Kysely: Suomi jäljessä muuta Eurooppaa – suomalaisia työnantajia ei kiinnosta palkkatasa-arvo
Tuore kysely paljastaa hätkähdyttävän totuuden: suomalaiset työnantajat suhtautuvat palkkatasa-arvoon väheksyvämmin kuin muut eurooppalaiset. Vain joka kuudes suomalainen työnantaja panostaa tuloerojen poistamiseen, kun muualla Euroopassa näin toimii lähes joka kolmas, paljastaa SD Worxin teettämä laaja kansainvälinen kyselytutkimus. Myös palkka-avoimuudessa Suomi jää jälkeen eurooppalaisesta keskiarvosta, ja erityisesti naapurimaa Ruotsi asettaa Suomen erikoiseen valoon myöntämällä palkkaongelmat rohkeammin.
SD Worxin teettämän kyselytutkimuksen mukaan ainoastaan 15,8 prosenttia suomalaisista työnantajista ilmoittaa panostavansa tuloerojen poistamiseen, kun muualla Euroopassa näin toimii lähes joka kolmas työnantaja (29,4%).
Myös palkka-avoimuus ontuu Suomessa. Vain 39 prosenttia suomalaisista työnantajista kertoo panostavansa suurempaan avoimuuteen palkoissa, kun Euroopassa vastaava luku on 52,3 prosenttia.
Ruotsi pärjää palkka-avoimuudessa paremmin kuin Suomi. Ruotsalaisista työnantajista yli puolet (50,6 prosenttia) kertoo panostavansa suurempaan läpinäkyvyyteen palkoissa.
Tiedot käyvät ilmi johtavan eurooppalaisen HR-ratkaisujen tarjoajan SD Worxin kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui lähes 6 000 HR-päättäjää ja 16 000 työntekijää 16 eri Euroopan maasta.
"Nämä luvut ovat todella huolestuttavia: erot suomalaisten ja muiden eurooppalaisten työnantajien asenteissa ovat merkittäviä. Suomi on perinteisesti profiloitunut tasa-arvon edelläkävijänä, mutta tämän kyselyn perusteella näyttää siltä, että työnantajat ovat turhankin tyytyväisiä nykytilanteeseen", SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotila toteaa.
Ruotsi asettaa Suomen erikoiseen valoon
Vertailu naapurimaahan asettaa Suomen noloon valoon. Ruotsissa lähes puolet työnantajista (42,6 prosenttia) myöntää avoimesti, että miesten ja naisten välillä on palkkaeroja. Euroopan keskiarvo on 35 prosenttia, mutta Suomessa vastaava luku on vain 26,3 prosenttia eli ero Ruotsiin on jopa 16 prosenttiyksikköä.
"Ruotsalaiset työnantajat ovat rohkeampia tunnustamaan tosiasiat. Suomessa moni työnantaja väittää, ettei ongelmaa ole, vaikka se selvästi on olemassa", Uotila analysoi.
"Ruotsi on selvästi edellä meitä palkkatasa-arvon edistämisessä. He sekä tunnistavat ongelmat paremmin että ryhtyvät myös konkreettisiin toimiin niiden ratkaisemiseksi. Suomi on jäämässä tältä osin jälkeen pohjoismaisesta tasa-arvoperinteestä.”
Kaupan alan työntekijät kärsivät erityisesti
Toimialakohtaiset erot paljastavat vielä synkemmän kuvan Suomen tilanteesta. Tukkukaupan ja vähittäiskaupan toimialoilla sekä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa huomattavan moni suomalainen työntekijä kokee itsensä alipalkatuksi.
Eurooppalaisista joka toinen kaupan alan työntekijä kokee olevansa alipalkattu mutta suomalaisista samoin ajattelee peräti 63 prosenttia.
Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä eurooppalaisista työntekijöistä noin 56,5 prosenttia kokee olevansa alipalkattuja ja suomalaisista 65,3 prosenttia, missä on eroa lähes 9 prosenttiyksikköä.
”Luvut paljastavat jotain hyvin ikävää suomalaisesta työkulttuurista. Kaupan alan ja terveydenhuollon työntekijät pitävät arkemme pyörimässä: molemmilla aloilla on suuri merkitys suomalaisten jokapäiväisessä elämässä. Silti huomattavan moni näiden alojen työntekijä kokee olevansa alipalkattu. Kyselytulokset viestivät, että emme arvosta riittävästi näitä ammatteja rahassa mitattuna yhtä paljon kuin muualla Euroopassa. Se on sekä moraalinen että taloudellinen ongelma: miten voimme odottaa laadukasta palvelua ja hoitoa, jos emme maksa siitä kunnollista korvausta?” Uotila pohtii.
EU-direktiivi pakottaa pian muutokseen
Suomalaisten työnantajien välinpitämättömyys palkkatasa-arvosta iskee pahaan aikaan. Kesäkuussa 2026 EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu voimaan, ja se pakottaa yritykset avoimuuteen.
Yli 100 henkilöä työllistävien yritysten on raportoitava jatkossa säännöllisesti palkkaeroista, ja työntekijöillä on jatkossa oikeus saada tietoonsa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskipalkat sukupuolen mukaan eriteltynä.
Kyselyn mukaan Suomessa vain joka viides työntekijä uskoo, että heidän organisaationsa kertoo palkoista riittävän avoimesti. Euroopassa tilanne on hieman parempi, mutta silti vain kolmasosa työntekijöistä on tyytyväinen avoimuuteen.
"Direktiivi tulee olemaan osin shokkihoito suomalaisille työnantajille. Monet joutuvat ensimmäistä kertaa kertomaan, että he maksavat samasta tehtävästä eri palkkoja", Uotila ennustaa.
Naiset kokevat alipalkkausta miehiä enemmän
Kyselytutkimus paljastaa myös sukupuolieroja. Suomessa 58 prosenttia naisista kokee olevansa alipalkattuja, kun miehillä vastaava luku on 44 prosenttia.
Vain puolet suomalaisista työntekijöistä uskoo, että saa tekemästään työstä sopivan korvauksen. Euroopan tasolla luku on samankaltainen, mutta työnantajien asenteissa erot ovat räikeät.
"Kun työnantajat eivät edes tunnista ongelmaa, he eivät myöskään ryhdy riittäviin toimiin sen ratkaisemiseksi. Tämä on Suomen työmarkkinoiden todellinen ongelma", Uotila summaa.
SD Worxin teettämä kysely toteutettiin helmikuussa 2025 yhteensä 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, ja Suomessa. Kyselyyn osallistui yhteensä 5 625 työnantajaa ja yli 16 000 työntekijää. Tulokset on painotettu, joten ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.
Yhteyshenkilöt
Mikko UotilaMaajohtajaSD Worx
Puh:+358 40 841 0404mikko.uotila@sdworx.comTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SD Worx
Kysely: Suomalaisten työmotivaatio on Länsi-Euroopan heikoimmalla tasolla, vaikka olemme maailman onnellisin kansa22.4.2024 07:35:00 EEST | Tiedote
Tuoreen eurooppalaisen kyselyn mukaan suomalaiset ovat muihin eurooppalaisiin verrattuna tyytymättömiä työhönsä. Suomalaisten motivaatio ja intohimo ovat Euroopan heikoimmasta päästä: ainoastaan Serbiassa työntekijät ovat vähemmän motivoituneita työhönsä. Tämä siitä huolimatta, että Suomi on seitsemättä vuotta peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi kansaksi.
Maajohtaja Mikko Uotila: Palkkahallinnon ulkoistaminen vapauttaisi tärkeitä asiantuntijaresursseja monessa keskisuuressa ja suuressa yrityksessä26.3.2024 07:35:00 EET | Tiedote
Euroopan johtava henkilöstöratkaisujen tarjoaja SD Worx on nimittänyt Mikko Uotilan Suomen SD Worxin uudeksi maajohtajaksi. Uotilan mukaan tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen organisaatio tulee ulkoistamaan palkkahallintonsa, sillä palkkahallinnon hoitaminen omin voimin on kustannustehotonta ja sisältää myös riskejä.
Joka kolmas suomalainen pk-yritys hoitaa itse palkanlaskennan – riskialtis järjestely on kasvun este18.12.2023 09:25:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla pk-yrityksillä on merkittäviä haasteita palkanlaskennan ja henkilöhallinnon alueilla, osoittaa kansainvälinen kyselytutkimus. Vaikka tehokkuuden lisääminen on yleisin syy HR-palveluiden ulkoistamiseen, yli puolet yrityksistä ei ole tyytyväisiä ulkoisiin asiantuntijoihin. HR-osaamisen puute on pk-yritysten kasvun ja innovaatioiden este.
Joka kymmenes suomalainen ei huolisi rajattomasti lomaa 19.6.2023 07:35:00 EEST | Tiedote
Lähes joka toinen suomalainen työntekijä olisi kiinnostunut pitämään rajoittamattoman määrän vuosilomaa mutta reilu kymmenesosa ei olisi sellaisesta ollenkaan kiinnostunut. Rajattomasta lomailusta haaveilee Suomessa hieman harvempi työntekijä kuin muualla Euroopassa. Tiedot selviävät laajasta kansainvälisestä kyselytutkimuksesta.
Kysely: Joka kolmas suomalainen työntekijä ei pysy digitalisaation perässä 5.6.2023 07:35:00 EEST | Tiedote
Digitalisaatio ei ole itsestäänselvyys suomalaisille työntekijöille. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia kaikenikäisistä suomalaisista työntekijöistä kamppailee pysyäkseen digitalisaation tahdissa mukana. Suomalaiset pärjäävät tässä huonommin kuin muut eurooppalaiset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme