Tutkimus pyrkii vähentämään maatalouden ravinnekuormaa Perämerellä
Perämeri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet Itämeressä, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikentyä. Tulevaisuuden muutokset elinympäristössämme voivat aiheuttaa sen, että Perämereltä kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesiä entistä enemmän. Maatalous vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormien syntymiseen ja päätymiseen Perämereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.
Yhteistyön kautta hankkeessa pyritään yhdistämään eri tutkijoiden menetelmät ja näin tekemään ravinteiden talteenotosta kestävää. Tutkitut menetelmät voivat olla yksi ratkaisu maatalouden ravinnekuorman vähentämiseen Perämeren alueella ja myöhemmin myös muualla maailmassa.
Tärkeä osa prosessia on ravinteiden talteenotto. Hankkeessa tutkitaan, onko maatalousvesien sisältämät ravinteet mahdollista ottaa talteen erilaisilla vedenpuhdistusmenetelmillä.
Oulun yliopiston tutkijat keskittyvät typen, fosforin ja kaliumin talteenottoon saostusmenetelmällä. Saostuskemikaalin avulla fosfori voidaan erottaa struviittina tai K-struviittina, jotka voivat toimia lannoitteina. Hankkeessa käytetään teollisuuden magnesiumpitoisia sivuvirtoja saostuskemikaaleina.
”Struviittisaostus toimii parhaiten, kun jäteveden fosfaattipitoisuus on hieman korkeampi, yli 200 milligrammaa litrassa. Kun saostus on tehty, syntynyt sakka erotetaan ja nestejae käsitellään muilla tutkittavilla menetelmillä. Tähän mennessä laboratoriomittakaavan kokeissa on käytetty synteettisesti valmistettua virtsaa ja biokaasulaitoksen ravinnepitoista rejektivettä”, kertoo tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksiköstä.
Laboratoriokokeissa on havaittu, että mikrolevät toimivat hyvin maatalouden jätevesien käsittelyyn. Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa Uumajassa tutkijat hyödyntävät biologisia vedenkäsittelymenetelmiä. He käyttävät mikrolevän kasvattamista typen, fosforin ja kaliumin erottamiseen vesistä. Mikrolevät pystyvät käsittelemään hiilidioksidia mutta myös erottelemaan orgaanista hiiltä erilaisista maatalouden jätevesistä. Tutkijat työstävät laboratoriossa kokeita eri mittakaavassa lähtien muutamasta millilitrasta aina 900 litraan saakka.
Ruotsissa tutkijat käyttävät myös teknis-taloudellista analyysiä (LCA) kehitettävien prosessien vertailuun. Analyysin avulla pyritään löytämään sopivin tekniikkayhdistelmä, jota alueella toimivat sidosryhmät pystyvät hyödyntämään ja näin vähentämään ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Ympäristökestävyyden ja taloudellisen kestävyyden arviointi yhdistyy teknisen suorituskyvyn arviointiin suunnittelu- ja arviointivaiheessa sekä laboratoriomittakaavassa että pilottimittakaavassa.
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) tutkijoiden osuus projektissa on tutkia erilaisista teollisuuden sivuvirroista valmistettuja adsorbentteja eli materiaaleja, joilla voidaan pidättää epäpuhtauksia jätevesistä. Tässä hankkeessa adsorbenttimateriaaleja käytetään erityisesti typen poistoon. Adsorbentit toimivat loppuvaiheen ratkaisuina suojaten vastaanottavia makean veden lähteitä mahdolliselta hajakuormitukselta, joka johtuu typen tai fosforin vapautumisesta maatalouden valumavesistä.
SustainableNutrients on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama hanke. Hankkeen vetäjänä toimii Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikkö, jonka partnereita ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU. Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Janne Pesonen, Oulun yliopisto
janne.pesonen@oulu.fi, p. 050 572 6233
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-NiemiViestintäpäällikkö
Koulutuksen uutisaiheet
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme