Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale

Petteri Orpon hallitus päätti huhtikuun puoliväliriihessään kohdentaa suurituloisimmille muita suuremmat veronalennukset. Ne toteutetaan laskemalla niin kutsuttua marginaaliveroa noin 400 miljoonalla eurolla. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja talouspoliittinen asiantuntija Jussi Systä tarkastelevat tutkimusraportissaan veronalennusten vaikutuksia tilastojen sekä tutkimuskirjallisuuden valossa.  

– Marginaaliveronalennus hyödyttää noin 106 000 suomalaista, jotka ansaitsevat yli 100 000 euroa vuodessa. Hätkähdyttävää on, miten hyöty kertautuu tulojen noustessa. 100 000 euron ansiotuloilla käteen jäävien tulojen kasvu on alle 300 euroa vuodessa ja 150 000 euron tuloilla verotus laskee jo noin 3 000 euroa. Yli miljoona euroa ansaitsevilla veroale nousee keskimäärin 130 000 euroon – siis monikymmenkertaiseksi, Finér kuvaa. 

Verohallinnon tilastojen mukaan miljoona euroa tai sitä enemmän ansiotuloja saaneita oli vuonna 2023 Suomessa 211 henkilöä. He ovat siis saamassa ensi vuonna yhteensä yli 25 miljoonan euron veronalennuksen. 

Laboren tutkija Milla Nyyssölä on laatinut raporttiin laskelmat, jotka kuvaavat ensi vuoden kaikkien yleisten tuloveronalennusten jakautumista tulokymmenyksittäin ja tulosadasosittain. Tilastokeskuksen aineistoon perustuva laskelma osoittaa, että marginaaliveronalennuksen vuoksi hallituksen veronalennukset hyödyttävät myös kokonaisuutena suurituloisimpia tuloluokkia. 

– Suurituloisimmalla yhdellä prosentilla suomalaisista veronalennus on ensi vuonna keskimäärin noin 4 700 euroa vuodessa. Se on 14-kertainen verrattuna yhdeksään alimpaan tulokymmenykseen, joilla verotus laskee noin 330 euroa. Kyseessä on todellinen huipputuloisten veroale. Sen peruminen vahvistaisi julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla, Finér summaa. 

Raportissa arvioidaan marginaaliveronalennusten jakautumista myös alueiden, sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Veronalennus hyödyttää ylivoimaisesti eniten Helsingissä sekä Espoon ja Kauniaisten läntisellä Uudellamaalla. Näillä alueilla 100 000 euroa ansaitsevien tulo-osuus on noin viisinkertainen verrattuna koko maan keskiarvoon ja vielä suurempi suhteessa Itä- ja Pohjois-Suomeen. 

– Hallituksen veropäätökset kärjistävät alueiden eriarvoisuutta. Ne kasvattavat tuloeroja myös sukupuolten välillä, sillä miesten osuus marginaaliveronalennuksesta on kolme kertaa suurempi kuin naisten. Tyypillinen veroalesta hyötyjä on 40–65-vuotias mies pääkaupunkiseudulta, Finér toteaa. 

Suurituloisten veronalennukset tuovat tuskin merkittävästi kasvua 

Hallitus perusteli keväällä veronalennuksiaan kasvulla ja se on esittänyt, että marginaaliveronalennus rahoittaisi jopa kokonaan itsensä. Tänään julkaistun raportin tutkimuskatsaus kuitenkin osoittaa, että arvio veronalennusten dynaamisista vaikutuksista on optimistinen ja siihen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Arvioissa on esimerkiksi jouduttu nojaamaan vuosikymmeniä vanhoihin tai toisissa maissa kerättyihin aineistoihin. 

– Suhtautuisin varovaisesti arvioihin veronalennuksen itserahoituksesta. Ylipäänsä tutkimuksissa ei ole löydetty selvää näyttöä siitä, että suurituloisten veronalennukset toisivat talouskasvua. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että veronalennukset kasvattavat tuloeroja, Jussi Systä sanoo. 

Tutkimusraportti Huipputuloisten asialla: Selvitys hallituksen tuloveronalennusten vaikutuksista eri tulonsaajaryhmiin ja alueisiin on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Raportin toteutukseen on saatu avustusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä. 

Lisätietoja:  

Lauri Finér 

toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö 

p. 041 5012317 

lauri.finer@sorsafoundation.fi