Tampereen yliopisto

Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen

Jaa

Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle. Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.

Henkilö hymyilee ja seisoo vaalean vihertävän seinän edessä.
Filosofian maisteri Annika Länsivaara selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko jätevesiseurantaa käyttää virusepidemioiden seuraamiseen Suomessa kansallisella tasolla. Kuva: Antti Koivisto

Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat epidemioita vuosittain. Näitä epidemioita on seurattu Suomessa kliinisellä seurannalla, jossa laboratoriossa vahvistetut tautitapaukset raportoidaan kansalliseen tartuntatautirekisteriin.

Annika Länsivaara tarkasteli väitöstutkimuksessaan, voiko jätevesiseurantaa käyttää täydentämään influenssa A- ja RS-virusten kliinistä seurantaa Suomessa. Lisäksi hän vertaili erilaisia molekyylidiagnostiikan menetelmiä virusten havaitsemiseen jätevedestä sekä virusten esiintymistä puhdistamattomassa ja puhdistetussa jätevedessä.

Länsivaara analysoi influenssa A- ja RS-viruksia jätevesinäytteistä, jotka oli kerätty kymmeneltä jätevesilaitokselta kuukausittain yli vuoden ajan. Jätevesilaitokset kattoivat 40 % Suomen väkiluvusta. Tutkimuksen perusteella jätevesiseurannan avulla havaitaan herkästi virusten esiintyminen populaatiossa. Virusten määrä jätevedessä korreloi myös tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tautitapausten kanssa.

– Viruksen havaitsemiseen jätevedestä riittää, että tartunnan saaneet yksilöt erittävät virusta. Virus voidaan siis havaita jätevedestä, vaikka tartunnan saaneet olisivat oireettomia tai lieväoireisia, ja huolimatta siitä, haluavatko tai pääsevätkö he lääkäriin. Siksi jätevesiseuranta on oiva täydennystyökalu kliiniselle seurannalle, Länsivaara toteaa.

Tutkimuksen perusteella muitakin viruksia ja patogeenejä, kuten antibioottiresistenttejä bakteereita, voitaisiin todennäköisesti seurata Suomessa jätevesiseurannan avulla.

Joissain kaupungeissa epidemian alusta saatiin myös ennakkovaroitus, sillä viruksia havaittiin jätevedessä ennen kuin tapauksia havaittiin henkilötestauksessa. Jätevesiseurantaa voidaankin käyttää myös ennakkovaroitusjärjestelmänä, koska tartunnan saaneet erittävät yleensä virusta jäteveteen jo ennen oireiden alkamista.

– Jätevesiseurannalla ei kuitenkaan voida tutkia virusinfektioita yksilötasolla. Se kertoo ainoastaan sen, kuinka paljon virusta esiintyy populaatiossa, Länsivaara huomauttaa.

Länsivaara havaitsi tutkimuksessaan myös, että suomalainen puhdistettu jätevesi sisältää virusten perimää.

– Väitöstutkimuksessani käytetyt menetelmät eivät kuitenkaan pysty kertomaan, ovatko luontoon vapautettavan jäteveden sisältämät virukset infektiokykyisiä. Tähän liittyen tulisi tehdä lisätutkimuksia, Länsivaara toteaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 30. toukokuuta 

Filosofian maisteri Annika Länsivaaran biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Wastewater Surveillance for Viral Epidemics: A National Study in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 30.5.2025 kello 12.00 alkaen Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Sílvia Bofill-Mas, University of Barcelona. Kustoksena toimii dosentti Sami Oikarinen, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henkilö hymyilee ja seisoo vaalean vihertävän seinän edessä.
Filosofian maisteri Annika Länsivaara selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko jätevesiseurantaa käyttää virusepidemioiden seuraamiseen Suomessa kansallisella tasolla.
Kuva: Antti Koivisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote

Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye