Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.

Korat-rotuisilla kissoilla on hiljattain löydetty valtimosairaus, joka muistuttaa ihmisillä esiintyvää, perinnöllistä familiaalinen hyperkolesterolemia -kolesterolisairautta (FH). Sairastuneilla kissoilla on todettu erittäin korkea veren kolesterolipitoisuus, rasvakertymiä verisuonissa ja kliinisiä oireita, kuten sydämen ja munuaisten vajaatoimintaa sekä alaraajojen valtimotukoksia.
– Tunnistimme korat-kissojen valtimosairauden taustalta mutaation LDLR-geenissä, joka on keskeinen kolesterolia säätelevä geeni. Sama geeni on ihmisillä ylivoimaisesti merkittävin FH-taudin aiheuttaja, kertoo dosentti Marjo Hytönen Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Ihmisillä tauti periytyy usein jo yhdeltä vanhemmalta, mutta kissoilla oireet ilmenevät vain, jos virheellinen geeni periytyy molemmilta vanhemmilta. Noin viidesosa korat-kissoista kantaa geenivirhettä ilman oireita.
– Geenilöytö mahdollistaa kantajien tunnistamisen geenitestin avulla, mikä auttaa jalostajia ehkäisemään sairauden leviämistä rodussa, jatkaa Hytönen.
Evoluution jäljet avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia
Kissojen perimä tuo tutkimukseen jännittävän lisän. Kissoilta puuttuu evoluution seurauksena toinen merkittävä kolesterolinsäätelyyn liittyvä geeni, PCSK9. Ihmisillä tämä geeni säätelee LDL-reseptorin määrää maksassa. Niinpä PCSK9:n puuttumisen on aiemmin ajateltu suojaavan kissoja valtimosairauksilta tehostamalla LDL-reseptorin toimintaa ja parantamalla kolesterolin poistumista elimistöstä.
– On kiinnostavaa, että PCSK9-geenin puuttuminen ei suojannutkaan kissoja kokonaan valtimosairaudelta. Tämä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden LDL-reseptorin häiriön tutkimiseen ilman tämän geenin vaikutusta ja selittänee erot periytymismalleissa ihmisen ja kissan välillä, toteaa professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Kissamallista apua geeniterapian kehitykseen?
Kissoista tunnistettu LDLR-geenivirhe soveltuisi rakenteeltaan erinomaisesti geenimuokkauskokeisiin. Tutkimusryhmä harkitsee solutason kokeita geenivirheen korjaamiseksi geenieditointimenetelmin.
– Tämä löydös ei ainoastaan syvennä ymmärrystämme perinnöllisestä veren korkeasta kolesterolitasosta ja valtimonkovettumataudista ihmisillä, vaan luo mahdollisesti myös pohjaa uusille hoitolinjoille, Lohi summaa.
Alkuperäinen julkaisu
Viite: Hytönen, M. K., Karkamo, V., Hundi, S., Airas, N., Kaukonen, M., Sukura, A., Lyons, L. A., Anderson, H., Kareinen, I. & Lohi, H. (2025). A feline model of human low-density lipoprotein receptor-related atherosclerosis. Animal Genetics.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Marjo Hytönen
Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus
marjo.hytonen@helsinki.fi
Professori Hannes Lohi
Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus
hannes.lohi@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rehtori Sari Lindblom: “Satojen miljoonien yliopistoleikkauksilla Suomi uppoaisi vain syvemmälle suohon”7.8.2025 13:11:25 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi julkaistiin keskiviikkona 6. elokuuta. Esitys sisältää mittavia, satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Lisäksi parlamentaarisesta T&K-sovusta luovuttaisiin. Helsingin yliopisto vastustaa jyrkästi esitettyjä leikkauksia.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto 2,6 prosenttia miinuksella alkuvuonna 20255.8.2025 08:20:08 EEST | Tiedote
Aiemmat sijoitustuotot mahdollistavat jopa 10 miljoonan euron lisäpanostukset spinout- ja startup-yrityksiin.
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotekattavuutta23.7.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Vanhempien luottamus asiantuntijoihin ja virallisiin tietolähteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten he rokotuttavat lapsensa. Myös terveydenhoitajilla on keskeinen rooli kansallisen rokotusohjelman toteuttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme