevesiseurannan avulla.

Joissain kaupungeissa epidemian alusta saatiin myös ennakkovaroitus, sillä viruksia havaittiin jätevedessä ennen kuin tapauksia havaittiin henkilötestauksessa. Jätevesiseurantaa voidaankin käyttää myös ennakkovaroitusjärjestelmänä, koska tartunnan saaneet erittävät yleensä virusta jäteveteen jo ennen oireiden alkamista.

– Jätevesiseurannalla ei kuitenkaan voida tutkia virusinfektioita yksilötasolla. Se kertoo ainoastaan sen, kuinka paljon virusta esiintyy populaatiossa, Länsivaara huomauttaa.

Länsivaara havaitsi tutkimuksessaan myös, että suomalainen puhdistettu jätevesi sisältää virusten perimää.

– Väitöstutkimuksessani käytetyt menetelmät eivät kuitenkaan pysty kertomaan, ovatko luontoon vapautettavan jäteveden sisältämät virukset infektiokykyisiä. Tähän liittyen tulisi tehdä lisätutkimuksia, Länsivaara toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 30. toukokuuta 

Filosofian maisteri Annika Länsivaaran biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Wastewater Surveillance for Viral Epidemics: A National Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 30.5.2025 kello 12.00 alkaen Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Sílvia Bofill-Mas, University of Barcelona. Kustoksena toimii dosentti Sami Oikarinen, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henkilö hymyilee ja seisoo vaalean vihertävän seinän edessä.
Filosofian maisteri Annika Länsivaara selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko jätevesiseurantaa käyttää virusepidemioiden seuraamiseen Suomessa kansallisella tasolla.
Kuva: Antti Koivisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopistossa etsitään ratkaisuja tasapainoisempaan asiantuntijatyöhön20.5.2025 10:56:37 EEST | Tiedote

Digitaalinen murros luo sekä uusia haasteita että merkittäviä mahdollisuuksia asiantuntijatyölle. Digitalisaatio ja tekoäly voidaan nähdä keinoina parantaa työelämän laatua ja tehostaa työn tekemisen tapoja. Hallitsemattomasti toteutettuna murros voi kuitenkin luoda paineistettua muutostarvetta, aiheuttaa stressiä ja vähentää työn mielekkyyttä. Tämä vaikuttaa lopulta negatiivisesti asiantuntijoiden luovuuteen ja hyvinvointiin. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan tutkimushankkeessa pyritään vahvistamaan tuottavuuden, luovuuden ja hyvinvoinnin tasapainoa tietointensiivisessä asiantuntijatyössä.

13,6 miljoonan euron rahoitus Lynchin oireyhtymän syöpien varhaiseen havaitsemiseen15.5.2025 13:10:00 EEST | Tiedote

Lynchin oireyhtymän aiheuttamien syöpien varhaiseen havaitsemiseen tähtäävä PREDI-LYNCH-hanke on saanut huomattavan Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Hankkeessa kehitetään edullinen ja potilasystävällinen seulontamenetelmä. Monikansallisen hankkeen Suomen osuutta johtaa Tampereen yliopiston tenure track -professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Toni Seppälä.

Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin15.5.2025 09:30:45 EEST | Tiedote

Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.

Väitös: Kuivaelektrodit ovat kustannustehokas ja toimiva tapa seurata sydänterveyttä sairaalan ulkopuolella14.5.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Sydänsairaudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti 32 prosenttia kaikista kuolemista. Väitöskirjassaan tekniikan lisensiaatti Atte Joutsen kehitti kuivaelektrodeja puettaviin laitteisiin, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen sydämen seurannan sairaalaympäristön ulkopuolella. Teknologialla voi havaita ja seurata terveysriskejä jopa ennen oireiden alkamista, mikä auttaa hoidon oikea-aikaisessa aloittamisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye