Väitös: Kotoutumistoimenpiteet tukevat maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyä, anonyymit rekrytoinnit edistävät palkkaamista
30.9.2025 08:05:16 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren tutkijapolulla väitöskirjaansa valmistellut KTM Sanni Kiviholma väittelee 3. lokakuuta Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.

KTM Sanni Kiviholma tarkastelee väitöstutkimuksensa ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa aktiivisen työvoimapolitiikan ja kotoutumistoimenpiteiden vaikutuksia työttömien maahanmuuttaneiden työllisyyteen. Ensimmäinen osatutkimus, kirjallisuuskatsaus, on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Economic Surveys -julkaisussa.
- Kotoutumistoimenpiteet, ja erityisesti kielikoulutus, ovat tärkeä osa Suomeen kotoutumista ja työmarkkinoille mukaan pääsyä, sanoo Sanni Kiviholma.
Kiviholma tarkastelee toisessa osatutkimuksessa määräaikaishaastattelujen vaikutusta työttömien maahanmuuttaneiden työttömyydestä poistumiseen. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneet poistuvat kokonaan työvoimasta todennäköisemmin, kun määräaikaishaastatteluita aletaan järjestää useammin. Tutkimuksessa ei havaittu työllistymisvaikutusta. Määräaikaishaastatteluita koskeva artikkeli on julkaistu Economics Letters -julkaisussa.
Anonyymit rekrytoinnit voivat tukea palkkaamista
Kolmannessa osatutkimuksessa Kiviholma tutki Helsingin kaupungin kokeilua, jossa osa rekrytoinneista tehtiin anonyymisti. Anonyymin rekrytoinnin tavoitteena on vähentää rekrytoinnissa mahdollisesti tapahtuvaa syrjintää poistamalla hakemuksista kaikki hakijan henkilökohtaiset tiedot.
- Tutkimus osoittaa, että anonyymilla rekrytoinnilla oli positiivinen vaikutus hakijoiden, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkkaamiseen. Anonyymeihin rekrytointeihin tuli myös enemmän hakemuksia, varsinkin naisilta. Naisten rekrytointitodennäköisyyteen anonymisointi ei kuitenkaan vaikuttanut, kertoo Kiviholma.
Tutkimus osoittaa, että anonymisoinnin onnistumiselle on tärkeää, että se ei ole rekrytoijille vapaaehtoista.
- Kun rekrytoijat saavat itse päättää tekevänsä rekrytoinnit anonyymisti, rekrytoimaan voivat päätyä sellaiset henkilöt, jotka jo valmiiksi eivät syrji. Tällöin anonymisoinnilla voi olla jopa päinvastainen vaikutus vähemmistöjen palkkaamiseen.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisia työntekijöitä poikkeusammateissa
Kiviholman viimeinen, neljäs osatutkimus tarkasteli työvoiman saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutuksia työmarkkinoihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ELY-keskusten alueellisia työlupalinjauksia ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Tutkimuksen mukaan saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
- Suurin osa poikkeusammatteihin tulevista ulkomaalaisista työntekijöistä on jo Suomessa, ja he vain vaihtavat oleskelulupaa. Saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutus uuteen maahanmuuttoon ei ole suuri.
Poikkeuksilla on noin kahden prosentin negatiivinen vaikutus poikkeusammatissa työskentelevien vuosipalkkoihin. Yksilötasolla työssä ennen muutosta olleille vaikutus on noin -4 prosenttia.
- Vaikutukset ovat suurimmat erityisesti palkkajakauman alimmassa neljänneksessä, vanhoille työntekijöille ja palvelualoilla. Tutkimustulosten mukaan palkkajakauman yläpäässä havaittiin positiivisia työllisyysvaikutuksia, toteaa Kiviholma.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta
KTM Sanni Kiviholman taloustieteen alan väitöskirjan "Essays on Immigrants and the Labor Market" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 3.10.2025 klo 12.00 Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen luentosalissa H320. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Mika Haapanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Kiviholma on ollut mukana Laboren tutkijapolulla (ent. tohtorihautomo), jossa väitöskirjatyötä on tuettu sen eri vaiheissa.
Väitös: Kiviholma, S. (2025), Essays on immigrants and the labor market, Jyväskylän yliopisto, JYU Dissertations 969.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Kiviholmaväitöskirjatutkija | Jyväskylän yliopisto
sanni.a.kiviholma@jyu.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.
Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti17.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan14.9.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme