Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.
Selvitys tarkastelee Pääministeri Petteri Orpon hallituksen työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen toteuttamien heikennysten vaikutuksia Palvelualojen ammattiliiton (PAM) alojen työntekijöiden toimeentuloon ja työllisyyteen.
Pääasiallisena analyysimenetelmänä selvityksessä olivat SISU-mikrosimulointimalliin perustuvat laskelmat, joiden lisäksi tehtiin kuvailevia tilastoanalyysejä Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistoilla ja Kelan toimeentulotukitilastoilla. Näiden avulla arvioitiin työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen muutosten vaikutuksia eri työntekijäryhmiin sukupuolen, osa-aikaisuuden ja tulotason mukaan. Työllisyysvaikutusten osalta käytiin läpi aiempaa tutkimuskirjallisuutta suojaosan poistamisen vaikutuksista työttömyyden aikaisen työnteon kannustimiin.
Käytettävissä olevat tulot laskevat, toimeentulotuen tarve kasvaa
SISU-mallilaskelmien mukaan käytettävissä olevat tulot laskevat noin neljännekselle palvelualoilla työskentelevistä. Ennen uudistuksia asumistukea saa noin joka kuudes palvelualoilla työskentelevä, kun taas muutosten jälkeen tukea saa enää vain noin joka kymmenes. Asumistuen taso laskee uudistusten jälkeen noin kolmanneksella. Myös työttömyysturvan saajien osuus laskee muutosten jälkeen, mutta paljon vähemmän. Uudistukset lisäävät myös toimeentulotuen tarvetta; toimeentulotuen saajien osuus nousee 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin ja toimeentulotuen tarpeen määrä kasvaa.
Osa-aikatyötä tekevät kärsivät eniten
SISU-mallin laskelmien mukaan sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat palvelualojen sisällä enemmän osa-aikatyötä tekevien ja varsinkin osa-aikatyötä tekevien naisten toimeentuloon ja pienipalkkaisiin tuloluokkiin. Kokoaikatyötä tekeville vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Soviteltua työttömyysetuutta saaneet suurimpia häviäjiä
Soviteltua työttömyysetuutta saaneiden joukossa käytettävissä olevat tulot laskevat enemmän kuin muissa ryhmissä yksityisten palvelualojen sisällä. Heidän osaltaan toimeentulotuen saanti kasvaa myös eniten. Palvelualoilla soviteltua etuutta saaneita oli 7,6 prosenttia.
”Koska naiset tekevät palvelualoilla miehiä useammin osa-aikatyötä ja työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, kantavat he uudistuksista myös suhteellisesti suurimman taakan”, korostaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Rahoitus
Selvityksen toteuttamista rahoittivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Työn ja talouden tutkimus LABORE.
Tutkijat
Milla Nyyssölä, KTT, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus Labore
Merja Kauhanen, KTT, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus Labore
Raportti löytyy tulostettavassa PDF-muodossa tämän tiedotteen liitteistä. Linkki raporttiin (avautuu 18.9.2025 klo 10).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme