Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.

Vaikka luonnon vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin on tutkittu jo varsin laajasti, hoidettujen ja luonnontilaisten metsien mahdollisista eroista on tehty vain vähän tutkimusta. Myös sitä on tutkittu melko vähän, miten ihmisen mielenterveyden tila vaikuttaa hänen kokemukseensa elpymisestä autenttisessa metsäympäristössä. Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä tutkija Jenni Simkin tarkasteli Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan eri tavoin hoidettujen metsien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Mukana tutkimuksessa oli kolme hoidettua metsää ja yksi luonnontilainen vanha metsä. Kenttäkokeissa 66 osallistujaa vietiin jokaiseen neljään metsään.
Simkin havaitsi, että kaikilla neljällä metsällä oli elvyttävä vaikutus, mutta vanha, yli 120-vuotias luonnontilainen metsä ja noin 100-vuotias hakkuukypsä talousmetsä olivat kaikkein elvyttävimpiä. Nuori, noin 40-vuotias kasvatusmetsä puolestaan elvytti alun 15 minuuttia, mutta elpymisen kokemus ei voimistunut enää tämän jälkeen. Kaupungissa sijaitseva, noin 90-vuotias virkistysmetsä elvytti nuorta metsää tehokkaammin, mutta heikommin kuin kaksi muuta ikärakenteeltaan vanhempaa metsää. Kaupunkimetsän elvyttävää vaikutusta vähensi metsään kantautuva kaupungin häly ja muiden ulkoilijoiden runsaus sekä mahdolliset muut tekijät, kuten saasteet. Metsien koettu kauneus ja monimuotoisuus nousivat tärkeiksi koettua elvyttävyyttä selittäviksi tekijöiksi.
Jatkotutkimuksessa löytyi myös tilastollisesti merkitsevä yhteys osallistujien työstressin ja elpymisen välille luonnontilaisessa vanhassa metsässä ja hakkuukypsässä talousmetsässä, vaikutuksen ollessa voimakkaampi luonnontilaisessa metsässä.
Yhteys, vaikkakin pieni, löytyi myös kohonneen masennusriskin ja elpymisen välille luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Tätä yhteyttä ei löytynyt muissa metsissä. Näyttää siis siltä, että ihmiset, jotka kokevat työstressiä, hyötyvät enemmän ulkoilusta ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä. Simkinin mukaan jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan paremmin ymmärtää, miksi yhteys ihmisten voimakkaampaan elpymiseen luonnontilaisen vanhan metsän ja masennusriskin osalta ilmeni. Tutkimuksessa ei kysytty varsinaisia masennusdiagnooseja eikä itsearvioidun kyselyn mukaan heitä, kenellä olisi ollut korkea masennusriski, ollut mukana.
Lähimetsään pääsy on tärkeää kaupunkien asukkaiden hyvinvoinnille
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten luonnon muokkaaminen, tässä tapauksessa metsän käsittely, voi olla yhteydessä myös ihmisen hyvinvointiin.
– Suomessa, missä yli 80 prosenttia metsistä on metsätalousmaata ja vain alle viisi prosenttia luonnontilaisia vanhoja metsiä, olisi ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää säilyttää jäljellä olevat vanhat metsät, sekä pyrkiä lisäämään ikärakenteeltaan vanhempien metsien määrää etenkin asutusten läheisyydessä. Talousmetsät voisivat olla merkittävä resurssi myös kansanterveyden ylläpitämiseksi pidentämällä kiertoaikoja, eli lykkäämällä niiden päätehakkuita niin, että puusto ehtii järeytyä ja vanhan metsän lajisto monipuolistua. Koska kaikki tutkimuksen metsät kuitenkin elvyttivät, hyötyvät asukkaat todennäköisesti myös sellaisista lähimetsistä, jotka eivät laadultaan yllä kaikkein elvyttävimmiksi metsiksi. Tällä hetkellä kaupunkien tiivistäminen uhkaa kuitenkin hyvinkin arvokasta metsäluontoa, pohtii Simkin.
Paitsi kaupunkien tiivistämispaineen takia, tutkimus on ajankohtainen myös siltä osin, että vanhojen metsien suojelusta ja talousmetsien hakkuukiertoajoista käydään vilkasta keskustelua.
– Mielenterveyden ongelmien yleistyessä on tärkeää löytää keinoja niiden hillitsemiseksi. Yksi varteenotettava keino voisi olla ikärakenteeltaan vanhempien metsien, olivatpa ne sitten luonnontilaisia tai talousmetsiä, käytön lisäys, toteaa Simkin.
Tämä tutkimus oli harvoja, joissa osallistujat vietiin oikeisiin metsiin ja jossa he saivat kokonaisvaltaisen metsäkokemuksen. Lisäksi mukana oli luonnontilainen metsä, mitä ei juurikaan ole tutkittu hyvinvointivaikutusten näkökulmasta.
Jatkotutkimuksia tarvitaan erilaisten metsien vaikutuksista hyvinvointiin, kuten valtapuulajin ja metsänhoitotavan – esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen – merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.
Väitöstilaisuus:
Jenni Simkin väittelee 16.5.2025 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Forests that restore - the effect of managed versus natural forests on human psychological restoration". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 2041, Viikinkaari 5.
Vastaväittäjänä on Associate Professor, Docent Anna María Pálsdóttir, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena on Tuula Jyske.
Väitöskirjasta on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni Simkin
Puh:050 337 4323jenni.simkin@luke.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.12.5.2025 12:39:32 EEST | Kutsu
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme