Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.

Tuore kansainvälinen tutkimus esittelee monikielisen, koiran omistajille suunnatun kyselyn, joka yhdenmukaistaa epilepsian ja dyskinesian eli liikehäiriöiden kohtaustyyppien luokittelun eri koiraroduilla. Kyselyn tarjoamat yksityiskohtaiset oirekuvaukset ja esimerkkivideot tekevät kohtausten tunnistamisesta merkittävästi helpompaa ja tarkempaa sekä koiranomistajille että eläinlääkäreille. Tämä on merkittävä edistysaskel kliinisessä työssä.
Tutkimus osoitti, että kyselyn esimerkit auttavat omistajia tunnistamaan koiransa kohtaustyypin erittäin luotettavasti: 90 prosentissa tapauksista omistajan tekemä luokittelu vastasi asiantuntijoiden arviota. Videoesimerkit paransivat omistajien tekemän luokittelun tarkkuutta entisestään. Tutkimus perustui aineistoon, joka kattoi yli 600 koiraa ja 96 rotua.
– Kyselyssä kohtaukset jaotellaan viiteen selkeään tyyppiin muun muassa koiran liikkeeseen, asentoon ja käyttäytymiseen liittyvien oireiden perusteella. Työkalu kokoaa yhteen omistajan kuvauksen koiran kohtauksista, mahdolliset videot kohtauksista, eläinlääkärin lausunnot sekä tiedot kohtausten mahdollisista syistä. Näin saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva koiran tilanteesta, kertoo väitöskirjatutkija Tiina Harmas.
Kysely mullistaa myös koirien neurologisen tutkimuksen ja geenitutkimuksen mahdollisuudet. Työkalu helpottaa suurten kansainvälisten tutkimusverkostojen yhteistyötä tarjoamalla luotettavaa ja yhtenäistettyä tietoa fenotyypeistä. Tällainen tieto on tärkeää esimerkiksi perimää ja sairauksien esiintymistä selvittävissä tutkimuksissa.
Kyselyllä voidaan myös havaita rotukohtaisia eroja kohtaustyypeissä, mikä tukee tarkempaa diagnoosia ja yksilöllisempää hoitoa.
– Tarvitsimme kipeästi standardoitua työkalua, joka tuottaa vertailukelpoista tietoa eri maista ja roduista. Tämä kysely tarjoaa perustan täysin uudenlaiselle tutkimusyhteistyölle, ja sen avulla voimme edetä kohti läpimurtoja, joita ei olisi mahdollista saavuttaa ilman yhtenäistä luokittelua. Näin saavutamme aivan uuden tason geneettisessä tutkimuksessa, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Tutkijat toivovat kaikkien koirallaan epilepsiaa epäilevien täyttävän kyselyn. Tutkimusryhmä kutsuu myös eläinlääkäreitä, tutkijoita ja alan toimijoita mukaan laajentamaan kyselyn käyttöä maailmanlaajuisesti osana käytännön diagnostiikkaa ja tutkimusta.
Koirien epilepsia ja dyskinesia -kysely
Lisää koirien epilepsiatutkimuksesta
Alkuperäinen artikkeli:
Matz M, Harmas T, Wieländer F, Hakanen E, Nessler J, Volk HA, Tipold A, Mandigers P, Jokinen T, De Risio L, Ricketts S, Hytönen MK, Parmentier T, James F, Bhatti S, Kluger G, Lohi H*, Fischer A. Development of a novel epilepsy and dyskinesia survey for large-scale characterization of seizure semiology in dogs. J Vet Int Med, 39:e70077, 2025. https://doi.org/10.1111/jvim.70077
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannes Lohi
professori
hannes.lohi@helsinki.fi
0503199319
Tiina Harmas
väitöskirjatutkija
tiina.heinonen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme