Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä.  

Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet.  

-Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonaisuutena, Mäntyselkä kertoo. 

Sysmäjärven ja Paron kyselyn vastauksissa vastaavat prosentti osuudet olivat 5 % ja 49 %. Sen sijaan erittäin tyytymättömiä Sysmäjärven ja Paron vastaajista oli 14 % prosenttia ja Maaveden altaan kyselyyn vastanneista vain 4 %.  

Molempien kyselyiden perusteella yleisin haitta, joka vaikeuttaa vesistöjen käyttöä on rannan mataluus ja karikot, joista Sysmäjärven ja Paron kyselyyn vastanneista kokee kohtalaista tai suurta haittaa 73 % ja Maaveden altaan kyselyihin vastanneista liki puolet (45 %),  

Muita yleisimpiä vesistöjen käyttöä vaikeuttavia haittoja ovat runsas vesikasvillisuus, heikentynyt vedenlaatu, kalapyydysten likaantuminen sekä varsinkin Sysmäjärvellä ja Parolla vedenpinnan korkeuden voimakas vaihtelu. Avoimissa vastauksissa korostui myös vesistöjen korkea humuspitoisuus ja tummuminen, jotka haittaavat kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä. 

Matalat vedenkorkeudet haittaavat laiturien, venevajojen ja saunan käyttämistä sekä vaikeuttavat veneilyä 

-Kyselyn perusteella järvien matalat vedenkorkeudet haittaavat laiturien, venevajojen ja saunan käyttämistä sekä vaikeuttavat veneilyä ja uimista varsinkin Sysmäjärvellä ja Parolla. Toisaalta liian korkeista vedenkorkeuksista on aiheutunut viime vuosina haittaa noin puolelle Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneista, Mäntyselkä kuvailee tyytyväisyyttä. 

Sysmäjärven ja Paron kyselyssä kartoitettiin lisäksi vastaajien mielipiteitä liittyen Sysmäjärven ja Paron alimpien vedenkorkeuksien nostamiseen Huutokoskeen mahdollisesti sijoitettavan pohjapadon avulla. Pohjapato suunniteltaisiin siten että padon harja jää virtaavan veden alle ja siten ettei sillä ole vaikutuksia Sysmäjärven ja Paron ylimpiin vedenkorkeuksiin. Kyselyn perusteella pohjapadolle on laaja kannatus. Sysmäjärven ja Paron Kyselyihin vastanneista yhteensä 84 % kannattaa ja vajaa kymmenes (7 %) vastaajista vastustaa pohjapadon rakentamista. Avoimissa vastauksissa esitettiin toiveita pohjapadon rakentamisesta mahdollisimman pian mutta esitettiin myös huolia vaikutuksista kalastoon, Huutokosken minimivirtaamiin ja Sysmäjärven ja Paron tulvavedenkorkeuksiin. 

-Mikäli pohjapadon toteuttaminen etenee, tulee se suunnitella ja rakentaa siten, ettei se muodosta estettä kalojen kululle tai nosta Sysmäjärven ja Paron tulvavedenkorkeuksia. Oikeanlaisella suunnittelulla pohjapadon vaikutus molempiin voidaan minimoida, Mäntyselkä esittää. 

Kyselyihin saatiin hyvin vastauksia 

Maaveden, Salmenjärven ja Monnin kyselyihin saatiin yhteensä 94 vastausta ja Sysmäjärven ja Paron kyselyihin saatiin yhteensä 183 vastausta. Kaikista vastaajista noin 75 % oli vapaa-ajan asukkaita ja noin viidennes (21 %) vakituisia asukkaita. Kaikista vastaajista noin kolmannes (30 %) oli jonkin osakaskunnan osakkaita. Noin puolet molempien kyselyiden vastanneista viettää aikaa vesistöillä ympärivuotisesti. 

Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään soveltuvin osin vuoden 2025 aikana valmistuvassa Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvityksessä. Kyselyn tuloksia ja selvitystä tullaan esittelemään elokuussa 26.8.2025 Joroisissa järjestettävässä yleisötilaisuudessa.