Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.
Selvitys tarkastelee Pääministeri Petteri Orpon hallituksen työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen toteuttamien heikennysten vaikutuksia Palvelualojen ammattiliiton (PAM) alojen työntekijöiden toimeentuloon ja työllisyyteen.
Pääasiallisena analyysimenetelmänä selvityksessä olivat SISU-mikrosimulointimalliin perustuvat laskelmat, joiden lisäksi tehtiin kuvailevia tilastoanalyysejä Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistoilla ja Kelan toimeentulotukitilastoilla. Näiden avulla arvioitiin työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen muutosten vaikutuksia eri työntekijäryhmiin sukupuolen, osa-aikaisuuden ja tulotason mukaan. Työllisyysvaikutusten osalta käytiin läpi aiempaa tutkimuskirjallisuutta suojaosan poistamisen vaikutuksista työttömyyden aikaisen työnteon kannustimiin.
Käytettävissä olevat tulot laskevat, toimeentulotuen tarve kasvaa
SISU-mallilaskelmien mukaan käytettävissä olevat tulot laskevat noin neljännekselle palvelualoilla työskentelevistä. Ennen uudistuksia asumistukea saa noin joka kuudes palvelualoilla työskentelevä, kun taas muutosten jälkeen tukea saa enää vain noin joka kymmenes. Asumistuen taso laskee uudistusten jälkeen noin kolmanneksella. Myös työttömyysturvan saajien osuus laskee muutosten jälkeen, mutta paljon vähemmän. Uudistukset lisäävät myös toimeentulotuen tarvetta; toimeentulotuen saajien osuus nousee 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin ja toimeentulotuen tarpeen määrä kasvaa.
Osa-aikatyötä tekevät kärsivät eniten
SISU-mallin laskelmien mukaan sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat palvelualojen sisällä enemmän osa-aikatyötä tekevien ja varsinkin osa-aikatyötä tekevien naisten toimeentuloon ja pienipalkkaisiin tuloluokkiin. Kokoaikatyötä tekeville vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Soviteltua työttömyysetuutta saaneet suurimpia häviäjiä
Soviteltua työttömyysetuutta saaneiden joukossa käytettävissä olevat tulot laskevat enemmän kuin muissa ryhmissä yksityisten palvelualojen sisällä. Heidän osaltaan toimeentulotuen saanti kasvaa myös eniten. Palvelualoilla soviteltua etuutta saaneita oli 7,6 prosenttia.
”Koska naiset tekevät palvelualoilla miehiä useammin osa-aikatyötä ja työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, kantavat he uudistuksista myös suhteellisesti suurimman taakan”, korostaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Rahoitus
Selvityksen toteuttamista rahoittivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Työn ja talouden tutkimus LABORE.
Tutkijat
Milla Nyyssölä, KTT, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus Labore
Merja Kauhanen, KTT, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus Labore
Raportti löytyy tulostettavassa PDF-muodossa tämän tiedotteen liitteistä. Linkki raporttiin (avautuu 18.9.2025 klo 10).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Tutkimus: Tohtorit yltävät korkeisiin palkkoihin mutta aiempaa hitaammin3.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme