Väitös: Kotoutumistoimenpiteet tukevat maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyä, anonyymit rekrytoinnit edistävät palkkaamista
Laboren tutkijapolulla väitöskirjaansa valmistellut KTM Sanni Kiviholma väittelee 3. lokakuuta Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
KTM Sanni Kiviholma tarkastelee väitöstutkimuksensa ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa aktiivisen työvoimapolitiikan ja kotoutumistoimenpiteiden vaikutuksia työttömien maahanmuuttaneiden työllisyyteen. Ensimmäinen osatutkimus, kirjallisuuskatsaus, on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Economic Surveys -julkaisussa.
- Kotoutumistoimenpiteet, ja erityisesti kielikoulutus, ovat tärkeä osa Suomeen kotoutumista ja työmarkkinoille mukaan pääsyä, sanoo Sanni Kiviholma.
Kiviholma tarkastelee toisessa osatutkimuksessa määräaikaishaastattelujen vaikutusta työttömien maahanmuuttaneiden työttömyydestä poistumiseen. Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttaneet poistuvat kokonaan työvoimasta todennäköisemmin, kun määräaikaishaastatteluita aletaan järjestää useammin. Tutkimuksessa ei havaittu työllistymisvaikutusta. Määräaikaishaastatteluita koskeva artikkeli on julkaistu Economics Letters -julkaisussa.
Anonyymit rekrytoinnit voivat tukea palkkaamista
Kolmannessa osatutkimuksessa Kiviholma tutki Helsingin kaupungin kokeilua, jossa osa rekrytoinneista tehtiin anonyymisti. Anonyymin rekrytoinnin tavoitteena on vähentää rekrytoinnissa mahdollisesti tapahtuvaa syrjintää poistamalla hakemuksista kaikki hakijan henkilökohtaiset tiedot.
- Tutkimus osoittaa, että anonyymilla rekrytoinnilla oli positiivinen vaikutus hakijoiden, joilla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, palkkaamiseen. Anonyymeihin rekrytointeihin tuli myös enemmän hakemuksia, varsinkin naisilta. Naisten rekrytointitodennäköisyyteen anonymisointi ei kuitenkaan vaikuttanut, kertoo Kiviholma.
Tutkimus osoittaa, että anonymisoinnin onnistumiselle on tärkeää, että se ei ole rekrytoijille vapaaehtoista.
- Kun rekrytoijat saavat itse päättää tekevänsä rekrytoinnit anonyymisti, rekrytoimaan voivat päätyä sellaiset henkilöt, jotka jo valmiiksi eivät syrji. Tällöin anonymisoinnilla voi olla jopa päinvastainen vaikutus vähemmistöjen palkkaamiseen.
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisia työntekijöitä poikkeusammateissa
Kiviholman viimeinen, neljäs osatutkimus tarkasteli työvoiman saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutuksia työmarkkinoihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ELY-keskusten alueellisia työlupalinjauksia ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Tutkimuksen mukaan saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
- Suurin osa poikkeusammatteihin tulevista ulkomaalaisista työntekijöistä on jo Suomessa, ja he vain vaihtavat oleskelulupaa. Saatavuusharkinnan poikkeusten vaikutus uuteen maahanmuuttoon ei ole suuri.
Poikkeuksilla on noin kahden prosentin negatiivinen vaikutus poikkeusammatissa työskentelevien vuosipalkkoihin. Yksilötasolla työssä ennen muutosta olleille vaikutus on noin -4 prosenttia.
- Vaikutukset ovat suurimmat erityisesti palkkajakauman alimmassa neljänneksessä, vanhoille työntekijöille ja palvelualoilla. Tutkimustulosten mukaan palkkajakauman yläpäässä havaittiin positiivisia työllisyysvaikutuksia, toteaa Kiviholma.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta
KTM Sanni Kiviholman taloustieteen alan väitöskirjan "Essays on Immigrants and the Labor Market" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 3.10.2025 klo 12.00 Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen luentosalissa H320. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Mika Haapanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Kiviholma on ollut mukana Laboren tutkijapolulla (ent. tohtorihautomo), jossa väitöskirjatyötä on tuettu sen eri vaiheissa.
Väitös: Kiviholma, S. (2025), Essays on immigrants and the labor market, Jyväskylän yliopisto, JYU Dissertations 969.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Kiviholmaväitöskirjatutkija | Jyväskylän yliopisto
sanni.a.kiviholma@jyu.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme