Tampereen yliopistossa etsitään ratkaisuja tasapainoisempaan asiantuntijatyöhön
Digitaalinen murros luo sekä uusia haasteita että merkittäviä mahdollisuuksia asiantuntijatyölle. Digitalisaatio ja tekoäly voidaan nähdä keinoina parantaa työelämän laatua ja tehostaa työn tekemisen tapoja. Hallitsemattomasti toteutettuna murros voi kuitenkin luoda paineistettua muutostarvetta, aiheuttaa stressiä ja vähentää työn mielekkyyttä. Tämä vaikuttaa lopulta negatiivisesti asiantuntijoiden luovuuteen ja hyvinvointiin. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan tutkimushankkeessa pyritään vahvistamaan tuottavuuden, luovuuden ja hyvinvoinnin tasapainoa tietointensiivisessä asiantuntijatyössä.

Business Finland on myöntänyt rahoituksen kaksi- ja puolivuotiselle tutkimushankkeelle. Tampereen ylipisto toteuttaa yhdessä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja lukuisten asiantuntijayritysten kanssa LuovAmbi -hankkeen (Kohti tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin tasapainoa – uusia käytäntöjä asiantuntijatyöhön). Hankkeen lähtökohdaksi on otettu asiantuntijatyön moninaiset tavoitteet: samaan aikaan tulisi sekä toimia tuottavasti nykyisiä vahvuuksia hyödyntäen että kehittää osaamista ja luoda uutta.
– Oletuksena on, että tämä ambideksteriteetti eli molempikätisyys mahdollistaa parhaimmillaan asiantuntijaorganisaatioiden aikaansaavuuden ja tuottavuuden myös tulevaisuudessa. Pyrimme hankkeessa löytämään toimintamalleja, joiden avulla asiantuntijatyössä ja -organisaatioissa pystytään edistämään ja ylläpitämään uudistumisen, tehokkuuden ja hyvinvoinnin välistä tasapainoa, kertoo hanketta johtava yrityksen johtamisen professori Kalle Pajunen Tampereen yliopistosta.
Keskeisenä osana käytäntöjen tunnistamista hankkeessa tarkastellaan, miten eettisyys ja arvot ilmenevät digitalisaatiomurroksen kohteena olevassa asiantuntijatyössä, ja millaiset johtamisen ja suorituksen mittaamisen menetelmät tukevat tehokkuuden ja uudistumisen sekä hyvinvoinnin tasapainoa. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään myös digitaalisuuteen liittyviä työkäytäntöjä ja tekoälyavusteisia työprosesseja.
Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes miljoona euroa, ja se jatkuu vuoteen 2028 saakka.
Mukana on kymmenen kasvu- ja kehityshakuista yritystä: Danske Bank, Digia, DIMECC, Howspace, Humap Consultation, Innofactor Platforms, Innovation Home, Vincit, Visma Aquila ja Workspace. Hankkeessa kerätään merkittävä aineisto asiantuntijatyön tasapainoa tukevista ja haastavista tekijöistä. Tuloksia hyödynnetään yritysten kanssa, ja laaditaan julkisia ohjeita ja työkaluja asiantuntijatyön kehittämiseen.
– Uskomme, että hybridiaikana kokonaisuudessa on jotain sellaista, josta emme vielä tiedä – ja tätä haluamme tutkimushankkeessa mukanaololla selvittää. Tulevaisuuden rakenteilla ja johtamiskäytännöillä on organisaatiomme kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys, linjaa hankkeeseen osallistuvan ohjelmisto- ja palveluyrityksen Visma Aquilan HR-johtaja Heini Tuomola.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto
Professori Kalle Pajunen, kalle.pajunen@tuni.fi, 050 318 2206
Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
Professori Kirsi-Mari Kallio, kirsi-mari.kallio@utu.fi, 050 520 0772
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen20.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle. Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.
13,6 miljoonan euron rahoitus Lynchin oireyhtymän syöpien varhaiseen havaitsemiseen15.5.2025 13:10:00 EEST | Tiedote
Lynchin oireyhtymän aiheuttamien syöpien varhaiseen havaitsemiseen tähtäävä PREDI-LYNCH-hanke on saanut huomattavan Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Hankkeessa kehitetään edullinen ja potilasystävällinen seulontamenetelmä. Monikansallisen hankkeen Suomen osuutta johtaa Tampereen yliopiston tenure track -professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Toni Seppälä.
Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin15.5.2025 09:30:45 EEST | Tiedote
Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.
Väitös: Suomalainen julkinen terveydenhuolto hoitaa vakavasti loukkaantuneet potilaat tasa-arvoisesti15.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Miten hyvin suomalainen terveydenhuolto todella toimii silloin, kun sattuu pahin mahdollinen – liikenneonnettomuus, kaatuminen tai monivamma? Antti Riuttanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vakavien vammojen hoitoa ja siihen liittyviä seurauksia potilaalle ja yhteiskunnalle.
Väitös: Kuivaelektrodit ovat kustannustehokas ja toimiva tapa seurata sydänterveyttä sairaalan ulkopuolella14.5.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sydänsairaudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti 32 prosenttia kaikista kuolemista. Väitöskirjassaan tekniikan lisensiaatti Atte Joutsen kehitti kuivaelektrodeja puettaviin laitteisiin, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen sydämen seurannan sairaalaympäristön ulkopuolella. Teknologialla voi havaita ja seurata terveysriskejä jopa ennen oireiden alkamista, mikä auttaa hoidon oikea-aikaisessa aloittamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme