Budjettiriihen linjauksissa huoltovarmuus ja kasvu kulkevat käsi kädessä

Elintarviketeollisuusliitto on tyytyväinen, että hallituksen budjettiriihessä tuettiin kasvun edellytyksiä, ja että uusista sopeutustoimista päättäessä ymmärrettiin huoltovarmuuskriittisen ruoka-alan merkitys.  

– Tuloverotuksen ja ruuan arvonlisäverotuksen keventäminen lisäävät kotimaista ostovoimaa ja tuovat lisäeuroja koko ruokaketjuun. Suomalaisten ostovoimaa vahvistaisi parhaiten uusien työpaikkojen syntyminen ensi vuonna, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.

Elintarviketeollisuuden kasvua tuettava 

Ruoka-ala haluaa olla mukana vahvistamassa Suomen talouden käännettä, kunhan yritysten kasvuolosuhteet ovat kunnossa. Kasvun perustan luovat verotuksen ennakoitavuus, investointien kannusteet, osaavan työvoiman saatavuus ja kestävyysratkaisut.

Elintarviketeollisuusliiton jäsenkyselyistä on nähtävissä, että alan investoinnit lähtevät liikkeelle, kunhan toimintaympäristö Suomessa saadaan kilpailijamaiden tasolle. Alan yritykset ovat sitoutumiseen tuotannon kehittämiseen ja ihmisten työllistämiseen Suomessa.

– Elintarvikealan kilpailukykyinen toimintaympäristö tuottaa kasvua koko yhteiskuntaan. Alan vipuvaikutus on erittäin merkittävä: kun luomme edellytykset 500 uudelle työpaikalle elintarviketeollisuuteen, syntyy kansantalouteen lähes 2 000 työpaikkaa, Käkelä havainnollistaa.

Kotimaista juomateollisuutta ei pidä kurjistaa

Ehdotetut virvoitusjuomaveron kiristykset uhkaavat kotimaisen juomateollisuuden kannattavuutta ja vähentävät alan työpaikkoja. Suomessa virvoitusjuomista kannetaan jo nyt eurooppalaisittain erittäin raskasta veroa, joten hallituksen suunnittelemasta jättikorotuksesta on luovuttava. Ehdotettu korotus ohjaisi kuluttajia valitsemaan halvempia tuontijuomia. Kulutuksen yleinen verottaminen on vähemmän haitallista kuin yksittäisten tuotteiden pistemäinen verotus.  

– Hallitus suosii tällä päätöksellä ulkomaista tuotantoa. Virvoitusjuomaveron kiristys uhkaa suoraan kotimaista juomateollisuutta ja heikentää yritysten kykyä investoida ja työllistää. Alaa kuritetaan nyt muutenkin uudella sääntelyllä, Käkelä huomauttaa. 

Ruoka-alan kasvu lähtee osaamisesta

Kasvava ruoka-ala tarvitsee uusia osaajia sekä kotimaasta että ulkomailta. ETL on pettynyt, ettei työllisyyspaketissa työttömien lisä- ja muuntokoulutukseen tullut tässä vaiheessa lisäresursseja työllisyysalueille. Osaajapula hidastaa alan investointeja ja kasvua.

ETL odotti hallitukselta linjausta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verokannustimien laajentamisesta, jotta ruoka-alalla voitaisiin edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja vahvistaa kilpailukykyä. Asiasta tulisi linjata lokakuussa kasvutoimien kokonaisuuden yhteydessä.