Oma Häme

Aluehallitus käynnisti syyskautensa seminaarilla – talous, strategia ja yhteistyö painopisteinä

Jaa
Aluehallitus oli koolla seminaarissaan Ahveniston luentosalissa 21.8.2025.
Aluehallitus oli koolla seminaarissaan Ahveniston luentosalissa 21.8.2025.

Aluehallitus kokoontui torstaina 21. elokuuta syyskauden ensimmäiseen seminaariinsa Hämeenlinnaan. Seminaarissa aluehallitus paneutui talouden tilannekuvaan, strategiatyön etenemiseen sekä yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen Ahveniston sairaalahankkeesta.

Projektijohtaja Eeva Rikkilä-Kettunen esitteli Ahveniston sairaalahankkeen tilannekuvaa. Assi on pian valmiina: Oma Häme vastaanottaa uuden sairaalan rakentamisesta vastanneelta allianssilta syyskuun lopulla. Sen jälkeen on vuorossa Assin kalustaminen, henkilökunnan perehdytys ja mittava muuttoprojekti. Potilaita on tarkoitus alkaa vastaanottaa uudessa sairaalassa maaliskuussa 2026. 

Hanke etenee nyt suunnitellussa aikataulussa ja kokonaiskustannukset ovat jäämässä hiukan alle hyväksytyn budjetin. 

Talous yhä vakaalla uralla 

Hyvinvointialueen johto esitteli talouden tilannetta. Oma Hämeen talous on kehittynyt myönteisesti ja vuoden 2025 ennusteet ovat lupaavia, vaikka valtakunnallinen rahoituskehys asettaa edelleen tiukkoja reunaehtoja. Talous kehittyy oikeaan suuntaan ja alijäämiä katetaan tänä vuonna suunnitellusti.

– Voimme olla tyytyväisiä tämänhetkiseen taloustilanteeseen ja siihen, että ennusteen mukainen kehitys jatkuu. Tärkeintä on, että olemme onnistuneet yhdistämään talouden hallinnan ja palveluiden turvaamisen. Tästä hyvästä kehityksestä meidän on pidettävä huolta jatkossakin, painottaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Lepola muistuttaa, että Oma Häme oli vielä kaksi vuotta sitten haastavassa tilanteessa. Mutta tilanne on korjaantunut, ja nyt Kanta-Häme on noussut ennusteiden valossa koko maan kärkialueiden joukkoon. 

– Päätöksentekokykyämme kyseenalaistettiin ja olimme taloudellisessa tilanteessa alueiden häntäpäässä. Nyt olemme tämän vuoden ennusteiden valossa kahden parhaimman alueen joukossa. Olemme onnistuneet tekemään toimenpiteitä, joilla on kehitetty toimintaa ja joilla toteutetaan onnistuneesti myös välttämätöntä menojen kasvun hillintää, kehuu Lepola. 

Strategiatyöllä ohjataan tulevaisuutta

Toimialajohtaja Satu Ala-Kokko esitteli alueen strategiavalmistelua. Tänä vuonna työssä keskitytään arvojen ja painopisteiden määrittelyyn. Ensi vuonna strategiaa viedään eteenpäin ja samalla valmisteluun osallistetaan laajasti eri toimijoita. 

– Strategia ei saa olla toiveiden laari, vaan sen on perustuttava selkeisiin valintoihin ja kyettävä linkittymään myös euroihin. Meidän on määriteltävä painopisteet, joiden varaan rakennamme tulevaisuutta, pohtii Lepola. 

Hyvinvointialuestrategia toimii sateenvarjona operatiivisemmille asiakirjoille, kuten palvelustrategialle, talousarviolle ja palvelutasopäätöksille. Valmistelussa on korostettu myös asiakasosallisuutta ja tarvetta varata valtuustolle enemmän keskusteluaikaa.

Yhteistyö vahvistaa kokonaisuutta

Seminaarissa tarkasteltiin myös aluehallituksen ja integraatiovaliokunnan työn yhteensovittamista. Tavoitteena on, että aluehallitukselle muodostuu kokonaiskuva hyvinvointialueen toiminnasta, samalla, kun valiokunta tarkastelee asioita yksityiskohtaisemmin. Integraation edistäminen on myös valtakunnallisen sote-uudistuksen keskeinen tavoite.

Määräaikaisen integraatiovaliokunnan tehtävänä on palveluintegraation ja asukasosallisuuden kehittäminen, asukas- ja asiakaspalautteen seuranta, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyön seuranta, tietojohtamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön seuranta ja arviointi.

– Integraatio ei ole irrallinen osa toimintaamme, vaan sen on oltava osa arkea. Yhdessä voimme varmistaa, että uudistuksen tavoitteet muuttuvat käytännön hyödyiksi niin henkilöstölle kuin asukkaille, selittää aluehallituksen puheenjohtaja.

Seminaarin päätteeksi aluehallitus käsitteli myös viime kauden itsearviointia ja kehittämistoiveita. 

– Syyskaudella keskitymme määrätietoiseen talousohjelman toteuttamiseen ja strategiatyön eteenpäin viemiseen. On tärkeää kertoa asukkaille ja henkilöstölle, että talouden sopeutus ja palveluiden kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Kehitystyössä meidän ei pidä sulkea silmiä asioilta, jotka eivät toimi – vaan tarttua niihin ja viedä toimintaa yhdessä eteenpäin, linjaa Lepola. 

Avainsanat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Sulava-hanke: Voiko sosiaalityöntekijä tehdä tutkimustyötä? – Kokeilu ja käytäntötutkimukset valmistuivat22.8.2025 16:10:51 EEST | Tiedote

Sulava-hankkeen uramallikokeilusta valmistui kolme käytäntötutkimusta. Uramallikokeilun tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalityössä käytännön työ ja tutkimuksen tekeminen voidaan yhdistää siten, että työaika jakautuu 50/50 asiakastyöhön ja tutkimukseen. – Uramallikokeilu osoitti, että sosiaalityön ammattilaisten tutkimusosaaminen täydentää ja vahvistaa alan vaikuttavuustiedon tuottamista yhdessä tutkijoiden rinnalla, kommentoi Sulava-hankkeen tutkimuspäällikkö Anne Puuronen. Puurosen mukaan sosiaalityön vaikuttavuutta on tärkeää tarkastella monipuolisesti. Sosiaalityöntekijöille tulee tarjota mahdollisuus käytäntötutkimuksiin riittävillä resursseilla, rakenteellisesti ja ohjatusti. Tämä voi vahvistaa alan vetovoimaa ja sitouttaa työntekijöitä. Uramallikokeiluun osallistuivat tutkijasosiaalityöntekijät Maritza Heino Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta, Jenna Kantonen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Hanna Niskanen Pirkanmaan hyvinvointialueelta. He nostivat käytäntötutkimuksis

Rohkeus, avara mieli ja vahva ammattitaito kannattelevat – gynekologi Sari Silventoinen kertoo työstään katastrofialueilla19.8.2025 12:21:38 EEST | Artikkeli

Maailman humanitaarisuuden päivänä, 19. elokuuta, muistetaan niitä ihmisiä, jotka päivittäin auttavat kriisien keskellä eläviä ympäri maailmaa. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Silventoinen on yksi heistä. Suomessa hän on työskennellyt operatiivisen palvelualueen ylilääkärinä Oma Hämeessä. Pian hän siirtyy johtajaylilääkäriksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle. Avustustyötä Sari on tehnyt Punaisen Ristin kautta Afganistanissa, Haitissa, Bangladeshissa ja Gazassa. Hän on hoitanut ihmisiä luonnonkatastrofien jälkeen, pakolaisleireillä ja viimeisimmäksi viime kesänä konfliktialueella Gazassa. Silventoisen työ tuo konkreettisesti esiin sen, miten humanitaarinen apu voi muuttaa ihmisten elämää ja tuoda toivoa keskelle vaikeita olosuhteita. Tie avustustyöhön ja valmistautuminen Sari kertoo, että ajatus avustustyöstä syntyi jo lääkäriopintojen alussa. Erillistä ”heräämistä” ei koskaan tullut, vaan hän tiesi jo nuorena opiskelijana haluavansa viedä myöhemmin osaamistaan aluei

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye