Tutkimus pyrkii vähentämään maatalouden ravinnekuormaa Perämerellä
6.8.2025 05:52:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Perämeri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet Itämeressä, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikentyä. Tulevaisuuden muutokset elinympäristössämme voivat aiheuttaa sen, että Perämereltä kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesiä entistä enemmän. Maatalous vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormien syntymiseen ja päätymiseen Perämereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.
Yhteistyön kautta hankkeessa pyritään yhdistämään eri tutkijoiden menetelmät ja näin tekemään ravinteiden talteenotosta kestävää. Tutkitut menetelmät voivat olla yksi ratkaisu maatalouden ravinnekuorman vähentämiseen Perämeren alueella ja myöhemmin myös muualla maailmassa.
Tärkeä osa prosessia on ravinteiden talteenotto. Hankkeessa tutkitaan, onko maatalousvesien sisältämät ravinteet mahdollista ottaa talteen erilaisilla vedenpuhdistusmenetelmillä.
Oulun yliopiston tutkijat keskittyvät typen, fosforin ja kaliumin talteenottoon saostusmenetelmällä. Saostuskemikaalin avulla fosfori voidaan erottaa struviittina tai K-struviittina, jotka voivat toimia lannoitteina. Hankkeessa käytetään teollisuuden magnesiumpitoisia sivuvirtoja saostuskemikaaleina.
”Struviittisaostus toimii parhaiten, kun jäteveden fosfaattipitoisuus on hieman korkeampi, yli 200 milligrammaa litrassa. Kun saostus on tehty, syntynyt sakka erotetaan ja nestejae käsitellään muilla tutkittavilla menetelmillä. Tähän mennessä laboratoriomittakaavan kokeissa on käytetty synteettisesti valmistettua virtsaa ja biokaasulaitoksen ravinnepitoista rejektivettä”, kertoo tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksiköstä.
Laboratoriokokeissa on havaittu, että mikrolevät toimivat hyvin maatalouden jätevesien käsittelyyn. Ruotsin maataloustieteellisessä yliopistossa Uumajassa tutkijat hyödyntävät biologisia vedenkäsittelymenetelmiä. He käyttävät mikrolevän kasvattamista typen, fosforin ja kaliumin erottamiseen vesistä. Mikrolevät pystyvät käsittelemään hiilidioksidia mutta myös erottelemaan orgaanista hiiltä erilaisista maatalouden jätevesistä. Tutkijat työstävät laboratoriossa kokeita eri mittakaavassa lähtien muutamasta millilitrasta aina 900 litraan saakka.
Ruotsissa tutkijat käyttävät myös teknis-taloudellista analyysiä (LCA) kehitettävien prosessien vertailuun. Analyysin avulla pyritään löytämään sopivin tekniikkayhdistelmä, jota alueella toimivat sidosryhmät pystyvät hyödyntämään ja näin vähentämään ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Ympäristökestävyyden ja taloudellisen kestävyyden arviointi yhdistyy teknisen suorituskyvyn arviointiin suunnittelu- ja arviointivaiheessa sekä laboratoriomittakaavassa että pilottimittakaavassa.
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) tutkijoiden osuus projektissa on tutkia erilaisista teollisuuden sivuvirroista valmistettuja adsorbentteja eli materiaaleja, joilla voidaan pidättää epäpuhtauksia jätevesistä. Tässä hankkeessa adsorbenttimateriaaleja käytetään erityisesti typen poistoon. Adsorbentit toimivat loppuvaiheen ratkaisuina suojaten vastaanottavia makean veden lähteitä mahdolliselta hajakuormitukselta, joka johtuu typen tai fosforin vapautumisesta maatalouden valumavesistä.
SustainableNutrients on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama hanke. Hankkeen vetäjänä toimii Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikkö, jonka partnereita ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU. Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Janne Pesonen, Oulun yliopisto
janne.pesonen@oulu.fi, p. 050 572 6233
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-NiemiViestintäpäällikkö
Koulutuksen uutisaiheet
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme