Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Kaupunkikehitysprojekteissa, kuten uusien asuinalueiden tai kauppakeskusten rakentamisessa, tärkeimmät ja vaikuttavimmat päätökset tehdään usein projektin alkuvaiheessa. Juuri silloin määritellään, millaista arvoa projekteista syntyy keskeisille sidosryhmille eli kunnille, yrityksille ja asukkaille. Alkuvaiheen suunnittelussa onkin tärkeää ottaa keskeisten sidosryhmien ja loppukäyttäjän – usein juuri asukkaiden – näkemyksiä ja tarpeita huomioon ja yrittää löytää mahdollisimman optimaalinen ratkaisu, jota lähdetään toteuttamaan.
– Kaupungit kehittyvät jatkuvasti ja asukkaita halutaan kuunnella yhä enemmän projekteihin liittyvässä päätöksenteossa, mikä korostaa väitöskirjan ajankohtaisuutta. Digitalisaatio lisää keskeisten sidosryhmien välisiä kehittämisen, yhteistyön ja arvonluonnin mahdollisuuksia, joita väitöstutkimuksessani avataan, Sebastian Toukola kertoo.
Väitöskirjassa tarkastellaan myös kuntien ja yritysten keskinäisiä suhteita sekä arvonluonnin mekanismeja projektien alkuvaiheissa, alueiden kehittämisestä kaavoittamalla aina resurssien hankintaan ja neuvotteluihin asti. Tutkimuksessa esille nousevat myös yksinkertaiset, mutta usein unohdetut seikat: osapuolten tulisi ymmärtää toistensa toimintaympäristöjen (julkinen vs. yksityinen) erityispiirteet ja vaikutukset. Lisäksi luottamuksella sekä toimivilla henkilökemioilla on merkittävä rooli arvonluonnissa.
– Tutkimus tarjoaa kunnille, yrityksille ja asukkaille käytännön suuntaviivoja siihen, miten arvonluontia voidaan vahvistaa kaupunkikehityksessä ja miten digitaaliset työkalut tukevat arvonluonnin prosesseja. Tulokset ovat hyödyllisiä sekä julkisen että yksityisen puolen päätöksentekijöille, Toukola korostaa.
Sebastian Toukola on kotoisin Orivedeltä, jossa hän asuu edelleen. Hän työskentelee Tampereen yliopiston projekti- ja palveluliiketoiminnan tutkimusryhmässä ja on samalla myös maanviljelijä ja yrittäjä.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. lokakuuta
Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Joint Value Creation Processes Supported by Digital Tools at the Front End of Urban Development Projects tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 31.10.2025 kello 12. Paikkana on Hervannan kampus Festian sali Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere).Vastaväittäjänä toimii professori Magnus Hellström Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori Tuomas Ahola johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.
Väitös: Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa21.10.2025 08:42:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipaleen väitöstutkimus osoittaa, että näkökyvyn ylläpitämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen. Näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa vuodessa jopa kolmen miljardin euron kustannukset, mutta niistä vain 1,9 prosenttia johtuu silmälääketieteellisestä hoidosta. Lisäksi näkökyvyn heikkeneminen alentaa huomattavasti elämänlaatua. Kun terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään kustannustehokkaammaksi, laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös hoitamatta jättämisen ja hoidon lykkääntymisen tuomat kustannukset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme