Työvoimapoliittisilla toimilla voidaan parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä

Laboren laaja tutkimuskatsaus kokosi yhteen 63 eurooppalaista tutkimusta, jotka analysoivat maahanmuuttajille suunnattujen kotoutumispolitiikkojen ja työvoimapoliittisten toimien vaikutuksia työllisyyteen. Tulosten mukaan oikein kohdennetut toimet voivat merkittävästi nopeuttaa työllistymistä, vahvistaa työmarkkinakiinnittymistä ja parantaa työpaikkojen laatua. "Labor Policies and Immigrant Employment" -tutkimus julkaistiin kansainvälisessä vertaisarvioidussa Journal of Economc Surveys -julkaisussa. 

Kotoutumisohjelmat ja kielikoulutus tuottavat tulosta 

Tutkimuksen mukaan erityisen tehokkaita ovat kotoutumisohjelmat, jotka yhdistivät kielikoulutusta, kulttuuritietoutta ja työvoimapalveluja. Myös pelkkä kielikoulutus paransi tutkitusti maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä nopeammin ja pysyvämmin. 

Työkokeilut ja palkkatuet auttavat työmarkkinoille 

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet – kuten työkokeilut, palkkatuet ja koulutus – nousivat tutkimuskatsauksessa keskeisiksi välineiksi tukea erityisesti maahanmuuttajien ensimmäisiä askeleita työmarkkinoille. 

Taloudelliset kannustimet ja palvelut tukevat erityisesti naisia 

Tutkimusten mukaan myös taloudelliset etuudet ja niihin liittyvät kannustimet tai rajoitukset voivat vaikuttaa työllisyyteen. Lastenhoitopalvelut ja perhevapaat puolestaan osoittautuivat tärkeiksi etenkin maahanmuuttajaäitien työllistymisen näkökulmasta. 

– Julkinen sektori pystyy vaikuttamaan positiivisesti maahanmuuttajien työllisyyteen hyvin suunnitelluilla ja resursoiduilla kotoutumistoimilla, kuten kielikoulutuksella. Nämä investoinnit maksavat suurella todennäköisyydellä itsensä takaisin nopeasti. Ei ole järkisyitä olla käyttämättä näitä työkaluja maahanmuuttajien työllisyyden tukemiseksi, sanoo Laboren tutkimuskoordinaattori Hannu Karhunen. 

Tutkimuksen tausta 

Kirjallisuuskatsaus perustui 2 072 julkaisuun, joista 63 täytti ennakkoon määritellyt kriteerit. Katsaus painottui kokeellisiin ja kvasikokeellisiin tutkimuksiin, joissa hyödynnettiin muun muassa hallinnollisia rekisteriaineistoja ja luonnollisia koeasetelmia. Tarkastelun kohteena olivat useat Euroopan maat, erityisesti Pohjoismaat, Saksa ja Ranska. 

Rahoitus 

Tutkimusta ovat rahoittaneet Palkansaajasäätiö, Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (hankenumero 345479) sekä Suomen Kulttuurirahasto. 

Linkki tutkimukseen.