Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa
24.10.2025 15:53:44 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Valtamerissä kelluvat muovilautat, jätevuoret ja kiihtyvä ilmastonmuutos – ihmisten ja luonnon epävakaa yhteiselo on johtanut useisiin resurssikriiseihin. Näissä kriiseissä on pohjimmiltaan kyse ihmistoiminnasta, joka ylittää maapallon kantokyvyn rajat. Jos koko maapallon väestö käyttäisi resursseja esimerkiksi kuten suomalaiset, se tarvitsisi noin neljän maapallon luonnonvarat.
Väitöskirjassaan Jarmo Uusikartano pureutuu resurssin ja resurssienhallinnan nykykäsityksiimme, jotka eivät tue yritystoiminnan sovittamista luonnon kantokyvyn rajoihin.
Yleisesti resurssi nähdään yhteiskunnissamme joksikin luonnosta peräisin olevaksi materiaksi, jota ihmiset muokkaavat tarkoitusperiinsä sopivaksi. Niin ikään kapitalismin ajatus perustuu pitkälti luonnonvarojen kulutuksella aikaansaatavaan talouskasvuun.
– Kyseinen ajattelutapa on ongelmallinen, sillä se kohtelee ihmisiä ja luontoa toisistaan irrallisina ja näin sivuuttaa näiden väliset monimutkaiset ja elintärkeät vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteet, Uusikartano toteaa.
Uusikartano teoretisoi väitöskirjassaan teollisen resurssienhallinnan tavalla, joka huomioi ihmisten ja luonnon välisen vuorovaikutuksen. Hän yhdistää tuotantotalouden ja teollisen ekologian näkökulmia yhteiskuntatieteellisiin toimijaverkkoteoriaan ja sosiomateriaalisuuteen. Väitöskirjassa tarkastellaan resurssienhallinnan käsitteistöä näitä teorioita vasten. Tutkimus hyödyntää tapaustutkimuksia muun muassa kierrätetystä betonikiviaineksesta, nollakuidusta ja kierrätysravinteista.
Väitöskirjan keskeinen väite on, ettei resurssi ole jotakin ennalta annettua vaan alati ilmiintyvää.
– Resurssi ilmenee tietyssä ajassa ja paikassa esimerkiksi tuotannolle tarpeellisina raaka-aineina, mutta se ei ole ominaisuus, joka varastoituisi materiaaleihin. Yksikään materiaali sinällään ei siis ole resurssi. Tämä tarkoittaa, että resurssienhallinnassa on materiaalien sijaan pohjimmiltaan kyse ihmisten kyvystä löytää merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita materiaalien kanssa, Uusikartano kiteyttää.
Resurssin ja resurssienhallinnan käsitteiden teoreettisella tarkastelulla on käytännöllistä merkitystä, sillä käyttämällämme sanastolla ja kielellä voi olla hyvin konkreettisia seurauksia. Esimerkiksi ”ei enää jätettä” -lainsäädäntö, jossa ennen jätteeksi luokiteltu nähdään uudelleen resurssina, on mahdollista vain, kun resurssikäsitettä lähestytään vuorovaikutuksen, ei materialististen ominaisuuksien kautta. Vaikka ajattelutapaa ei ole aiemmin teoretisoitu, sitä sovelletaan jo muun muassa kiertotaloudessa. Tavoitteena on, että toisen jätteestä, hukasta tai sivuvirrasta voi tulla toisen raaka-aine.
Uusikartanon väitöstutkimus tarjoaa tutkijoille uusia konseptuaalisia välineitä lähestyä ja ratkaista aikamme haastavia resurssikriisejä.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 29. lokakuuta
Diplomi-insinööri Jarmo Uusikartanon tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Metatheoretical Exploration of Resource Management Concept in Industrial Ecology tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa keskiviikkona 29.10.2025 Hervannan kampuksella. Paikkana on Festia, Pieni sali (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat apulaisprofessori (Assistant Professor) Samuli Patala Aalto-yliopistosta sekä Postdoctoral Fellow Mathias Lindkvist Stavangerin yliopistosta Norjasta. Kustoksena toimii professori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo Uusikartano
jarmo.uusikartano@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
EMBARGO 15.4. klo 17: Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teknologia- ja perheyrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen15.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu sähköteknologiayritys Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kasvatustieteilijä ja luokanopettaja Marjo Miettinen. Valintaan vaikutti Miettisen pitkäaikainen työ teknologiayritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen eteen. Nykyisessä tehtävässään Ensto Oy:ssä hän edistää vihreää siirtymää sekä luotettavaa ja turvallista sähkönjakelua. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona 15.4.
EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa15.4.2026 08:38:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.
Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen14.4.2026 08:40:00 EEST | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uusia avauksia kestävän arjen ratkaisuihin – URBAN PROSUMERS -hankkeen kick-off Tampereella9.4.2026 13:10:20 EEST | Tiedote
Tule torstaina 16.4. kello 17.00–19.00 kuulemaan, miten paikallisia ratkaisuja voidaan luoda yhdessä kestävän ruoan, liikkumisen ja energian teemoissa! Tilaisuus järjestetään paikan päällä Nekalabissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme