Työvoimapoliittisilla toimilla voidaan parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä
Maahanmuutto nähdään usein ratkaisuna väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan, mutta käytännön keinot työllisyyden parantamiseksi ovat jääneet epäselviksi. Laboren laaja eurooppalainen tutkimuskatsaus tuo nyt selkeää näyttöä siitä, että kotoutumisohjelmat, kielikoulutus ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimet toimivat.
Laboren laaja tutkimuskatsaus kokosi yhteen 63 eurooppalaista tutkimusta, jotka analysoivat maahanmuuttajille suunnattujen kotoutumispolitiikkojen ja työvoimapoliittisten toimien vaikutuksia työllisyyteen. Tulosten mukaan oikein kohdennetut toimet voivat merkittävästi nopeuttaa työllistymistä, vahvistaa työmarkkinakiinnittymistä ja parantaa työpaikkojen laatua. "Labor Policies and Immigrant Employment" -tutkimus julkaistiin kansainvälisessä vertaisarvioidussa Journal of Economc Surveys -julkaisussa.
Kotoutumisohjelmat ja kielikoulutus tuottavat tulosta
Tutkimuksen mukaan erityisen tehokkaita ovat kotoutumisohjelmat, jotka yhdistivät kielikoulutusta, kulttuuritietoutta ja työvoimapalveluja. Myös pelkkä kielikoulutus paransi tutkitusti maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä nopeammin ja pysyvämmin.
Työkokeilut ja palkkatuet auttavat työmarkkinoille
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet – kuten työkokeilut, palkkatuet ja koulutus – nousivat tutkimuskatsauksessa keskeisiksi välineiksi tukea erityisesti maahanmuuttajien ensimmäisiä askeleita työmarkkinoille.
Taloudelliset kannustimet ja palvelut tukevat erityisesti naisia
Tutkimusten mukaan myös taloudelliset etuudet ja niihin liittyvät kannustimet tai rajoitukset voivat vaikuttaa työllisyyteen. Lastenhoitopalvelut ja perhevapaat puolestaan osoittautuivat tärkeiksi etenkin maahanmuuttajaäitien työllistymisen näkökulmasta.
– Julkinen sektori pystyy vaikuttamaan positiivisesti maahanmuuttajien työllisyyteen hyvin suunnitelluilla ja resursoiduilla kotoutumistoimilla, kuten kielikoulutuksella. Nämä investoinnit maksavat suurella todennäköisyydellä itsensä takaisin nopeasti. Ei ole järkisyitä olla käyttämättä näitä työkaluja maahanmuuttajien työllisyyden tukemiseksi, sanoo Laboren tutkimuskoordinaattori Hannu Karhunen.
Tutkimuksen tausta
Kirjallisuuskatsaus perustui 2 072 julkaisuun, joista 63 täytti ennakkoon määritellyt kriteerit. Katsaus painottui kokeellisiin ja kvasikokeellisiin tutkimuksiin, joissa hyödynnettiin muun muassa hallinnollisia rekisteriaineistoja ja luonnollisia koeasetelmia. Tarkastelun kohteena olivat useat Euroopan maat, erityisesti Pohjoismaat, Saksa ja Ranska.
Rahoitus
Tutkimusta ovat rahoittaneet Palkansaajasäätiö, Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (hankenumero 345479) sekä Suomen Kulttuurirahasto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunentutkimusohjaajajulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiSanni Kiviholmatohtorikoulutettava | Jyväskylän yliopisto
Puh:+358-50 316 4678sanni.kiviholma@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme